Kivra toimii sovelluksella ja verkkoselaimella
Kivran saa käyttöön lataamalla ilmaisen Kivra-sovelluksen puhelimen sovelluskaupasta tai menemällä osoitteeseen kivra.fi. Palvelussa voi vastaanottaa laskuja, sopimuksia, tapahtumalippuja ja muuta postia digipostia yli 40 000 postia lähettävältä yritykseltä ja organisaatiolta. Palvelua voi käyttää verkkoselaimessa tai sovelluksessa.
Palveluun rekisteröidytään verkkopankkitunnuksilla ja sähköpostiosoitteella. Rekisteröitymisen jälkeen posti tulee automaattisesti digipostina, jos se olisi ollut lähdössä vastaanottajalle paperipostina.
Kivralla voi maksaa laskuja suoraan verkkopankkitunnuksilla omalta pankkitililtä. Maksaminen ei edellytä maksukortteja eikä sillä pysty maksamaan luottotileiltä tai luottokorteilla. Kivrassa maksaminen noudattaa viimeisintä EU-laajuista PSD2 -maksupalveludirektiiviä. Pankin kanssa solmitut e-laskusopimukset pysyvät voimassa, eikä Kivraan rekisteröityminen vaikuta niiden laskutukseen.
OmaPosti-palvelussa sähköisen laskun toimittajat valitaan erikseen
Kivran lisäksi laskuja on mahdollista vastaanottaa maksuttomaan OmaPosti-palveluun, jota voi Kivran tavoin käyttää sovelluksessa tai verkkoselaimessa. Palvelun saa käyttöön osoitteesta oma.posti.fi tai lataamalla puhelimeen OmaPosti-sovelluksen. Käyttäjätunnuksen luominen edellyttää vahvaa tunnistautumista.
OmaPostissa käyttäjä itse päättää, miltä lähettäjiltä vastaanottaa kirjeitä vain sähköisessä muodossa. Valinta tehdään asetuksista kohdasta “Lähettäjävalinnat”. Kukin lähettäjä määrittää itse, mitä sen lähettämiä kirjeitä on mahdollisuus vastaanottaa sähköisenä.
E-lasku tilataan omassa verkkopankissa
E-laskusopimuksen tekeminen onnistuu verkkopankissa esimerkiksi paperisen laskun maksamisen yhteydessä. Maksun suorittamisen jälkeen voi tilata e-laskun täyttämällä pyydetyt tiedot, jotka löytyvät laskulta. Hyväksymällä e-laskusopimuksen saa jatkossa laskumme suoraan verkkopankkiin.
Laskuun liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä sähköpostitse laskutus@paijatha.fi.
Lisätietoa laskutuksesta löytyy verkkosivuiltamme paijat-sote.fi/asiakasmaksut
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)
– Tavoitteena on saavuttaa realistinen talousarvio, jossa tulot ja menot ovat tasapainossa viimeistään 2026. Suunnittelukehys pohjautuu viimeisimmän osavuosikatsauksen ennusteeseen, toteaa talousjohtaja Antti Niemi.
Alustavan suunnittelukehyksen mukaan hyvinvointialueen ensi vuosi on lievästi ylijäämäinen seuraavien kahden vuoden ollessa vielä alijäämäisiä. Ylijäämä ei kuitenkaan riitä kattamaan aiempien vuosien alijäämiä. Taloutta tasapainottavia toimia tarvitaan lisää, vaikka valtion rahoituksen jälkikäteistarkastus tuonee hieman helpotusta vuodesta 2026 lähtien.
Alustavan kehyksen mukaan talouden tasapainottamiseksi on nyt suunniteltu säästöjä 10,93 miljoonan edestä. Syksyyn mennessä valmisteltaviksi tulevat lisäksi 7 miljoonan euron lisäsäästötoimet. Yhteensä summa vastaa alle kahta prosenttia hyvinvointialueen ensi vuoden menoista.
Lisärahoituksen tarve ja säästötoimet tarkentuvat kesän ja syksyn aikana. Kuluvan vuoden tulos vaikuttaa oleellisesti lisärahoitustarpeen suuruuteen sekä tarvittavien tasapainotustoimien määrään.
Parhaillaan Kainuun ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla on käynnissä kyselytutkimus, joka selvittää terveysmetsien tunnettavuutta ja hyödyntämistä. Kajaanissa ja Lahdessa on perustettu sairaaloiden yhteyteen terveysmetsät, mutta niiden käytöstä ei ole vielä systemaattista tietoa.
Luontoympäristöt hyödyttävät tutkitusti sairauksien ennaltaehkäisyssä, työkyvyn ylläpidossa ja kuntoutumisessa.
Yksi keino sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvun hillinnässä ovat panostukset hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn. Kansalaisten terveyttä voidaan tukea hyödyntämällä lähiluonnon hyvinvointivaikutuksia erilaisissa palveluissa ja arjen ympäristöissä. Luontoympäristöt sopivat myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon, mistä on olemassa jo jonkin verran tutkimusnäyttöä maailmalta.
Terveysmetsät nostavat esille luonnon hyvinvointihyötyjä
Terveysmetsiksi nimettyjä luontoalueita reitteineen on perustettu viime vuosina eri puolelle Suomea, osa niistä sairaaloiden läheisyyteen. Terveysmetsien tarkoituksena on tuoda esille luonnon terveys- ja hyvinvointihyötyjä kuntalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka voivat käyttää terveysmetsää työssään asiakkaidensa parissa.
Sairaaloiden toiminnan ja omaehtoisten kävijöiden lisäksi terveysmetsän käyttäjiä voivat olla myös opiskelija-, koulu- ja päiväkotiryhmät.
– Terveysmetsiä hyödynnetään Suomessa jo jonkin verran sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta tutkimusta niiden käytöstä hyvinvointialueilla ei ole tehty. Menossa olevalla kyselytutkimuksella selvitämme, minkä verran ja miten terveysmetsiä hyödynnetään hyvinvointialueilla, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Maija Lipponen.
Uutta tutkimusta suomalaisten terveysmetsien käytöstä
Hyvinvointialueiden henkilöstö on osallistunut Lahden ja Kajaanin terveysmetsien suunnitteluun alusta alkaen ja ideoinut terveysmetsille monenlaista käyttöä. Terveysmetsää voidaan hyödyntää työntekijöiden kehityskeskusteluissa ja työpalavereissa sekä potilastyössä.
Myös potilaiden omaiset pääsevät terveysmetsässä hetkeksi pois sairaalaympäristöstä. Rauhoittavaa metsäympäristöä voidaan hyödyntää esimerkiksi terapioissa, kuntoutusarviointeihin valmistautumisessa ja erilaisissa ryhmätoiminnoissa.
Lahden seudulla on käynnissä kymmenvuotinen Luontoaskel terveyteen –ohjelma. Sairaalan viereen viime syksynä avattu Lahden terveysmetsä on yksi konkreettinen esimerkki, jolla tätä ohjelmaa toteutetaan.
– Haluamme edistää luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämistä ennaltaehkäisyssä, hyvinvoinnin ylläpidossa ja lisäämisessä. Kyselyn tulokset antavat arvokasta pohjatietoa jatkokehitykselle niistä tavoista ja volyymistä, joilla kaupunkien toteuttamia terveysmetsiä hyödynnetään kahden hyvinvointialueen palveluissa ja toiminnassa, kiteyttää Lahden kaupungin projektipäällikkö Taru Suutari.
Luontolähetteet kiinnostavat kaupunkeja
Kyselytutkimus hyvinvointialueiden henkilöstölle on osa Luonnonvarakeskuksen, Kajaanin ja Lahden yhteistä Luontolähete-hanketta, jota rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö terveyden edistämisen määrärahasta. Hankkeessa kokeillaan ja tutkitaan uudenlaisen luontolähetekäytännön vaikutuksia kuntalaisten koettuun hyvinvointiin pilottikaupungeissa Kajaanissa ja Lahdessa. Asiakkaat voivat ohjautua hyvinvointialueen työntekijän lähettämänä tai omatoimisesti.
– Liikunta- ja kulttuurilähetteitä on monissa kunnissa käytössä. Kuntalaisten tavoitteellinen luontoon ohjaaminen voisi olla yksi keino näiden rinnalla lisätä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä sairauksia. Hankkeessa kokeilemme ja tutkimme tavoitteellisen luontoon ohjaamisen hyvinvointivaikutuksia, kertoo Lipponen.
Luontolähetteessä hyödynnetään planetaarisen hyvinvoinnin ideaa eli huomioidaan luonnon tarjoamien hyvinvointihyötyjen lisäksi kestävyysnäkökulma asiakkaan elämäntapamuutosten neuvonnassa.
– Luonnon hyvinvointia ja kestävyystavoitteiden saavuttamista tukevia elämäntapamuutoksia ovat esimerkiksi liikkumisen ja kasvispainotteisen ruoan lisääminen, valottaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kestävän kehityksen päällikkö Riitta-Maija Hämäläinen.
Lisätietoa:
Luontolähete-hankkeeseen voi tutustua Luonnonvarakeskuksen sivuilla: https://www.luke.fi/fi/projektit/luontolahete
Kestävän kehityksen päällikkö Riitta-Maija Hämäläinen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Luontoaskel terveyteen -ohjelma, riitta-maija.hamalainen@paijatha.fi, 044 440 3138
Tutkija Maija Lipponen, Luonnonvarakeskus maija.lipponen@luke.fi / 029 532 2024
Kuva: Jari Lindeman/Luke
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)
Digitaaliset palvelut helpottavat nykyisin meitä monen asian hoitamisessa. Myös elintapojen muuttamiseen saa asiantuntijahoitajiltamme ohjausta paikasta riippumatta Päijät-Sote-sovelluksella. Kotiin, mökille, matkalle. Asiantuntijamme Paula Ahonen, Marja-Liisa Kanerva ja Essi Keränen kertovat tässä jutussa, mitkä ovat digitaalisen palvelun hyödyt asiakkaille. Kurkistamme myös terveydenhuollon ammattilaisen saamiin hyötyihin.
Kuvateksti: Paula Ahonen (vas.) huolehtii Asikkalan ja Padasjoen sote-keskuksen alueen asukkaista, Marja-Liisa Kanerva Hollolan ja Essi Keränen Heinolan sote-keskuksen. Myöhemmin videovälitteinen palvelu tulee saataville myös Orimattilaan. Siinä vaiheessa kaikki oman tuotannon sote-keskusten asiakkaat ovat päässeet palvelun piiriin. Kuva on otettu Palvelutorilla Ikärikkaiden pop-up-tapahtumassa viime vuonna.
Kenelle asiantuntijahoitajat tarjoavat elintapaohjausta?
– Korkeassa tyypin kaksi diabetesriskissä olevat asiakkaat ovat yksi selkeä asiakasryhmä, joka hyötyy elintapaohjauksesta. Heillä T2D riskitestin tulos näyttää 12 pistettä tai enemmän. Samoin tarjoamme palvelua korkeassa valtimotautiriskissä oleville. Finriski-laskuri kertoo, että elintapaohjaus on heille tarpeellinen. Lisäksi uniterveydessä tukea tarvitsevat asiakkaat saavat meiltä apua, naiset kertovat.
Heitä motivoi uuden digitaalisen kanavan hyödyntämiseen se, että he kokevat sen rikastuttavan ja monipuolistavan omaa työtään. Lisäksi uusien toimintamallien kehittäminen ja kokeileminen on osa asiantuntijahoitajien työtehtäviä.
Mitkä ovat suurimmat hyödyt asiakkaille?
Kuin apteekin hyllyltä elintapaohjaajat antavat vastauksena mittavan listan.
– Asiakkailta säästyy aikaa ja kustannuksia matkoissa. Esimerkiksi sote-keskuksista pitkän matkan päässä asuvien kannalta palvelun saatavuus on aivan toista luokkaa. Usein julkisia liikenneyhteyksiä ei kerta kaikkiaan ole käytettävissä eikä toisaalta aina ole varaa esimerkiksi omaan autoon
– Videovastaanotolle voi osallistua, vaikka olisi esimerkiksi toipumassa hengitystieinfektiosta eikä vastaanottoa tarvitse sen vuoksi siirtää. Tällaisessa tilanteessa perinteisen vastaanoton voi vaihtaa myös videovastaanotoksi. Aikoja ei tarvitse perua ja ohjaus voi jatkua keskeytyksittä.
– Lisäksi asiakkaalla on enemmän valinnan varaa vastaanottoaikoja valitessaan.
Mitä iloa digipalvelujen käyttämisestä on ammattilaiselle?
Hyödyt ammattilaisen näkökulmasta ovat osin samoja kuin asiakkailla. Työhön tulee vähemmän katkoksia vastaanottojen peruuntumisen vuoksi. Juostavuutta tulee siitä, että läsnäolovastaanoton voi tarvittaessa vaihtaa videovastaanotoksi.
– Digitaalisen palvelukanavan hyödyntäminen mahdollistaa työskentelyn sijainnista riippumatta. Eli voin itse valita, mistä työtä teen. Voin myös säästää aikaa ja kustannuksia työmatkoissa. Työnantajan tiloja voidaan vähentää ja saada organisaatiolle sitä kautta säästöä.
Joissakin sote-keskuksissa on tälläkin hetkellä niukasti asiakastyöhön soveltuvia, rauhallisia työhuoneita. Digipalveluita käyttämällä voi siis vapauttaa työtiloja perinteisille vastaanotoille.
Päijät-Sote-sovellus toi orimattilalaisten ulottuville uuden, digitaalisen asiointitavan kesäkuun alusta alkaen. Tietoturvallisuus sovelluksen käytössä on varmistettu vahvan tunnistautumisen avulla. Puolesta asiointiin on mahdollisuus monissa toiminnoissa, kuten digiklinikalla. Puolesta asiointi pohjautuu suomi.fi-valtuuksiin.
Digiklinikka-asiointi on sovelluksen käytetyin palvelu. Sen lisäksi sovelluksesta pystyy tarkistamaan tulevat ajanvaraukset, myös suunterveydenhuollon osalta, laboratoriolähetteet ja laboratoriovastaukset sekä käyntien sairauskertomuskirjaukset terveydenhuollon ja kuntoutuksen sekä apuvälineyksiköiden osalta. Osa ajanvarauksista on mahdollista perua sovelluksen kautta.
– Vastaanotolle saapuessa kannattaa ilmoittautua paikalla olevaksi sovelluksen ilmoittaudu-painikkeella, jolloin ammattilainen näkee potilastietojärjestelmän kautta asiakkaan saapuneen paikalle, opastaa digiasiantuntija Satu Hiekkanen-Torkko.
– Myös oman puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen tarkistaminen ja päivitys kannattaa tehdä kirjautumisen yhteydessä.
Sovelluksessa voi omien sairauskertomuskirjausten katselun lisäksi täyttää esitietolomakkeita joko avoimien lomakkeiden kautta tai vastaamalla ammattilaisen lähettämään kyselyyn. Sovelluksen kautta toteutettava videoetävastaanotto on saanut positiivisen vastaanoton potilailta sekä ammattilaisilta ja kasvattanut tasaisesti suosiotaan sitä mukaa kun se on otettu käyttöön eri yksiköissä.
Digihoitopoluilla puolestaan pystyy aktiivisesti osallistumaan omaan hoitoonsa tai edistämään omaa terveyttään liittymällä hoitopoluille niin halutessaan.
Sovelluksen kehitystyö jatkuu ja toiminnallisuudet paranevat
Nyt käytössä olevien palveluiden lisäksi Päijät-Sote-sovellusta kehitetään jatkuvasti. Kesäkuun alusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikön asiantuntijoiden sekä kuntien liikuntaneuvojien ajanvaraukset ja kertomuskirjaukset ovat tarkistettavissa sovelluksessa.
Myös erikoissairaanhoidon yksiköt ottavat digitaalisia palveluita käyttöönsä nykyisten palveluiden rinnalle. Tämä kehitys näkyy asukkaille muun muassa laajentuneina ajanvaraustietojen näkymisenä sekä uusina toiminnallisuuksina oman hoitavan yksikön yhteydenottokanavissa.
Päijät-Sote-sovelluksen laajat palvelut ovat nyt käytössä kaikissa muissa päijäthämäläiskunnissa paitsi Sysmässä.
Digiklinikasta lyhyesti
Digiklinikalta saa apua oireisiin, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimusta, kuten äkillisissä silmä-, iho- ja ylähengitystieoireissa. Palvelu on käytettävissä joka päivä kello 6-22.
Digiklinikan kautta saa apua myös hampaiden ja suun terveyden asioissa päivittäin kello 8-20.
Lisäksi Huoli pärjäämisestä -kanavalla ammattilaiset vastaavat arkisin kello 8-16.
Palvelut ovat käytettävissä puhelimeen ladattavalla Päijät-Sote-sovelluksella tai selaimella osoitteessa paijatsote.suomisote.fi
Sovelluksesta löytyy lisää tietoa, käyttöohjeita ja -videoita verkkosivuilta paijatsote.fi/paijat-sote-sovellus. Päijät-Sote-sovellus – Päijät-Sote (paijat-sote.fi)
Padasjoen avosairaanhoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, suun terveydenhuolto, neuvolapalvelut, röntgen- ja laboratoriopalvelut sekä fysioterapiapalvelut saa heinäkuussa Asikkalasta. Padasjoen asukkaat voivat tilata ilmaisjakelun piiriin kuuluvat hoitotarvikkeet jo kesäkuussa heinäkuun ajaksi ja hakea hoitotarvikkeet kesäkuun loppuun mennessä Padasjoen sote-keskuksesta. Heinäkuussa hoitotarvikkeet toimitetaan noudettavaksi Asikkalan sote-keskukseen.
Padasjoella kesää viettävät ulkopaikkakuntalaiset saavat kiireellisen hoidon Asikkalasta. Kiireettömissä tapauksissa heitä palvelee oman hyvinvointialueen terveysasema.
Vesikansan suun terveydenhoidon palvelut hoituvat heinäkuussa Asikkalassa. Vesikansan neuvolapalvelut saa heinäkuun aikana Asikkalasta ja Hollolasta. Vesikansan ilmaisjakelun piiriin kuuluvat hoitotarvikkeet puolestaan jaellaan Vesikansan kirjastosta.
Kesätauon aikana Padasjoen ja Vesikansan puhelinnumeroissa on käytössä takaisinsoittopalvelu, josta yhteydenottopyynnöt ohjautuvat oikeisiin palvelupisteisiin.
Padasjoen sote-keskuksen ja Vesikansan toimipisteiden palvelut ovat käytettävissä normaalisti 29. heinäkuuta lähtien. Tuolloin toivomme asiakkailta malttia kiireettömien asioiden hoitamisessa, koska sote-keskuksen ajanvaraus saattaa olla ruuhkautunut.
Sovelluksen opastus- ja esittelytilaisuuksista kaksi järjestetään Orimattilan sote-keskuksessa 20. ja 27. toukokuuta kello 10-13. Orimattilan S-marketissa opastusta saa 29. toukokuuta ja 3. kesäkuuta kello 9-12.
Hyvinvointialueen asiantuntijat neuvovat kaikissa tilaisuuksissa sovelluksen latauksessa ja käyttöönotossa sekä esittelevät sovelluksella saatavia palveluja.
Kysyvä ei tieltä eksy
– Viime vuonna kiersimme samaan tapaan opastamassa lähes kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Kokemukset ja asiakkaiden palautteet olivat niin myönteisiä, että neuvomme nyt vuorostaan orimattilalaisia. Vastaamme uuden palvelun kirvoittamiin kysymyksiin ja kerromme, millaisissa vaivoissa ja tuen tarpeissa sovelluksella saa avun. Neuvomme ja opastamme henkilökohtaisesti ja kädestä pitäen. Tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassakaan, rohkaisee projektityöntekijä Laura Mäki.
Sovelluksen voi ladata jo nyt, mutta palvelut tulevat orimattilalaisten saataville kesäkuussa. Tiedotamme tuolloin lisää toiminnallisuuksista.
Sovelluksen käyttö on tietoturvallista
– Käytetyin palvelu muissa kunnissa on ollut digiklinikka, jolla saa tietoturvallisesti yhteyden terveydenhoidon ammattilaiseen nopeasti ja kätevästi vaikka kotisohvalta tai mökiltä. Usein pienemmät vaivat kuten vatsa- ja flunssaoireet, ampiaispistot tai punkin puremat, silmätulehdukset tai allergiaoireet ratkeavat ilman käyntiä omassa sote-keskuksessa. Sovelluksella asiakas voi lähettää kuvan vaikkapa iho-oireesta.
Erityisesti lapsiperheet ovat olleet tyytyväisiä siihen, että pienen kuumeisen flunssapotilaan kanssa ei tarvitse lähteä sote-keskukseen, vaan asian voi usein hoitaa kotoa käsin.
Päijät-Sote-sovelluksesta löytyy monia itseä tai läheistä koskevia terveystietoja kuten laboratoriotulokset, hoitokertomukset, ajanvaraukset, viestittely terveydenhoidon ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Laboratoriolähetteensä asiakas voi nähdä ainoastaan sovelluksella, muualta niitä ei itse voi katsoa.
Käteviä ovat myös videovastaanotot, joita voivat hyödyntää esimerkiksi kuntoutuksen asiakkaat. Myös asiakkaan hoidon etenemisen seuraamista helpottavia hoitopolkuja on jo monessa hyvinvointialueen terveyspalvelussa käytettävissä.
Sovelluksen palveluvalikoima laajenee jatkuvasti ja yhä useammin avun saa sovelluksella.
Lisää tietoa, käyttöohjeita ja -videoita sovelluksesta löytyy hyvinvointialueen verkkosivuilta paijatsote.fi/paijat-sote-sovellus.
Kuvateksti: Päijät-Sote-sovelluksen etusivu uudistui hiljattain aiempaa selkeämmäksi.
Kuva: Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Risto-Matti Kuosa.
Hyvinvointialueen sisätautilääkäri Monika Kääriäinen sai lääkäriseuran Arno Forsius -palkinnon Päijät-Hämeen lääkäripäivillä. Monika Kääriäinen työskentelee Päijät-Hämeen keskussairaalan sisätautien osastonylilääkärinä. Palkinnon myöntää vuosittain Päijät-Hämeen lääkäriseura.
Neljättä kertaa jaettu palkinto on kunniamaininta päijäthämäläiselle lääkärille, joka on toiminut erityisen kollegiaalisesti, edistänyt lääkärin työtä ja lääkäriyttä tai tuonut esiin kollegakuntaa myönteisellä tavalla.
Monika Kääriäinen on sisätautien erikoislääkäri ja myös ilmailulääkäri. Päijät-Hämeen keskussairaalassa sisätautiosastolla osastonylilääkärinä merkittävässä roolissa työskentelevä Kääriäinen on hoitanut vaativia sisätautisia potilaita ja toiminut myös sisätautikonsulttina nuoremmille kollegoille erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa.
Palkintoperustelujen mukaan Kääriäinen on hyvän kollegan perikuva, aina valmis auttamaan ja ohjaamaan. Hänellä on mentorimainen työote nuorempiin kollegoihin, ja hän on huolehtinut myös heidän työssäjaksamisestaan. Hän on kollegiaalinen ja ystävällinen sekä kasvotusten että puhelimitse.
Monella Kääriäistä palkinnon saajaksi ehdottaneista ja sisätaudeilla työtä tehneistä on lämpimiä muistoja Kääriäiseltä saaduista opeista. Kääriäisen työmoraali ja asenne ovat myös esimerkillisiä.
Aiempina vuosina Arno Forsius -palkinnon ovat saaneet:
Reumatologian ylilääkäri Markku Kauppi, 2023
Akuuttilääketieteen ylilääkäri Harri Pikkarainen, 2022
Infektioylilääkäri Ville Lehtinen, 2021
Päijäthämäläiset lapsiperheet voivat hoitaa osan neuvola-asioinneistaan videovälitteisesti. Asiakkaat ovat ottaneet uuden palvelun hyvin vastaan.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen neuvolapalveluissa on alkuvuodesta alkaen voinut asioida Päijät-Sote-sovelluksen kautta videovastaanotolla raskausdiabeteksen seurannassa ja kastelevan lapsen ohjauksessa. Hyvien kokemusten ja asiakaspalautteiden siivittämänä videoasiointia on suunniteltu laajennettavaksi myös muihin soveltuviin neuvolan asiakastapaamisiin.
Videovastaanotot ovat vaihtoehto
Asiakkaille tarjotaan videovastaanottoa vaihtoehtona puhelulle. Noin puolet asiakkaista valitsee videovastaanoton. Asiakaspalautteiden perusteella asiointi koetaan helpoksi ja sujuvaksi. Se myös lisää palveluiden saavutettavuutta ja tyytyväisyyttä yleisesti.
– Videovastaanotot ovat saaneet paljon positiivista palautetta asiakkailta. Uusi palvelu on lähtenyt hyvin käyntiin. Lapsiperheissä Päijät- Sote-sovellus on asiakkaille usein tuttu jo ennestään etenkin digiklinikka-asioinnista ja palvelun käyttöön tarvitsee harvoin erikseen ohjata, kertoo perhekeskuksen terveydenhoitaja Riikka Koskimaa.
Neuvolapalveluissa on myös asiakkaita, joille palvelun käytössä tarvittava vahva tunnistautuminen ei ole mahdollista.
– On myös paljon muun kielisiä asiakkaita ja tulkkauksen tarvetta, jolloin videovastaanotto ei ole ensisijainen vaihtoehto. Terveydenhoitaja pyrkii aina arvioimaan kenelle palvelu soveltuisi parhaiten, Koskimaa tähdentää.
Videovastaanotolla viestittely on tietoturvallista ja monikäyttöistä
– Esimerkiksi raskausajan diabetesarvojen seurausta tarvitsevat voivat tietoturvallisesti lähettää ruoka- ja sokeripäiväkirjastaan kuvia suoraan terveydenhoitajalle. Asiakkaalla on puolestaan näppärästi saatavilla terveydenhoitajan lähettämät ohjeet ja linkit viestihistoriassa vastaanoton jälkeenkin, Koskimaa kuvaa.
Videovastaanotot lisäävät terveydenhoitajan työhön mahdollisuuden työskennellä muuallakin kuin perhekeskuksen tiloissa. Uuden työtavan omaksumista on edistänyt Koskimaan oma kiinnostus uudenlaiseen palveluun ja asiakkaan kohtaamiseen.
– Silloin kuin fyysisiä asiakastapaamisia ei päivän aikana ole, terveydenhoitaja voi tehdä töitä myös etänä. Kokemukseni mukaan videovastaanotot eivät ole lisänneet tai vähentäneet työaikaa. Kirjaamiseen, työn suunnitteluun ja asiakastapaamisiin menee edelleen sama aika kuin ennenkin, mutta asiakkailta saatu palaute kannustaa jatkamaan ja laajentamaan videovälitteisyyttä myös muihin neuvolan palveluihin.
– Esimerkiksi asiakkaan tai perheenjäsenen sairastuessa varattua aikaa ei jatkossa enää tarvitsisikaan perua, vaan sovittu tapaaminen voitaisiin ainakin osin toteuttaa videovastaanotolla, Koskimaa pohtii tulevaisuuden vaihtoehtoja.
Videovastaanotto neuvolassa: kenelle ja miten?
- Videovastaanotolla voi asioida sekä lapsen puolesta että omissa asioissa.
- Lapsen puolesta asiointi on mahdollista, jos olet lapsen huoltaja sekä lisännyt sovelluksen perheliitokseen perheenjäsenen.
- Palvelun käyttö vaatii asiakkaalta vahvaa tunnistautumista.
- Voidakseen asioida videovastaanotolla asiakkaan on ladattava Päijät-Sote-sovellus omalle laitteelleen tai hänen pitää kirjautua palveluun vahvan tunnistautumisen kautta tietokoneella.
Päijät-Soten digiklinikalle täyteen ensimmäinen toimintavuosi – asiointimäärät ennätystasolla
Päijät-Hämeessä otettiin vuosi sitten käyttöön ensimmäisenä Suomessa uusi SuomiSote-alustalle rakennettu Päijät-Sote-sovellus. Samalla digiklinikan palvelut siirtyivät uuteen sovellukseen. Sovellus on otettu Päijät-Hämeessä hyvin vastaan. Rekisteröityneitä käyttäjiä on jo yli 52 000. Heistä osa asioi myös lastensa tai muiden läheistensä puolesta, joten sovelluksesta hyötyy selkeästi useampi kuin joka kolmas päijäthämäläinen.
Sovelluksen suosituin käyttötapa on asiointi Päijät-Soten digiklinikalla, jonka palvelutuotannosta vastaa Harjun terveys. Ensimmäisen toimintavuoden aikana digiklinikalla on hoidettu yli 85 000 potilaskontaktia. Lääkärin ja hoitajan vastaanottokäyntejä tehtiin yli 74 000. Lisäksi digiklinikalla hoidettiin 2 500 mielenterveys- ja päihdetiimin vastaanottoa. Jopa 95 % asiakkaiden aloittamista keskusteluista soveltui digiklinikassa hoidettavaksi.
– Päijäthämäläiset ovat ottaneet Päijät–Soten sovelluksen hyvin vastaan. Esimerkiksi digiklinikan käyttö kasvaa yli 30 %:n vuosivauhtia. Alueellisesti digiklinikkapalvelu otetaan käyttöön seuraavaksi Orimattilassa 1.6. lähtien, kertoo tulosaluejohtaja Pertti Sopanen.
– Digipalveluista on hyötyä samaan aikaan sekä asiakkaalle että palveluiden tuottajalle. Oma Päijät-Sote sovellus mahdollistaa digipalveluiden laajentamisen muihin julkisen sote-toimijan palveluihin, kuten sosiaalihuoltoon, toteaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä.
– Digiklinikan suosio on kasvanut uuden sovelluksen myötä. Seuraamme tarkasti digipalveluiden ratkaisuastetta varmistuaksemme, ettei digiasiointi aiheuta häiriökysyntää. Ratkaisuasteella tarkoitetaan yhteydenottoa, jossa asiakkaan hoidon tarve saadaan hoidettua digiklinikalla joko sairaanhoitajan tai lääkärin etävastaanotolla. Ensimmäisen vuoden kokemukset ovat erittäin hyviä, toteaa Harjun terveyden toimitusjohtaja, erikoislääkäri Petja Orre.
Kaikista digiklinikan käynneistä keskimäärin 85 % voidaan ratkaista digiasioinnin yhteydessä. Loput asioista vaativat lähipalveluita, ja näistä puolet tarvitsevat ammattilaisen arvion saman tai seuraavan päivän aikana. Digiklinikalta ohjataan potilaita myös kiireettömään ajanvaraukseen.
– Pyrimme tarjoamaan eri asiakasryhmille sopivimmat palvelut sujuvaan asiointiin. Digikäyntien osuus on 21 % kaikista Harjun terveyden vastaanottokäynneistä. Olemme pystyneet vapauttamaan ammattilaisten aikaa lähipalveluihin niille, jotka niistä hyötyvät tai eivät pysty asioimaan sähköisissä kanavissa, kertoo Orre.
Vastaavasti hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskuksissa digiklinikalla hoituu noin joka kymmenes asiointi.
Potilaiden tyytyväisyys on pysynyt uuden sovelluksen myötä hyvällä tasolla. Asiakastyytyväisyyttä kuvaava NPS (Net Promoter Score) on ensimmäiseltä vuodelta 55.
Myös alkuvuodesta tehty asiakaskysely kertoo, että Päijät-Sote-sovellukseen ollaan tyytyväisiä. Yli puolet vastaajista koki sovelluksen hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi. Myös helppokäyttöisyys sai käyttäjiltä vastaavat arviot.
Potilaiden pärjäämistä mittaavassa PEI-kyselyssä (Patient Enablement Instrument) paremmin tai paljon paremmin pärjäävien osuus oli 53 % ja entiseen tapaan vastaanoton jälkeen koki pärjäävänsä 32 %.
– Hyvinvointialueen oman avosairaanhoidon toiminnan kehittämisen tavoitteena on yhdenmukaistaa potilaiden tyytyväisyyttä ja pärjäämistä mittaava toimintamalli, kertoo tulosaluejohtaja Pertti Sopanen.
Digiklinikkakäyntien kustannusvaikuttavuutta tutkittaessa selvisi, että ohjaamalla ensimmäinen potilaskontakti digikanavaan voidaan merkittävästi vähentää kustannuksia.
– Digitaalisten palvelujen käyttö säästää 68 euroa per potilaskäynti. Nykyisten digitaalisten kanavien täysimittainen käyttö voisi vähentää hyvinvointialueen kustannuksia miljoonilla, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä sanoo.
Sovelluksen ominaisuuksia, digivalmennuksia ja hoitopolkuja kehitetään yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, Harjun terveyden ja alustan teknisestä kehityksestä ja ylläpidosta vastaavan BeeHealthyn kanssa.
Faktat: Päijät-Soten digiklinikka, Päijät-Sote-sovellus
- Päijät-Sote-sovelluksen on koko Päijät-Hämeen alueella ladannut 52 200 asukasta eli 28 % väestöpohjasta.
- Harjun terveyden väestö muodostaa valtaosan ladanneista. Noin 41 000 (31 %) Harjun terveyden vastuuväestöstä on rekisteröitynyt sovellukseen.
- Sovelluksen digiklinikka on käytettävissä kaikissa muissa hyvinvointialueen kunnissa paitsi Orimattilassa ja Sysmässä. Orimattilalaiset pääsevät käyttämään digiklinikkaa 1.6. alkaen. Kaikkien päijäthämäläisten käytössä sovelluksessa on kasvava valikoima hyvinvointialueen lomakkeita, videovastaanottopalveluja ja hoitopolkuja.
- Pelkästään digiklinikalla on hoidettu yli 85 000 potilaskontaktia. Sovelluksesta näkee muun muassa laboratoriolähetteet ja -tulokset.
- Asiakkaiden keski-ikä on ollut 34 vuotta. Suurimpia käyttäjäryhmiä ovat 1) 30-39-vuotiaat, 2) 20-29-vuotiaat ja 3) 0-9-vuotiaat, joiden puolesta vanhemmat asioivat. Yksittäisistä asiakkaista yli 60-vuotiaita on 15 %.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Petja Orre, Harjun terveys, 040 125 6053
tulosaluejohtaja Pertti Sopanen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, 044 482 3171
tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, 040 552 2988
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)