Nuorten ääntä ja kantoja kuullaan hyvinvointialueella. Näin nuorten vaikuttajien kokemuksista kertoo nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Aino Liljaniemi, 18.

Hyvinvointialueellamme toimii kolme asukkaiden näkemyksiä kuulevaa vaikuttamistoimielintä. Yksi niistä on nuorisovaltuusto, kaksi muuta ovat vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Nuorisovaltuustossa on edustettuna 13–20-vuotiaita kaikista alueemme kunnista. Nuorisovaltuuston parin kuukauden välein järjestettäviin kokouksiin voi osallistua joko paikan päällä tai etäyhteydellä. Etäyhteydellä osallistuminen onnistuu pitkienkin matkojen päästä.

Liljaniemi on perehtynyt vaikuttamismahdollisuuksiinsa aktiivisena kuntalaisena jo vuodesta 2022, jolloin hän aloitti Hollolan kunnan nuorisovaltuuston jäsenenä. Seuraavana vuonna hänet valittiin johtamaan puhetta samaisessa ryhmässä.

Vastaavantyyppistä kokemusta löytyy muidenkin nuorisovaltuustolaisten taustalta. Heistä useimmat edustavat oman asuinkuntansa nuorisovaltuustoa. Niinpä päätöksenteon eri vaiheet ja vaikuttamiskeinot ovat tuttuja jo entuudestaan.

Liljaniemi itse tuli mukaan hyvinvointialueen nuorisovaltuustoon edustajien avoimen haun kautta.
– Koen, että hyvinvointialue tarjoaa nuorille tärkeitä palveluja. Siksi halusin tutustua toimintaan ja vaikuttaa palveluihin ja omaan elinympäristöön.

– Kokouksissa saamme tarvittaessa vielä lisää neuvoja ja opastusta sihteeriltä ja muilta paikalla olevilta viranhaltijoilta, Liljaniemi kuvaa.

Hyvinvointialueen nuorisovaltuusto on toiminut vuoden päivät. Usean kunnan edustajat ovat jo tuossa ajassa ehtineet vaihtua, kun kunnallisten nuorisovaltuustojen kaudet ovat päättyneet. Hyvinvointialueen nuorisovaltuustossa kaikki edustajat vaihtuvat kaksivuotiskauden päätyttyä.

Vaikka vankkaa vaikuttamiskokemusta päijäthämäläisiltä löytyy omasta takaa, eikä tarvetta valtakunnallisiin koulutuksiin ole ollut, yhteyttä pidetään myös muihin hyvinvointialueisiin. Jo ennen hyvinvointialueiden virallista aloitusta yhteistyö ehti monille tulla tutuksi maakunnallisissa nuorisovaltuustojen tapaamisissa.

– Toukokuussa on vuorossa puheenjohtajaverkoston tapaaminen. Seuraamme myös netistä ja sosiaalisen median kanavista, mitä muilla hyvinvointialueilla nuorisovaltuustoissa tapahtuu, Liljaniemi valottaa.

Liljaniemen mielestä nuorisovaltuustoa on kuunneltu hyvinvointialueella hienosti. Nuorten osallistumiseen suhtaudutaan kaiken kaikkiaan positiivisesti.

– Saamme hyvin mielipiteemme esiin. Meitä kuunnellaan asukas- ja osallisuuslautakunnassa. Voimme nuorisovaltuuston edustajina ottaa kantaa asioihin jo varhaisessa vaiheessa, silloin kun asioista keskustellaan ennen päätöksentekoa. Puheenjohtajamme Ronja Lind on osallistunut moniin tapaamisiin. Puheenjohtajalla on myös puhe- ja läsnäolo-oikeus aluevaltuuston kokouksissa.

– Nuorisovaltuustona olemme antaneet kannanottomme muun muassa kouluterveydenhuoltoon ja lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostamiseen. Ja saaneet kiitosta näkökulmiemme esiin tuomisesta. Käsittääkseni kannanottomme ovat vaikuttaneet siihen, miten ja mihin suuntaan asiat ovat edenneet lautakuntakäsittelyssä, Liljaniemi mainitsee.

Painoarvoa Liljaniemi antaa sille, että esimerkiksi aluehallituksen puheenjohtaja on osallistunut kokouksiin silloin tällöin ja kuullut nuorten mielipiteitä tuoreeltaan, ilman välikäsiä.

Yksi asia Päijät-Hämeessä voisi nuorisovaltuustolaisten mielestä olla vielä nykyistäkin paremmin.

– Tällä hetkellä aloitteemme kulkevat asiakas- ja osallisuuslautakunnan kautta. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla nuorisovaltuustolla on oikeus tehdä aloitteita suoraan aluevaltuustoon. Olisi todella hienoa, jos meilläkin olisi samanlainen suora aloiteoikeus, Liljaniemi toivoo.

image received via email


Julkisen terveydenhuollon digipalvelujen kustannushyötyjä arvioitu ensimmäistä kertaa todellisilla luvuilla

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on valmistunut tutkimusprojekti ”Kaikkikanavaisuuden potentiaali julkisessa terveydenhuollossa – käyttäjäkokemuksen, kustannustehokkuuden ja toteutuksen arviointi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella”. Tutkimusprojekti on toteutettu yliopistoyhteistyössä osana AaltoEE-koulutusohjelmaa ja siihen on osallistunut suomalaisen terveydenhuollon digipalveluiden eturivin asiantuntijoita. Tutkimusprojekti tähtäsi digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuuden maksimoimiseen terveydenhuollossa.  

Hyvinvointialueiden säästötarpeet ovat olleet näkyvästi esillä mediassa viime kuukausina. Terveyspalveluiden digitalisoimisen on nähty vastaavan säästöjen ja asiakasodotusten täyttämisen tarpeisiin. Tutkimukseen pohjaavaa näyttöä on kuitenkin vähän saatavilla. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella modernit digipalvelut ovat olleet käytössä yli kolme vuotta, mistä muodostuu erinomainen aineisto tutkimukseen.  

Tutkimus keskittyi erityisesti siihen, mitä vuoden 2023 talouden toteumaluvut kertovat säästömahdollisuuksista ja mitä asiakkaat sekä työntekijät todella ajattelevat digipalveluista. Lisäksi tutkimus haki lisää ymmärrystä siitä, miten jatkaa eteenpäin, kun Päijät-Hämeessä moderni digitaalinen alusta on ollut käytössä kolme vuotta. 

– Ohjaamalla ensimmäinen potilaskontakti digikanavaan voidaan merkittävästi vähentää kustannuksia. Digitaalisten palvelujen käyttö säästää 68 euroa per potilaskäynti. Nykyisten digitaalisten kanavien täysimittainen käyttö voisi vähentää hyvinvointialueen kustannuksia miljoonilla, tutkimusprojektin jäsen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä sanoo.  

Oikein toteutettuna digitaaliset palvelut voivat vastata asiakkaiden odotuksiin ja parantaa palvelujen tehokkuutta.  

Asiakkailla on voimakas, tyydyttämätön kysyntä terveydenhuollon digitaalisille ratkaisuille. Pullonkaulana ovat puutteet digipalvelujen käytettävyydessä. Lisäksi palvelu tunnetaan heikosti, toteaa Mäkelä.  

Digitaaliset ratkaisut tulisi suunnitella mahdollisimman yksinkertaisiksi ja joustaviksi. Palveluja luotaessa terveydenhuollon ja digitaalisen kehittämisen ammattilaisten yhteistyötä tulisi vahvistaa. Asiakkaita tulisi myös ohjata kohti digitaalisuutta suosivaa ajattelutapaa. Se voisi korvata puhelinkontaktien nykyisen liikakäytön, tehdä palveluista nopeampia ja paremmin saavutettavia. 

Tutkimuksen perusteella hallituksen asettamat tavoitteet, joiden mukaan 35 prosenttia potilaskontakteista tulisi olla digitaalisia, ovat saavutettavissa Päijät-Hämeessä käytössä olevien nykyisten digitaalisten työkalujen avulla. On syytä uskoa, että Päijät-Hämeen hyvinvointialue on tiellä kohti tehokkaampaa ja käyttäjäystävällisempää terveydenhuoltoa. 

Lisätietoja:
tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä, 040 552 2988, etunimi.sukunimi@paijatha.fi 

Aalto yliopiston eMBA-opintojen lopputyö:
”Kaikkikanavaisuuden potentiaali julkisessa terveydenhuollossa – käyttäjäkokemuksen, kustannustehokkuuden ja toteutuksen arviointi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella” toteutettiin ryhmässä, jossa on edustettuna terveydenhuollon ja digitalisaation huippuosaajia. Ryhmän jäsenet: Teemu Mäkelä, Timo Järvelä, Heikki Savonen, Ilari Richardt, Lauri Muhonen, Pirkka Vikatmaa.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

People and Planet -konferenssissa jaettiin uutta tutkimustietoa planetaarisesta terveydestä. Konferenssivieraat eri puolita maailmaa löysivät yhteisiä, mutta myös eriäviä haasteita Lahden ja muiden kaupunkien kanssa avantouintielämystä odotellessaan. Konferenssi tarjosi runsaasti uusia ideoita myös juuri alkaneen GoGreenNext-ohjelman asiantuntijoille.

Avantouinnin suosio Suomessa on ollut viime vuodet kasvussa. Moni allekirjoittaa sen hyvinvointivaikutukset. Lahdessa kaupungin ylläpitämiä suosittuja avantoja löytyy Mukkulasta, Möysästä ja Mytäjäisistä.

Avantouinti voi esimerkiksi tehostaa verenkiertoa, lievittää selkä-, niska- ja hartiaseudun kipuja, vähentää masentuneisuutta ja nukahtamisvaikeuksia sekä helpottaa nivelreumaa. Monet avantouimarit kokevat myös positiivia vaikutuksia stressinsietokykyynsä.

Varsinaista tutkimusnäyttöä on kuitenkin vähän eikä avantouinti ole täysin riskitöntä. Avantouintia ei suositella esimerkiksi sydämen tai verenkiertoelimistön ongelmista kärsiville.

Sauna ja avantouinti vetivät puoleensa

Kansainvälisille tutkijoille ja hyvinvoinnin asiantuntijoille avannon hyvinvointivaikutukset olivat pikaisen avantogallupin perusteella selkeästi vieraampia kuin meille suomalaisille. Käsityksiä oli mahdollista selvittää helmikuussa Lahdessa, kun People and Planet -konferenssi toi kaupunkiin noin 200 planetaariseen terveyden asiantuntijaa eri puolilta Eurooppaa.

Sauna ja avantouinti oli konferenssin suosituin oheisohjelma, joka houkutti Teivaan satamaan muun muassa portugalilaisen Tiago Guadalupen ja espanjalaisen Sofia Aivaliotin. Guadalupe uhkui intoa ja itsevarmuutta heti paikalle saapuessaan, Aivaliotia mietitytti enemmän: miten ihmeessä jäiseen veteen pystyisi kastautumaan, kun ilman lämpötilakin on reilusti pakkasen puolella.

Sofia Aivalioti pohti yhdessä ranskalaiskollega Marlène Dussaugen kanssa omaa kylmänsietokykyään Nosturin avantopaikalla Teivaan satamassa. Alun arasteluista huolimatta Aivalioti uskaltautui illan aikana kollegan rohkaisemana lopulta avantoon jopa kolmesti.

Tutkimustietoa luentosalissa, käytäntöä terveysmetsässä

Guadalupe ja Aivalioti ovat työnsä puolesta mukana eurooppalaisessa One Health 4 Cities -verkostossa. Suomalaiskaupunkeja tässä eurooppalaisverkostossa edustavat Lahti ja Kuopio.

Vastaavanlaisia yhteistyöverkostoja ja planetaarista terveyttä edustavia tutkimushankkeita, kuten GoGreenRoutes ja sen juuri käynnistynyt jatkohanke GoGreenNext, on viime vuosina syntynyt useita. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämisen lisäksi myös ihmisterveyden vaaliminen muuttuvassa ympäristössä vaatii jatkuvasti uutta tutkimustietoa.

– Luonnossa liikkuminen, ”kädet multaan” -toiminta ja muu luonnon kohtaaminen vahvistavat luontokontaktia steriilien sisätilojen sijaan. Kestävän ja monimuotoisen luonnonympäristön lisäksi asuin- ja työympäristöjäkin voidaan uudistaa, elvyttää ja elävöittää vihreyttämällä, summasi yhteen GoGreenNextin ajatuksia Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Kestävän kehityksen päällikkö Riitta-Maija Hämäläinen.

Tästä syystä Lahdessa alkoi vuonna 2022 kymmenvuotinen Luontoaskel terveyteen -ohjelma, joka yhdistää Päijät-Hämeen alueen terveys- ja ympäristötavoitteet. Uusimman tutkimustiedon mukaan pitkäaikaissairauksia ja niiden riskitekijöitä voidaan ehkäistä ja lievittää vahvistamalla luontoyhteyttä ja muuttamalla elintapoja.

Luontoaskel terveyteen -ohjelman teemoista oli koottu myös kolmipäiväisen People and Planet -konferenssin tieteellinen ohjelma, joka oli tarkoitettu sekä asiantuntijoille että päättäjille. Konferenssi tarjosi runsaasti uusia verkostoitumismahdollisuuksia ja toteutusideoita luontopohjaisiin ratkaisuihin myös GoGreenNext-hankkeen asiantuntijoille eri Euroopan maissa.

GoGreenNext-työ jatkuu vuoteen 2028 asti

Viime kesänä avautunut Lahden terveysmetsä lähellä Päijät-Hämeen keskussairaalaa on yksi tapa nauttia arjessa luonnon terveysvaikutuksista. GoGreenNext-hankkeen osallistujat olivat vaikuttuneita konferenssin ohjelmasisältöjen lisäksi avantouintia edeltäneestä oheisohjelmasta terveysmetsässä.

GoGreenNext-hankkeen asiantuntijoita terveysmetsässä. Suomea yhteistyössä edustavat Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Helsingin yliopisto. Konsortiota johtaa Tadgh MacIntyre (kuvassa toinen vasemmalta) Maynoothin yliopistosta Irlannista.

GoGreenNext-hanke tulee tarjoamaan kattavan näyttöön perustuvan lähestymistavan ekosysteemin ja ihmisten terveyden välille. GoGreenNext käsittelee biologisen monimuotoisuuden, ilmaston ja planeetan terveyden välistä yhteyttä ja tuottaa positiivisia pilottituloksia neljällä luonnonmaantieteellisellä alueella eri puolilla Eurooppaa.

Euroopan kaupungeissa voitaisiin ennaltaehkäistä jopa 43 000 ennenaikaista kuolemaa, jos niillä olisi riittävästi viheralueita.

Matilda van den Bosch, GoGreenNext-hanke

Eri puolilta Eurooppaa Lahteen saapuneet hankkeen asiantuntijat laittoivat jo lyhyen vierailunsa aikana merkille, että Lahden kaupungilla on runsaasti luontoalueita, joista asukkaat saavat helposti terveyshyötyjä. Suurissa kaupungeissa luonnosta vieraantuminen näkyy suoraan useasti toistuvina ja voimakkaasti oireilevina kroonisina sairauksina.

Lahtelaistutkija Riikka Puhakka Helsingin yliopistosta veti konferenssissa paneelikeskustelua luonnon ja biodiversiteetin arvosta ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. GoGreenNext-hankkeesta keskusteluun osallistuivat Martin Grisel (vas.), Federica Risi ja Matilda van den Bosch.

Matilda van den Bosch totesi konferenssissa, että vihreät alueet edistävät ihmisten terveyttä monin tavoin, sillä ilman luonnon monimuotoisuutta ja terveitä ekosysteemejä emme saa mitään näistä hyödyistä. Hänen mukaansa Euroopan kaupungeissa voitaisiin ennaltaehkäistä jopa 43 000 ennenaikaista kuolemaa, jos niillä olisi riittävästi viheralueita. Yli 60 prosentilla ihmisistä on riittämätön pääsy viheralueille Euroopassa.

Tiede todistaa luonnon terveysvaikutuksia

Portugalilainen Tiago Guadalupe kertoi oman kotikuntansa Loulén ja Lahden olevan hyvin erilaisia ympäristöjä, mutta molemmilla kaupungeilla on myös identtisiä ihmisten terveyteen ja vähäiseen arkiliikuntaan liittyviä haasteita. Louléssa ei ole metsiä, mutta siellä on ranta, puistoja ja muuta vihreää kaupunkiympäristöä, jota asukkaat Guadalupen mukaan voisivat käyttää nykyistä paremmin terveytensä edistämiseen.

– Konferenssissa kuulimme useista tutkimuksista, jotka tieteellisesti todistivat, että luontoyhteys parantaa ihmisterveyttä. Fyysisesti aktiivinen henkilö, joka hyödyntää oman elinympäristönsä tarjoamia mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen, voi sekä henkisesti että fyysisesti paremmin. Tällöin lääkkeiden käyttöäkin voidaan vähentää.

Guadalupe oli jo etukäteen päättänyt, että avanto olisi hänelle ehdoton kerran elämässä -kokemus samaan tapaan kuin laskuvarjohyppy. Loulén kunta on suosittu turistikohde hyvän sään, erinomaisten rantojen ja lämpimien vesien vuoksi, joten pakkassää ja kylmä vesi olivat miehelle jotain todella eksoottista.

– Saunassa käyn myös kotona säännöllisesti, mutta avantouinti oli täysin uutta. Järvestä pois tullessani tunsin ensin pelkkää kylmää, mutta hieman myöhemmin aloin tuntea oloni hyvin kevyeksi ja koin merkittävää lihaksien rentoutumista, urheilullinen Guadalupe totesi.

Avantouinnin hyvinvointivaikutukset tutkimusaiheeksi?

Hyvinvointivaikutukset siis tuntuivat ensikertalaisellakin konkreettisesti ja välittömästi. Tulisiko niitä ehkä tutkia myös tieteellisesti aiempaa tarkemmin? Sopisiko tutkimusaihe vaikkapa osaksi Luontoaskel terveyteen -ohjelmaa? Onhan avantouinti mitä parhain esimerkki luontoyhteydestä kaupunkimiljöössä.

Kenties tutkimustuloksia esitellään joskus tulevaisuudessa People and Planet -konferenssissa, josta on tarkoitus tehdä säännöllisesti järjestettävä lahtelainen tiedetapahtuma.

Konferenssissa esiintynyt Planetary Health Alliance -verkoston professori Pim Martens Maastrichtin yliopistosta ehti ensimmäisten joukossa tutustumaan suomalaiseen hyvinvointitrendiin.

Teksti ja kuvat: Terhi Kangas

Tammikuussa alkaneessa GoGreenNext-hankkeessa syvennytään kaupunkisuunnittelun ja hyvinvoinnin yhtymäkohtiin sekä hyvinvoinnin lisäämiseen ihmisten osallisuuden ja osallistamisen keinoin. Vaikutusta ihmisten hyvinvointiin luodaan niin kaupunkien tekemillä päätöksillä kuin yksilöiden esimerkin voimin. 

Kannustimiin perustuva lähestymistapa virittää muutokseen

Kaupunkien rooli ja merkitys kestävyydessä ja hyvinvoinnissa on noussut jo jonkin aikaa. Helsingin yliopiston kaupunkiympäristöpolitiikan professorin Sirkku Juholan mukaan tämä ei ole sattumaa. Hänen mukaansa kehityssuunta johtuu kaupunkien ketteryydestä sekä kaupunkien tekemien päätösten vaikuttavuudesta. 

Helsingin yliopiston kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola.

“Jokaisella kaupungin tekemällä päätöksellä voidaan vaikuttaa nopeastikin maan- ja resurssien käyttöön. Näiden kautta kaupungit vaikuttavat globaalisti sekä paikallisesti”, Juhola toteaa. 

Kaupungit ovat Juholan mukaan hyviä alustoja myös ketterille kokeiluille. Juhola kertoo kaupunkien myös voivan ohjata muita toimijoita erilaisilla tavoilla. 

“Kaupunkien luomat kannustimet ja esimerkit ovat erittäin tärkeitä. Yleensä esimerkiksi kaupunkien oman toiminnan ja rakennusten kasvihuonekaasupäästöt ovat pienet verrattuna mitä kaupungin alueelta tulee laajemmin. Muita toimijoita voidaan kannustaa erilaisin keinoin esimerkiksi tiedon, yhteistyön tai taloudellisten kannustimien kautta.”

Vihreä siirtymä vaikuttaa laajasti hyvinvointiin

Vihreän siirtymän tarkoituksena on vähentää luonnonvarojen kulutusta ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Sirkku Juhola muistuttaa, että kaupunkivihreällä on todistetusti hyötyjä ihmisten fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle ja hyvinvoinnille. Juholan mukaan olemassa olevan kaupunkivihreän säilyttäminen ja uuden suunnittelu tutkitusti lisäävät ihmisten hyvinvointia kaupungeissa. 

“Jos esimerkiksi pyöräilyä voidaan lisätä parantamalla sen mahdollisuuksia kaupungeissa ja taajamissa, vaikuttaa tämä positiivisesti ihmisten fyysiseen terveyteen. Lisäksi voimme vähentää liikkumisesta aiheutuvia päästöjä.” 

Juhola muistuttaa, että suunnittelua tehtäessä on otettava huomioon esimerkiksi uusien kevyenliikenteen väylien vaikutus kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen. Ratkaisuja ei saisi tehdä niin, että kavennetaan lajien elinolosuhteita. 

“On tärkeää siis löytää aina tasapaino eri tavoitteiden välillä”, Juhola summaa. 

Juhola kertoo uskovansa, että tulevaisuudessa kaupungit yhä tarkemmin tarkastelevat eri politiikka-aiheiden välisiä ristiriitoja sekä niiden synergiaetuja. Tämä tarkoittaisi, että yhdellä toimella voidaan vaikuttaa useaan asiaan ja risteävien vaikutusten tunnistaminen on Juholan mukaan enenevissä määrin tärkeää. Tästä yhteistyöstä ja synergiaeduista on esimerkkinä Lahden kaupungin, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Lahden yliopistokampuksen yhteinen Luontoaskel terveyteen -ohjelma.

“Yhtäältä tämä asettaa haasteita, sillä kaupungin suunnittelijoiden ja virkahenkilöiden tulee pystyä laajemmin puhumaan toisilleen ja ottamaan eri tulokulmia huomioon. Toisaalta tämä avaa mahdollisuuksia strategisempaan kaupunki- ja aluekehittämiseen”, Juhola sanoo. 

Juhola on mukana tammikuussa 2024 alkaneessa GoGreenNext -hankkeessa, jossa pyritään syventymään kaupunkisuunnittelun sekä terveyden ja hyvinvoinnin kytköksiin ja leikkauspintoihin sekä siihen, miten ekosysteemien ja ihmisten terveys liittyvät toisiinsa. 

GoGreenNext yhdistää eri maiden kaupunkeja sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, ja hankkeen tarkoituksena on selvittää, miten kaupunkien asukkaiden terveyttä voidaan rikastaa kaupunkisuunnittelun ja osallistamisen keinoin. Hankkeessa katsotaan niin kulttuurisia tekijöitä kuin poliittisia päätöksiä sekä kykyä muutokseen. 

GoGreenNext -hankkeen johtaja tohtori Tadhg MacIntyre.

Merkityksen ja esimerkin kautta muutosta

GoGreenNext -hankkeen johtaja, tohtori Tadhg MacIntyre Maynoothin yliopistosta Irlannista on tullut Lahteen konferenssiin, mutta konferenssiosallistuminen ei ole ainut syy matkustaa Suomeen.

“Hankkeessamme teemme johtoryhmästä vastuullisuuden ja kestävyyden esimerkin. Yhtään matkaa ei tehdä vain yhdestä syystä, vaan siihen on pystyttävä liittämään kaksi muutakin syytä matkustaa, esimerkiksi kokous, koulutus tai tutkimus.”

Johtoryhmä on myös sopinut osallistuvansa tutkimukseen omalla kannustimiin perustuvalla toiminnallaan, jonka tavoitteena on henkilökohtainen kasvu ja hyvinvointi. Hankkeen päättyessä kesäkuun lopussa 2028 on muun kertyneen tiedon lisäksi saatu johtoryhmän kokemuksista dataa ja MacIntyren arvelujen mukaan myös hyvä esimerkki tavasta toimia hankkeissa kestävämmin. 

Esimerkkien ja roolimallien luoman muutoksen lisäksi hankkeen tavoitteena on kahtiajaon minimointi. Tätä tehdään esimerkiksi keskustelukulttuurin muutoksilla. MacIntyre kertoo jatkuvan keskustelun olevan avainasemassa muutoksen ja merkityksen luomisessa.

“Pyrimme esimerkiksi vähentämään keskustelunaiheiden polarisaatiota. Emme esimerkiksi ohjaa keskustelemaan terveydestä vaan tulevaisuuden terveydestä. Kun luodaan katse ennemmin tulevaisuuteen kuin nykyhetken ongelmiin, muovataan keskusteluympäristöä pehmeämmäksi ja vastaanottavaisemmaksi.”

Tulevaisuuden terveyslähettiläät tuovat hyvinvointia ympärilleen

Kaupunkitasolla roolimalliajattelu on MacIntyren mukaan esimerkiksi jaettujen kokemusten tuomista esille – ei siis pelkästään hyvien käytänteiden läpikäymistä, vaan merkityksellisten oppien jakamista juuri keskustelun keinoin. 

“Kansalaisen tasolla sillä on suurempi painoarvo”, MacIntyre sanoo. “Jos asia on aidosti merkityksellinen, se herättää kiinnostusta ja siitä puhutaan eteenpäin. Jos se taas on pelkkää kahvipöytäkeskustelua, sen unohtaa helpommin.”

MacIntyren mukaan vastakohdat eivät vedä toisiaan puoleensa, vaan samankaltaisuudet. Hän kertoo haasteiden olevan niin monimutkaisia, että kaikkien tulisi olla planetaarisen terveyden asiantuntijoita, eräänlaisia tulevaisuuden terveyslähettiläitä. Nämä terveyslähettiläät tuovat hyvinvointia ympärilleen jakamalla kokemuksiaan ja viemällä viestiä eteenpäin. Roolimallien tuomien esimerkkien avulla planetaarisesta terveydestä tulee yhä useammille kansalaistaito. 

Muutos ei kuitenkaan tapahdu laajalla alueella nopeasti. Hankkeen tavoitteena on osallistaa mahdollisimman monia ja sen tavoitteen saavuttamiseksi on osattava myös hidastaa vauhtia, jotta muutokseen ehditään mukaan. MacIntyre lainaa hankkeen ohjausryhmän edustajaa Ciarán Cuffea todetessaan, että joskus on otettava jalka pois kaasulta saadaksemme lisää ihmisiä kyytiin. 

Kaupunkien ja hyvinvointialueiden hallinnon demokratisoituminen osallistumisen ja osallistamisen kautta on samalla taitojen demokratisoitumista. Tässä merkittävä rooli on niillä, jotka pystyvät omaksumaan vaikuttavia asioita nopeasti ja ennen kaikkea tuomaan näitä oppeja muille.  

Teksti ja haastateltavien kuvat: Aino Pokela
Vinkkikuva: Lassi Häkkinen, Lahden kaupunki

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella otetaan käyttöön sähköinen lääkärintodistus ensimmäisten alueiden joukossa. Päijäthämäläiset voivat jatkossa saada lääkärin kirjoittaman A-todistuksen sähköisenä. A-todistusta käytetään työkyvyttömyyden todistamiseen erityisesti lyhytaikaisissa sairauksissa. Tähän saakka sairauslomatodistuksen on saanut vain paperisena.

Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa asiakkaiden asiointia ja samalla vähentää hallinnollista työtä, kuten postitusta. Samalla vähenee paperin käyttö hyvinvointialueen ympäristötavoitteiden mukaisesti.

Sähköinen lääkärintodistus sujuvoittaa asiointia esimerkiksi Päijät-Sote-sovelluksen digiklinikalla. Paperista todistusta ei enää tarvitse lähettää postitse eikä asiakkaan erikseen noutaa omasta sote-keskuksesta. Kela ja useimmat työnantajat hyödyntävät jo sähköisiä sairauslomatodistuksia.

Todistuksen voi tulostaa tai tallentaa itselleen Omakannasta. Todistus löytyy Omakannan kohdasta Todistukset ja lausunnot.

Vaikka todistus on ulkoasultaan erinäköinen kuin paperinen, se on kuitenkin oikeudellisesti yhtä pätevä kuin käsin allekirjoitettu asiakirja.

Uudistus on tullut mahdolliseksi sosiaali- ja terveysministeriön linjauksen myötä. Lokakuussa ministeriö linjasi, että sähköinen lääkärintodistus vastaa luotettavuudeltaan omakätisellä allekirjoituksella varustettua asiakirjaa. Sähköisesti allekirjoitettu lääkärintodistus on siten hyväksyttävä kaikissa tilanteissa, joissa edellytetään omakätistä allekirjoitusta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asukkaat voivat nähdä OmaKanta-verkkopalvelusta  sosiaalipalveluissa kirjattuja tietojaan maaliskuusta lähtien. Tähän asti asiakkaat ovat voineet nähdä OmaKannasta vain terveys- ja hyvinvointitietojaan.

– Asiakkaalle näkyy OmaKannasta tietoja, jotka hänestä on kirjattu sosiaalipalveluissa 11. maaliskuuta lähtien. Tätä aikaisemmin kirjatut tiedot eivät tule näkyviin, kertoo ICT-tuotepäällikkö Sanna Hämäläinen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta.

OmaKannasta tiedot on helppo tarkistaa

Asiakas voi lukea OmaKannasta itseään koskevat sosiaalipalvelujen asiakirjat, kuten päätökset ja suunnitelmat. Lisäksi OmaKannasta voi tarkistaa asiakkuutensa alkamisajankohdan sekä omatyöntekijänsä yhteystiedot.

Tiedot löytyvät OmaKannassa Sosiaalipalvelujen tiedot -osiosta. Eri palveluissa, kuten vammaispalveluissa ja työikäisten palveluissa, kirjatut tiedot ovat omien otsikoidensa alla. Sosiaalipalvelujen tiedot -osio näkyy, vaikka ei olisi asiakkaana sosiaalipalveluissa. Tällöin osiossa kerrotaan, että tietoja ei ole.

– Jos asiakas ei itse käytä digipalveluja, hän voi valtuuttaa läheisensä hoitamaan asioita puolestaan, jolloin tiedot näkyvät OmaKannassa myös valtuutetulle henkilölle, muistuttaa liiketoiminnan asiantuntija Marjo Hirvonen Kelan Kanta-palveluista.

Kaikki tiedot eivät tule näkyviin ensivaiheessa

Tiedot tulevat näkyviin OmaKantaan vaiheittain. Siellä eivät vielä näy esimerkiksi asiakaskertomukset, iäkkäiden asumispalvelujen ja kotihoidon, eivätkä kuraattoripalvelujen ja lastenvalvojien kirjaamat tiedot. Myöskään kaikki lastensuojeluilmoitukset ja niin sanotut huoli-ilmoitukset eivät vielä näy asiakkaalle.

Kaikki tiedot eivät tule ollenkaan näkyviin OmaKantaan. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi turvakotipalveluun tai lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön liittyvät asiakirjat ja maksutapahtumat.

OmaKannassa voi hallita omien tietojensa käyttöä

Tulevaisuudessa myös sosiaalipalvelujen tiedot liikkuvat Kanta-palvelujen avulla esimerkiksi eri hyvinvointialueiden välillä, jos asiakas on antanut siihen luvan. Näin tiedot kulkevat asiakkaan mukana, jos hän esimerkiksi muuttaa paikkakunnalta toiselle.

Päijät-Hämeen ja muiden hyvinvointialueiden välillä tiedot alkavat liikkua loppuvuonna, kun alueella on tehty tarvittavat muutokset asiakastietojärjestelmiin. Asiakas voi halutessaan antaa sosiaalipalvelujen asiakastietojensa luovutusluvan OmaKannassa jo nyt, vaikka tiedot eivät vielä liiku. Myöhemmin luovutusluvan voi antaa myös sosiaalipalveluissa asioinnin yhteydessä.

Lisätietoja

image received via email

 

 

 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Joka kolmas kotihoidon asiakas käyttää digitaalisia palveluja 

 
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella joka kolmas kotihoidon asiakas käyttää digitaalisia palveluja. Asiakkaille tutuin ja yleisin sähköinen palvelu on lääkeautomaatti. Automaattinen lääkeannostelija on käytössä noin 30 prosentilla kotihoidon oman tuotannon asiakkaista.

Videovälitteinen etäyhteys on toinen suosittu palvelu, joka helpottaa ja varmistaa arjen sujumista noin joka kymmenellä kotihoidon asiakkaalla. Palvelua käytetään useimmiten hybridimallilla eli kuvapuhelut korvaavat osan käynneistä asiakkaan luona. 
 
Päijät-Häme on ollut edelläkävijä asiakkaille kotiin vietävien palvelujen kehittämisessä. Digitaalisia palveluja on päijäthämäläisten käytössä ollut jo vuodesta 2016 lähtien.  
 
– Viime vuosina varsinkin lääkeautomaattien määrä on kasvanut nopeasti. Olemme oppineet tunnistamaan teknologiasta hyötyvän asiakkaan. Tästä hyötyvät asiakkaiden lisäksi myös omaiset sekä organisaatio, kertoo etähoiva- ja teknologiayksikön palveluesimies Riikka Nieminen. 
 
Palveluja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä palveluntuottajien ja muiden hyvinvointialueiden kanssa.  
– Teemme yhteistyötä myös kolmannen sektorin kanssa: Avainsäätiö tuottaa asiakkaillemme yksilöllisiä tuokioita käyttäen kuvapuhelimia yhteyden pitämiseen. Kotihoidon ammattilaisten työ on monipuolistunut entisestään, eikä teknologian käytön laajentuminen olisi mahdollista ilman heitä, Nieminen kiittelee. 

Asiakkaat kiittelevät lääkeautomaatteja erityisesti siitä, että lääkkeen otto ei ole sidottu hoitajan käyntiin. Automaattien käyttö säästää hoitajien aikaa lääkkeenjakoon liittyvissä tehtävissä ja parantaa itsenäisesti kotona asuvien lääketurvallisuutta. Esimerkiksi joulukuussa lääkeautomaatit tarjoilivat lähemmäs 50 000 lääkeannosta. 

Etähoitaja tulee kotiin videoyhteydellä 

Toinen suosiotaan kasvattava sähköinen palvelu on hoitajan ja asiakkaan tapaaminen videoyhteydellä. Etähoitaja huolehtii kotihoidon asiakkaasta vierailemalla asiakkaan kotona kuvayhteydellä videovälitteisesti.  
 
Videon välityksellä etähoitaja varmistaa asiakkaan päivittäisiin toimintoihin liittyviä asioita kuten ruokailun sujumista. Etähoitajat pystyvät myös tarvittaessa antamaan lääkeannokset etänä lääkeautomaattien kautta ja varmistamaan kuvayhteydellä lääkkeenoton onnistumisen.

Kuvapuhelinpalvelun etuna on myös omaisten kontaktien mahdollistaminen samalle laitteelle hoiva-alan ammattilaisen kanssa. Myös omaiset hyötyvät palvelusta. Tällaisia kotihoidon käyntejä asiakkaiden luona kertyi hyvinvointialueella yhteensä 6 300 puhelun verran joulukuussa. Kuvapuheluja ja fyysisiä käyntejä paikan päällä asiakkaiden luona oli yhteensä 108 000 joulukuun aikana. 

Kuvapuhelinasiakkaan omainen Sari kertoo, millaisena hän kokee etäpalvelun. 

Etäpalvelu mahdollistaa minulle päivittäisen yhteyden omaisiini riippumatta siitä, osaavatko he käyttää älypuhelinta tai edes normaalipuhelinta, joka saattaa olla usein hukassa tai sitä ei kuulla. Etäpalvelu yhdistyy automaattisesti, mikä on erinomainen ominaisuus henkilöille, joilla on jo vaikeuksia puhelimenkin käytössä. Laitteistossa on sen verran kova ääni, että sen yleensä kuulee huonokuuloisempikin. Mielestäni etälaite on korvaamaton jokapäiväisessä kanssakäymisessä ja yhteydenpidossa.  

Sähköiset palvelut ovat jo merkittävästi vaikuttaneet siihen, että sote-alan tehtävissä toimivat voivat varmistaa asiakkaan hyvinvointia joutumatta käyttämään työaikaa siirtymiseen autolla paikasta toiseen. Kotikäyntejä tarvitaan silti rinnalla, kaikkea ei voi hoitaa etänä. 

Teknologian käytöllä on positiivinen vaikutus ympäristöön 

Kuvapuhelinpalvelun ja lääkeautomaattien on todettu vähentävän ajokilometrejä kotihoidon työssä, millä on päästöjä vähentävä vaikutus. Teknologia itsessään on myös rakennettu kestämään liikkuvaa kotihoidon työtä ja laiterikot ovat harvinaisia. Tällöin laitteiden elinkaari pitenee ja samaa teknologiaa voidaan hyödyntää sen elinkaaren aikana useilla asiakkailla. Digitaalisten palvelujen hyödyntäminen edistää hyvinvointialueen ympäristöohjelman tavoitteiden saavuttamista. 

LUT-yliopiston palveluinnovaatioiden professori Helinä Melkas on tehnyt aiheesta kattavaa tapaustutkimusta huomioiden myös teknologian käytön heijastevaikutuksia. Julkaisuun voi tutustua täällä: Digitalisaation aiheuttamien ympäristövaikutusten arviointi julkishallinnon palveluissa (valtioneuvosto.fi) 

Lisätietoja: 
tulosaluejohtaja Piritta Mattila, 044 440 6560 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Dosentti ja ympäristöterveyden asiantuntija Matilda van den Bosch tietää, miten tärkeitä kaupunkien viheralueet ovat ihmisen terveydelle ja samalla koko ekosysteemille. Hän on taustaltaan sekä lääketieteen tohtori että maisemasuunnittelusta väitellyt tutkija, joka oli yksi pääpuhujista People and Planet -konferenssissa Lahdessa helmikuun puolivälissä.

– Tutkimukset osoittavat vakuuttavasti, että puut vähentävät ilmastonmuutoksen kuormaa, ja kasvillisuus tuottaa hyödyllisiä mikrobeja ihmisten elimistölle. Myös mielenterveys hyötyy vihreydestä.

van den Bosch nosti esiin Maailman terveysjärjestön WHO:n laskelman, jonka mukaan noin 60 prosenttia Euroopan asukkaista elää ilman riittävää mahdollisuutta päästä luontoon. Jos viheralueita lisättäisiin suositusten mukaisesti, se voisi vähentää ennenaikaisia kuolemia jopa 43 prosentilla.

– Tilanne on vielä huomattavasti pahempi globaalin etelän suurkaupungeissa, joissa rakentamispaine on kova. Siellä tehdään nyt samoja virheitä kuin meillä Euroopassa ja Yhdysvalloissa aiemmin, kun luonto raivataan rakentamisen tieltä.

Kimmokkeen ympäristöajatteluun van den Bosch sai opiskellessaan lääkäriksi Ruotsin Lundissa. Hän ei viihtynyt jättimäisessä yliopistosairaalassa, koska sen urbaanissa ympäristössä ei ollut mitään kosketusta luontoon. Ympäristön ja terveyden suhde ei myöskään noussut esiin opinnoissa.

Sattumalta hän huomasi lehtijutun, jossa kerrottiin Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston projektista tutkia tuotantometsien ja luonnonmetsien merkitystä ihmisille. Yliopiston luonnonläheinen opiskeluympäristö houkutteli, joten hän päätti vaihtaa alaa.

­– Olen kotoisin maalta, jossa luonto oli lähellä. Hain opiskelemaan maisemasuunnittelua, koska halusin oppia lisää siitä, miten ympäristö vaikuttaa ihmisten terveyteen. Uskon, että nykyisessä työssäni kaupunkiluonnon tutkijana hyödytän ihmisten terveyttä enemmän kuin olisin tehnyt pelkästään lääkärinä.

Satsaukset terveelliseen ympäristöön tuovat rahan moninkertaisesti takaisin

People and Planet -konferenssissa etsittiin käytännön ratkaisuja ihmisten ja ekosysteemin terveyden edistämiseksi. van den Bosch asuu ja työskentelee pääosin Barcelonassa, jossa hän on päässyt seuramaan, kuinka puiden istuttaminen ja kävelyalueiden lisääminen ovat lisänneet viihtyvyyttä ja vähentäneet kuumuutta ja liikenteen päästöjä.

– Muutokseen tarvittiin poliittista tahtoa, mutta julkisen ja yksityisen talouden intressit kilpailevat etenkin kriisiaikoina. Me tutkijat pyrimme kuitenkin kertomaan, että satsaukset terveelliseen ympäristöön tuovat rahan moninkertaisesti takaisin.

Tutkittua tietoa on vaikea saada osaksi päätöksentekoprosesseja, joissa mielellään etsitään nopeita ja helppoja ratkaisuja, usein teknologian avulla. Eri osapuolet eivät myöskään puhu samaa kieltä. Vallalla on kriisipuhe, joka nostaa esiin ”villin luonnon” vaaroja.

– Jos korostetaan sitä, että puissa kiipeily on vaarallista tai niistä voi pudota oksia, päädytään kaatamaan puut puistoista, van den Bosch kertoo ääriesimerkin.

Vihreämmän ympäristön eduista on viime aikoina kerrottu Ecosystem Services eli ekosysteemipalvelut-käsitteen kautta. Sen suoria vaikutuksia ovat muun muassa viileämpi kaupunkiympäristö kuumina päivinä, parempi hulevesien ja myrskyjen hallinta, terveelliset mikrobit ja päästöjen hallinta.

Välilliset terveysvaikutukset syntyvät muun muassa ympäristön tarjoamista liikuntamahdollisuuksista, sosiaalisista kontakteista ja stressinhallinnasta. Kaikki ekosysteemipalvelut yhdessä vähentävät tutkitusti masennusta, sydän- ja verisuonitauteja, infarkteja, diabetesta, astmaa ja syöpiä ja niiden hoitoon käytettyjä kustannuksia. Vastavuoroisesti ne lisäävät henkistä hyvinvointia, onnellisuutta, henkistä ja muistikapasiteettia ja hyvää yöunta.

van den Bosch kiittää ratkaisuja, joissa luontoa on tuotu koulujen ja päiväkotien pihoille ja muihin paikkoihin, joissa ihmiset viettävät paljon aikaa. Toisaalta hän on huolissaan segregaatiosta eli alueellisesta eriytymisestä, jossa ihmisryhmiä taustansa perusteella kasautuu taloudellisesti ja myös ympäristön kannalta paremmille ja huonommille alueille.

– Koronapandemia oli valtava ihmiskoe, jonka häviäjiä olivat ihmiset, joilla ei ollut pääsyä viheralueille. Tulevaisuuden poikkeustilanteiden varalta on tärkeää luoda mahdollisuuksia heillekin, jotka eivät voi omin avuin päästä kansallispuiston tai metsän reunaan.

Konferenssin keskusteluissa pohdittiin myös sitä, millainen ympäristö parhaiten hyödyttää ihmisten terveyttä. Luonnonmetsät on useissa tutkimuksissa havaittu parhaiksi sekä koko ekosysteemin että ihmisten kannalta. Toisaalta osa ihmisistä jopa pelkää liian ”villiä” ympäristöä eikä siksi halua sinne mennä.

– Joskus on järkevää perustaa puistoon nurmikko, jos se edistää liikkumista ja ulkoilua. Jopa vihreän maiseman näkeminen ikkunasta tai kuvista edistää henkistä hyvinvointia.

Teksti: Ina Ruokolainen

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että ympäristö, kestävä kehitys, ilmastonmuutos ja luontokato saavat päivä päivältä yhä tärkeämmän roolin hyvinvointialueemme palvelujen tuottamisessa. Asioidessasi meillä käytät siis samalla ympäristöä huomioivia palveluja. Tästä jutusta voit lukea, miten palveluissamme jo nyt pidetään huolta ympäristön hyvinvoinnista. Vielä on toki paljon tehtävää, mutta suunta on oikea ja tavoite kirkas. Toistaiseksi olemme tiettävästi HUSin ohella hyvinvointialueista pisimmällä ympäristöystävällisyyden huomioimisessa.

Ympäristöä kuormittaa eniten rakentaminen. Siksi meillä on tartuttu härkää sarvista: pian valmistuva rakennustapaselosteemme huomioi uudis- ja korjausrakentamisen vaateet, vähähiilisyyden suunnittelu- ja materiaaliratkaisuissa ja rakennusten elinkaaren.

Lisäksi purku-urakoissa tähtäämme materiaalien kierrätysseurantaan. Kun Päijät-Hämeen keskussairaalan potilastorni puretaan, sen purkumateriaaleista kierrätetään reilu kaksi kolmasosaa. Seuraamme myös energian käyttöämme. Tällä hetkellä käyttämästämme energiasta noin kymmenesosa on päästötöntä. Vielä on siis mahdollisuuksia parantaa.

Ympäristötietoisuus vaikuttaa yhteistyökumppaneidemme valintaan

Kun hankimme palveluja muilta, edellytämme palveluntuottajiltamme suunnitelmallista vastuullisuutta. Kilpailutettavissa hankinnoissa käytämme vertailukriteereinä tai vähimmäisvaatimuksina ekologisia kriteereitä osassa tuotekategorioita.

Liikenne ja logistiikka aiheuttavat paljon päästöjä. Käytämme yhä enemmän vähäpäästöisiä ajoneuvoja esimerkiksi ensihoito- ja kotipalveluissa. Lisäksi yhteistyössä asiakkaan ja tilaajan edustajan kanssa olemme onnistuneesti optimoineet kuljetusreitit vähähiilisiksi ruokapalveluissa, potilaskuljetuksissa, kotisairaalassa, kotihoidossa, kotipalveluissa, kuntoutuspalveluissa ja hankintojen logistiikkapalveluissa. Kuljetusreittien tarkastelulla ja yhdistelyllä olemme vähentäneet noin 12 000 pysähdyskertaa.

Myös sähköiset palvelut vähentävät liikkumisen tarvetta. Sähköisiä palveluja käyttäessään asiakkaamme voivat pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Vaikka digitaaliset palvelut ovat tulleet jäädäkseen, niillä ei voida kokonaan korvata tarvetta kasvokkaiseen hoitoon, kohtaamiseen ja tutkimuksiin paikan päällä.

Sosiaalista vastuullisuutta toiminnassamme edustaa esimerkiksi se, että tarjoamme oppilaitosten opiskelijoille, kuntien ja kaupunkien asukkaille työharjoittelupaikkoja, sosiaalisen työllistämisen paikkoja ja oppisopimuskoulutusta. Mööpelimarketissa, eli hyvinvointialueemme sisäisessä kalusteiden kierrätyspisteessä, on myös tarjottu mahdollisuuksia työhön kuntoutumisen harjoitteluun yhdessä oman työpajamme kanssa.

Henkilöstömme voi perehtyä kestävään palvelutuotantoon

Jotta henkilöstöllämme on mahdollisuus työajalla perehtyä kestävään ja ympäristöystävälliseen palvelutuotantoon, heistä jokaisella on mahdollisuus osallistua aiheesta räätälöityyn hyvinvointialueemme sisäiseen koulutukseen. Lisäksi olemme kouluttaneet yksiköihin ympäristökumppaneita. Koulutukset jatkuvat tänäkin keväänä.

Hyvinvointialueemme ympäristötyö kiinnostaa myös muita hyvinvointialueita ja organisaatioita. Kynttilää ei ole pidetty vakan alla, vaan hyvinvointialueiden ja alueellisen yhteistyön kehittämisessä on muodostettu verkostoja teeman ympärille. Osaamista, tietoa, trendejä ja muutoksia pohditaan ja kehitetään yhdessä asiakkaidemme eduksi. 

Lue lisää kestävästä kehityksestä hyvinvointialueemme palveluissa https://www.paijatha.fi/tietoa-hyvinvointialueesta/kestava-kehitys/

Heinolan erikoissairaanhoidon potilaat ohjataan jatkossa hoitoon Päijät-Hämeen keskussairaalaan. Hyvinvointialueella on ollut sopimus Coronaria oy:n kanssa Heinolan erikoissairaanhoidon polikliinisistä palveluista. Vuonna 2017 solmitun sopimuksen optiokausi päättyy huhtikuussa, eikä uutta kilpailutusta palveluista järjestetä.

Uudet erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan suoraan keskussairaalan poliklinikoiden asiakkaiksi pääsääntöisesti helmikuun alusta lähtien. Heinolassa hoidossa olevat erikoissairaanhoidon potilaat saavat keskussairaalasta kutsukirjeen hoitonsa mukaiseen käyntiin. Muutos koskee noin 1200:a tällä hetkellä hoidossa olevaa potilasta.

Sopimuksen päättymisen myötä Heinolasta keskussairaalaan siirtyvät erikoissairaanhoidon alat ovat gastroenterologia, gynekologia, ihotaudit, kardiologia, keuhkotaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, neurologia, nuorisopsykiatria, psykiatria, urologia ja verisuonikirurgia.

Yhteistyö Coronaria oy:n ja hyvinvointialueen välillä on ollut sujuvaa. Yhteistyö päättyy sopimuksen loppumisen vuoksi. Hyvinvointialue hakee säästöjä kaikesta toiminnastaan, erityisesti ostopalveluista ja vuokratyövoiman käytöstä luopumalla. Heinolan erikoissairaanhoidon palvelujen siirtyminen hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi on osa palvelujen ja toiminnan tehostamista.

Heinolassa erikoissairaanhoidon käyntejä on noin 2–3 prosenttia keskussairaalan poliklinikoiden käyntimääristä. Potilaiden käytettävissä on keskussairaalassa laajempi palveluvalikoima kuin Heinolassa on ollut mahdollista tarjota.

Heinolan erikoissairaanhoidon poliklinikan puhelinnumero poistuu käytöstä 9. huhtikuuta lähtien. Tarvittaessa potilaat voivat sen jälkeen ottaa yhteyttä Päijät-Hämeen keskussairaalan erikoissairaanhoidon poliklinikoihin. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta osoitteesta paijat-sote.fi. Yhteyden saa myös puhelinvaihteen kautta numerosta 03 819 11.

Lisätietoja: 

Toimialajohtaja Tuomo Nieminen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, puh. 050 910 5150
Toimialajohtaja Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, puh. 044 719 5630
Palvelujohtaja Piia Katajapuu- Riikonen, Coronaria Terveys, puh. 040 679 604

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)