Juhannusviikon sää ratkaisee, onko juhannuskokkoa mahdollista polttaa. Ilmatieteen laitoksen maastopalovaroituksen yltäessä Päijät-Hämeeseen, kokon tai muunkaan avotulen poltto on tulen leviämisriskin vuoksi kielletty, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta muistutetaan.

– Juhannuskokon rakentaminen kannattaa aloittaa vasta aattoaamuna, jos maastopalovaroitusta ei ole alueelle annettu, paloinsinööri Tapio Aaltonen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta ohjeistaa.

Varoitukset voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta. Ne päivittyvät kerran vuorokaudessa puolen yön aikaan. Jos maastopalovaroitus ei ole voimassa, juhannuskokon voi polttaa omalla maalla tai maanomistajan luvalla, kunhan huolehtii turvallisuudesta. Juhannuskokko ei tällöin vaadi erillistä tulentekoilmoitusta.

Varoitusten voimassaolon aikana avotulen teko ei ole mahdollista millään järjestelyillä, eikä määräykseen ole mahdollista antaa poikkeuksia.

– Kokkoa ei saa sytyttää maastopalovaroituksen voimassa ollessa myöskään yleisötapahtumassa, vaikka tapahtumaan olisi laadittu pelastussuunnitelma, Aaltonen huomauttaa.

Muista turvallisuus avotulen käsittelyssä
• Tulen sytyttäjä on aina vastuussa palo- tai savuvahingoista sekä huolellisesta sammuttamisesta.
• Avotulen tekemiselle on oltava aina maanomistajan lupa.
• Tarkasta Ilmatieteen laitoksen varoitukset.
• Huomioi tuulen vaikutus. Kovalla tuulella tuli voi levitä yllättävän nopeasti.
• Varaa paikalle riittävästi sammutusvälineitä, kuten vesiletku, vesiämpäreitä tai sammutin sekä raivauskalustoa (esim. harava, lapio).
• Älä jätä tulta vartioimatta – muista aina jälkivartiointi.
• Varaa paikalle puhelin, jolla voit tarvittaessa tehdä hätäilmoituksen. Tarkista tulentekopaikan osoite etukäteen.
• Jos tulen käsittely aiheuttaa onnettomuusvaaran, on pelastusviranomaisella oikeus keskeyttää toiminta välittömästi. Määräystä on noudatettava heti.

Avotulen määritelmä
Pelastuslain mukaan avotulta on kaikki tulenkäyttö, josta tuli voi päästä irti joko maapohjan tai kipinöinnin vuoksi. Pelastuslaki (379/2011, 6 §) kieltää avotulenteon Ilmatieteen laitoksen antaman maastopalovaroituksen aikana. Avotulenteko on kielletty myös, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Pelastuslaitos ilmoittaa tämän säädöksen rikkomukset poliisille, joka voi pelastuslain 106 § mukaan tuomita niistä sakkorangaistuksen.

Lisää avotulesta Pelastustoimen verkkosivustolla

Lisätietoja: paloinsinööri Tapio Aaltonen, 0440 773 193, tapio.aaltonen@paijatha.fi

Päijät-Hämeen pelastuslaitos vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen toimialasta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Lauantaina 25.5. käynnistyvä Lieska 2024 -harjoitus kerää Päijät-Hämeen palokuntanuoria harjoittelemaan yhdessä. Lieska on ns. 24h-harjoitus, jossa 7–17-vuotiaat palokuntanuoret toimivat vuorokauden ajan pelastuslaitoksen työvuororytmissä. Harjoitus näkyy Lahden ja Hollolan alueella.

Nuorista ja heidän ohjaajistaan muodostettujen harjoituspalokuntien sammutusyksiköt päivystävät Lieska 2024 -harjoituksessa vuorokauden ajan minuutin lähtövalmiudessa ammattipalomiesten tapaan ja jäljittelevät pelastuslaitoksen työvuoron vuorokausirytmiä. Harjoituksen aikana nuorille järjestetään hälytystehtäviä, joissa he pääsevät toimimaan pelastustoimen perustehtävissä.

Harjoitukseen osallistuu 35 palokuntanuorta Harjunalustan VPK:sta, Herralan VPK:sta, Keski-Hollolan VPK:sta ja Lahden VPK:sta. Valmisteluissa ovat olleet mukana myös Kosken VPK, Pennalan VPK ja Vesikansan VPK.

– Alueen yhteisessä harjoituksessa palokuntanuoret pääsevät tutustumaan toisiinsa, ja yhteisharjoituksella voidaan tarjota monipuolisia ”keikkoja” nuorille, harjoituksen johtajana toimiva Jarno Potkonen kertoo.

Harjoituksen ”paloasema” perustetaan Lahteen Metsäkankaan nuorisotilaan, jossa nuoret myös majoittuvat. Nuorisotilan eteen kerääntyy viikonloppuna siis poikkeuksellisesti useita pelastusajoneuvoja.

Harjoitukseen osallistuvien palokuntien ja Kosken VPK:n hälytysosastot muodostavat maaliryhmiä, jotka vastaavat hälytystehtävien toteuttamisesta. Maaliosastoissa on mukana noin 30 aikuista. Hälytystehtävien kesto ja taso vaihtelevat nuorten iän ja osaamistason mukaan.

– Harjoituksen hälytystehtävät ovat Lahden ja Hollolan alueella. Normaalia suurempi hälytysajoneuvojen määrä saattaa herättää ihmetystä, mutta hälytystehtävät pyritään järjestämään niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alueen asukkaille, Potkonen sanoo.

Lahden kaupunki tukee harjoitusta tarjoamalla Metsäkankaan nuorisotilan harjoituksen käyttöön. Päijät-Hämeen pelastuslaitos tukee harjoitusta kalustolla. Kosken VPK:n naisosasto huolehtii harjoituksen ruokahuollosta.

Päijät-Hämeen palokuntanuorten alueellinen yhteistoimintaharjoitus Lieska on järjestetty viimeksi vuonna 2019. Harjoituksia pyritään järjestämään joka toinen vuosi, mutta korona-aika toi viivästystä harjoitusrytmiin.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen toimialasta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Päivä Paloasemalla -tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa nyt keväällä. Turvallisuustietoa ja erilaista kokoperheen ohjelmaa on tarjolla lauantaina 4. toukokuuta Hollolassa Herralan VPK:n sekä Lahdessa Villähteen VPK:n paloasemilla.

– Kevätsää mahdollistaa marraskuuta paremmin toiminnan järjestämisen myös ulkona. Tämä vuosi on kokeilu, jonka jälkeen päätetään, mihin aikaan vuodesta Päivä Paloasemalla -tapahtuma jatkossa sijoittuu. Tapahtuma soveltuu erityisen hyvin sopimuspalokuntien järjestettäväksi. Toivottavasti sää suosii ja mahdollisimman moni löytää tiensä tapahtumiin lauantaina, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen koulutuspäällikkö Mari Ukkonen sanoo.

Sopimuspalokunnat järjestävät tapahtumat pelastuslaitoksen tukemina. Mukana ovat myös Liikenneturva sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ensihoito. Pelastuslaitoksen palotarkastajat neuvovat paloturvallisuusasioissa.

Päivästä Paloasemalla on muodostunut suuri valtakunnallinen turvallisuustapahtuma, jossa viihdytään ja opitaan elämyksellisesti paloturvallisuustaitoja.

– Paloturvallisuuteen päästään tutustumaan paloasemilla ihan kädestä pitäen. Kodin vaaranpaikkoja voi miettiä asiantuntijan kanssa. Tapahtuman opit kannattaa ottaa mukaan myös kotiin. Ihan jokainen voi vaikkapa testata palovaroittimet tai vaihtaa paristot varoittimiin oman kodin lisäksi vaikka mummolassa, Ukkonen vinkkaa.

Päivä paloasemalla -tapahtumat lauantaina 4.5.2024 Päijät-Hämeessä

Herralan VPK:n paloasema (Savitie 4, Herrala) la 4.5. klo 10–13

Sopimuspalokuntalaiset esittelevät toimintaansa, paloasemaa ja kalustoa sekä antavat turvallisuusvinkkejä. Tapahtumassa on mahdollista harjoitella alkusammutusta. Paloturvallisuustietoa on jakamassa myös Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palotarkastaja. Mukana Liikenneturva, nuohous sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ensihoito. Esittelyssä myös suurriistavirka-aputoiminta. Näytöksiä ja kanttiini.

Villähteen VPK:n paloasema (Teollisuustie 4, Villähde) la 4.5. klo 12–16

Sopimuspalokuntalaiset esittelevät toimintaansa, paloasemaa ja kalustoa sekä antavat turvallisuusvinkkejä. Paloturvallisuustietoa on jakamassa myös Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palotarkastaja. Mukana Liikenneturva ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ensihoito. Paloaseman pihapiirissä rastirata, jossa alkusammutus, toimintarata ja kalustobingo. Kahvio.

Päivä Paloasemalla -tapahtumia koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Yhteistyössä ovat mukana Pelastuslaitokset, Pelastusliitot, EHYT ry, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto, Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskunta, Finanssiala, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Omakotiliitto, Suomen Palopäällystöliitto, Nuohousalan Keskusliitto sekä Vanhustyön keskusliitto. Tapahtuman rahoittaa Palosuojelurahasto.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen toimialasta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Päijät-Hämeen pelastuslaitos teki yhdessä Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa tarkastuksia alueen ravintoloihin. Kahden valvontaviikonlopun aikana tarkastettiin 35 ravintolaa Lahdessa, Heinolassa, Asikkalassa, Padasjoella, Iitissä, Hollolassa, Orimattilassa, Hartolassa ja Sysmässä.

Valvontaa suoritettiin ilta- ja yöaikaan 22.–23. maaliskuuta ja 19.–20. huhtikuuta 2024. Pelastusviranomainen tarkasti ravintoloissa alkusammutusvälineistön kunnossapitoa, poistumisreittien esteettömyyttä, poistumisopasteiden näkyvyyttä, nestekaasupullojen säilytystä sekä mahdollisesti vaadittavaa pelastussuunnitelmaa.

– Suurimmat puutteet liittyivät vanhentuneisiin sammuttimiin. Lisäksi oli uusien omistajien avaamia paikkoja, joista uupui pelastussuunnitelma, palotarkastaja Mika Loisa kertoo.

Ravintoloiden tulisi myös päivittää pelastussuunnitelmia aktiivisemmin, ja käydä pelastussuunnitelma säännöllisesti läpi henkilökunnan kanssa, Loisa huomauttaa. Hän suosittelee sisällyttämään pelastussuunnitelman uuden henkilöstön perehdytykseen.

Muutamassa kohteessa poistumisreittien ovet oli lukittu tai vaikeasti avattavia. Ihmiset saattavat jäädä esimerkiksi tulipalo- tai uhkatilanteessa loukkoon, jos poistumisreittien toimivuudesta ei ole huolehdittu.

Pelastustoimen viranomaiset ohjeistivat lisäämään poistumisopasteita ja sammuttimesta kertovia opasteita useampaan paikkaan.

11 tarkastuskohteessa ei havaittu mitään huomautettavaa.

– Ylimääräiset tarkastukset ovat auttaneet parantamaan ravintoloiden turvallisuutta. Omistajavaihdoksia ja uusia yrityksiä tapahtuu kuitenkin niin paljon, että puutteita aina löytyy, Loisa sanoo.

Maalis–huhtikuun ylimääräisillä ravintolatarkastuksilla havaittuja puutteita

  • Pelastussuunnitelma puuttui 7 paikasta
  • Pelastussuunnitelmasta annettiin päivityskehotus 5 paikkaan
  • Pelastussuunnitelma ei ollut kohteessa nähtävillä 2 paikassa
  • Poistuminen oli esteellistä 4 paikassa
  • Sammuttimet jääneet tarkastamatta 9 paikassa
  • Poistumisopasteita pyydetty lisäämään 9 paikkaan
  • Kaasupulloja oli liikaa sisätiloissa yhdessä paikassa
  • Takatilan poistumisovi oli lukittu tai puutteellinen 2 paikassa
  • Lisäksi annettiin ohjeistusta pelastussuunnitelman tutustumiseen useisiin paikkoihin.
  • Lisäksi: Suosituksia sammuttimen lisäyksestä, kiinnityksestä, opastuksesta tai muuttamisesta toiseen paikkaan sekä ohjeistusta sammuttimien edustojen esteettömyydestä.

Tarkastus suoritettiin 35 päijäthämäläiseen ravintolaan.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen toimialasta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Keltavihreitä ambulansseja hallissa.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ensihoito toimii kokonaisuudessaan 1. tammikuuta 2024 alkaen terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialalla Akuutti24:n yhteydessä. Pelastustoimen toimialalla aiemmin työskennelleet ensihoitajat siirtyvät terveys- ja sairaanhoitopalveluihin pääosin nykyisissä tehtävissään. Muutos auttaa yhtenäistämään toimintamalleja.

Asiakkaat saavat apua aiempaan tapaan, eikä muutos vaikuta ensihoidon palvelutasoon. Palomiesten työpanosta hyödynnetään jatkossakin ensihoidon perustason tuotannossa.

– Muutoksen jälkeen hyvinvointialueen koko ensihoidon henkilöstö on samassa työyhteisössä, ja toimintaa kehitetään syksyllä tehdyn suunnitelman ohjaamana, muutosta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, ylihoitaja Pirjo Orre Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta sanoo.

Ilotulitteiden myyntilupa on myönnetty Päijät-Hämeessä uuden vuoden ajaksi 38 myyntipaikkaan. Rakettien ja muiden ilotulitteiden myynti on sallittua luvan saaneille 27.–31.12.2023. Pelastuslaitos valvoo ilotulitemyyntiä. 

Päijät-Hämeen pelastuslaitos tarkastaa ilotulitteiden myyntipaikat alueellaan 27.–29. joulukuuta 2023. Tarkastukset aloitetaan heti 27. joulukuuta, kun myyntipisteet aukeavat. Ilotulitevalvonta perustuu vuosittaiseen valvontasuunnitelmaan. Palotarkastajat kiinnittävät valvonnassa huomiota riittäviin ohjeistuksiin, sammutusvälineisiin ja turvalliseen varastointiin. 

Ilotulitemyyjien on tehtävä pelastuslaitokselle etukäteisilmoitus viimeistään kuukautta ennen myynnin aloittamista. Lupa edellyttää turvallisuusohjeiden noudattamista. Jos ongelmia havaitaan, voidaan myyntipiste sulkea.

–  Asuinhuoneistossa ilotulitteet tulee säilyttää lukitussa tilassa tai kaapissa. Säilytyspaikka ei saa kuitenkaan olla lähellä avotulta tai muuta sellaista lämmönlähdettä, joka voisi sytyttää ilotulitteet, palotarkastaja Ari Holopainen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta sanoo. 

Muista suojalasit ja turvallinen paikka 

Ilotulitteita ammuttaessa tulee käyttää suojalaseja. Myös katselijoille suositellaan suojalasien käyttöä siltä varalta, että jokin ilotulitteista lähtee kohti yleisöä.

Ilotulitteet tulee suunnata pois päin ihmisistä ja rakennuksista. Tuotteen käyttöohjeita ja turvaetäisyyksiä on noudatettava.

Ilotulitteiden myyntipisteillä on velvollisuus ohjeistaa kuluttajille viallisten tuotteiden vastaanotto myös vuodenvaihteen jälkeen. 

–  Jos ilotulite ei sytyttämisen jälkeen toimikaan odotetusti, älä mene lähelle sitä, vaan odota riittävä aika eli ainakin 10–15 minuuttia ennen tuotteen lähestymistä. Toimimattoman tuotteen voi palauttaa ostopaikkaan, Holopainen sanoo. 

Toimimatonta ilotulitetta ei saa jättää syttymisvaaran vuoksi jäteastiaan.  

Ilotulitteiden käyttö sallittu uuden vuoden aattona klo 18–02

Ilotulitteiden käyttö on sallittua Päijät-Hämeen kunnissa uuden vuoden aattona 31.12. klo 18.00–1.1. klo 2.00 lukuun ottamatta Lahden keskustaa. Lahden keskustassa Mannerheiminkadun, Lahdenkadun, Hollolankadun, Saimaankadun ja Vuoksenkadun rajaaman alueen sisäpuolella on voimassa ilotulituskielto. Poliisilla on oikeus langettaa sakko ilotulituskiellon rikkomisesta lain 390/2005 125 § perusteella (räjähdesäännösten rikkominen). 

Ohjeet turvalliseen ilotulittamiseen 

– Lue tarkoin käyttöohjeet ja noudata niitä. 

– Älä anna ilotulitteita alle 18-vuotiaiden käyttöön tai päihtyneille. 

– Käytä suojalaseja ja sytytyspuikkoa. 

– Käytä sopivaa tukea tai telinettä rakettien ampumiseen. 

– Padat, soihdut yms. maassa toimivat ilotulitteet vaativat riittävän tuen ja tasaisen alustan, jotta ne eivät kaadu ammunnan aikana. Tuotteet voi tukea esimerkiksi lumella, hiekalla tai kivillä. 

– Ammu ilotulitteet aukealta paikalta ja vaarattomaan suuntaan. Ei koskaan kädestä, parvekkeelta, eikä koskaan toisia päin. 

– Älä muuntele tai yhdistele ilotulitteita: omatekoiset viritelmät aiheuttavat vakavia vammoja. 

– Jos ilotulite ei toimi, odota vähintään 10–15 minuuttia. Älä käytä viallisia tai toimimattomia tuotteita, vaan palauta ne ostopaikkaan. 

– Ota huomioon muut ihmiset ja eläimet, kaikki eivät pidä paukkeesta. 

– Siivoa jälkesi, muista raketeista lentävät kepit. Anna kuitenkin jätteiden jäähtyä riittävästi ennen kuin siirrät ne roskikseen. Ilotuliteroskatkin ovat aiheuttaneet tulipaloja. 

Lisätietoa ilotulitteista ja ohjeet turvalliseen ilotulittamiseen
Tukes: Ohjeet turvalliseen ilotulittamiseen 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Suomen Palopäällystöliitto valitsi Sysmän VPK:n päällikön Jorma Sainion Vuoden sopimuspalokunnan päälliköksi 2023. Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa pelastustoimea, ja Sysmän VPK on yksi Päijät-Hämeessä toimivasta 21 sopimuspalokunnasta.

Suomen Palopäällystöliitto kiittelee Sainion pyyteetöntä työtä, jossa auttamishalu ja palokunnan toimintaedellytyksistä huolehtiminen ovat ajaneet hänen elämässään monen muun asian edelle. Jorma Sainiolla on poikkeuksellisen laaja-alainen ja pitkäjänteinen historia sopimuspalokuntatoiminnassa. Sysmän VPK:ssa hän on toiminut sopimuspalokunnan päällikkönä 20 vuotta.

− Jorma Sainiolle palokuntatyö, toisten auttaminen ja sysmäläisten turvallisuudesta huolehtiminen ovat olleet merkityksellisiä asioita, Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksen jakanut Ilkka Horelli kertoo.

Yrittäjä ja liikkeenharjoittaja Jorma Sainio on toiminut pitkäaikaisena VPK-aktiivina sysmäläisten turvallisuuden ja turvallisuusvalistuksen edistämiseksi. Sainio on arkipäivisin jopa sulkenut liikkeensä lähteäkseen pelastustoimen hälytystehtäviin.

− Työni Itsenäisenä yrittäjänä yhdessä vaimoni kanssa on mahdollistanut paljon ja ennen kaikkea aktiivisen mukanaolon hälytystoiminnassa. Olen pystynyt lähtemään hälytyskeikoille niin päivällä kuin yöllä, hän kertoo.

Jorma Sainio on arvostettu VPK-aktiivi ja Sysmän VPK:n päällikkö. Hän oli perustamassa Päijät-Hämeen sopimuspalokuntien liiton paikallisosastoa vuonna 2003 ja valmistelemassa Päijät-Hämeen palokunta- ja aluesopimuksia pisteytyksineen. Sainiolla oli myös keskeinen rooli palokuntasopimuksen aikaansaamisessa Sysmän kunnan kanssa ennen pelastustoimen siirtymistä maakunnallisen Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen vastuulle.

− Meillä on olut hyvin aktiivinen palokunta ja kohtuullisen paljon keikkoja. Jos en ole ollut harjoittelemassa, keikalla tai kurssilla, niin on ollut hallinnollista työtä.

Jorma Sainion puheenjohtajakaudella Sysmän 1950-luvulta peräisin olevan VPK:n tanssilavan alueella toteutettiin mittavat kunnostustyöt.

Suomen Palopäällystöliitto haluaa tunnustuksella osoittaa kiitosta sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisesti sopimuspalokuntien toimintaa. Tunnustuksen tarkoituksena on myös kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta.

Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustus jaettiin nyt yhdeksättä kertaa. Tunnustuksen saajan valitsee vuosittain Palopäällystöliiton Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston johtokunta.

Lisätietoa palkitsemisesta SPPL:n verkkosivuilla

Kuva: Kuva: Joel Kauppinen/ SPPL

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Päijät-Hämeen pelastuslaitosta lähes 20 vuotta johtanut pelastusjohtaja Jari Hyvärinen palkittiin 1. joulukuuta maakuntajuhlassa Päijät-Häme-mitalilla. Päijät-Hämeen maakuntahallitus myöntää vuosittain kaksi Päijät-Häme-mitalia tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta maakunnan hyväksi.

Päijät-Hämeen maakuntahallitus kiittää pelastusjohtaja Jari Hyväristä maakunnallisen pelastuslaitoksen rakentamisesta sekä hyvästä johtajuudesta.

”Jari Hyvärinen on toiminut Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtajana vuodesta 2004 alkaen. Hyvärinen on johtanut ja kehittänyt maakunnallista pelastustoimea erittäin ansiokkaasti ja johdonmukaisella tavalla. Pelastustoimi on siirtynyt Päijät-Hämeen liiton alaisuudesta hyvinvointialueelle 1.1.2023, ja nyt on oikea paikka ja aika palkita pelastusjohtaja Hyvärinen palveluksistaan Päijät-Hämeen maakunnan hyväksi”, maakuntahallitus perusteli valintaa.

Maakuntahallitus nostaa palkitsemisessa esiin myös Jari Hyvärisen yhteistyökyvyn ja taidon viedä tehtävät maaliin sekä kannustavan suhtautumisen nuoriso- ja sopimuspalokuntatoimintaan.

”Hyvärinen on ollut avainasemassa alueellisen pelastustoimen rakentamisessa alusta alkaen ja häntä on kehuttu erinomaiseksi johtajaksi henkilöstönsä keskuudessa”, perusteluissa sanotaan.

Jari Hyvärinen on toiminut myös Palosuojelurahaston hallituksessa sekä pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa ja -hallituksessa. Hänen työnsä Päijät-Hämeessä on saanut kiitosta myös maakunnan ulkopuolelta.

Arvostus saa ylpeäksi koko pelastuslaitoksesta

Palkittu Jari Hyvärinen kertoo arvostavansa Päijät-Häme-mitalia erittäin korkealle.

– Olen ollut mukana monessa maakuntajuhlassa ja nähnyt aiempia palkittuja. Koen pääseväni arvovaltaiseen joukkoon. Arvostus, jonka koen mitalin myöntämisen myötä tulevan, saa minut nöyräksi ja samalla ylpeäksi omista joukoistani: yhdessä olemme tehneet Päijät-Hämeen pelastuslaitoksesta arvostetun maakuntamme asukkaiden ja yritysten turvallisuudesta huolehtivan toimijan. Mitali kuuluu mielestäni myös koko henkilöstölle ja sopimuskumppaneille, Hyvärinen sanoi kiitospuheessaan.

Hän pitää ratkaisun sijoittaa pelastuslaitos Päijät-Hämeen liiton alaisuuteen liki 20 vuotta sitten olleen oikea.

– Kun meitä ja Lappia lukuun ottamatta muualla Suomessa siirryttiin keskuskuntavetoiseen pelastustoimen organisaatioon, meillä täällä Päijät-Hämeessä pelastuslaitos sijoitettiin maakuntaliiton alaisuuteen. Tämä on mielestäni tuonut Päijät-Hämeeseen paljon etuja.

– Iso kiitos maakuntahallitukselle saamastani huomionosoituksesta. Mitali saa kunniapaikan kodissamme. Kiitos, että olette luottaneet pelastuslaitoksen kykyyn toimia maakuntamme asukkaiden parhaaksi.

– Kiitos myös maakuntavaltuutetuille eri aikoina, kaikille kuntapäättäjille, yhteistyökumppaneille ja sopimuskumppaneille. Kiitos kaikille niille maakuntajohtajille, joiden kanssa olen saanut työskennellä, kiitos johtokunnan puheenjohtajille, kiitos omalle henkilökunnalle ja kiitos läheiselleni saamastani tuesta; ilman teitä en nyt olisi tässä tilaisuudessa palkittavana, Hyvärinen totesi.

Päijät-Hämeen maakuntahallitus myöntää vuosittain kaksi Päijät-Häme-mitalia tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta maakunnan hyväksi. Mitalin voi saada päijäthämäläinen henkilö tai yhteisö. Vuoden 2023 mitalit jaettiin Päijät-Hämeen maakuntajuhlassa perjantaina 1.12.2023. Mitalin saajia arvioitaessa teemoina korostuivat tänä vuonna esimerkillisyys ja edelläkävijyys sekä laaja-alainen yhteistyö.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

25.11.–1.12. vietettävä paloturvallisuusviikko nostaa esiin ensimmäiseen omaan kotiinsa muuttaneiden nuorten kodin paloturvallisuusasioita. Nuorten aikuisten paloturvallisuusosaamisessa on parantamisen varaa, mutta he ovat myös vastaanottavaisia turvallisuusviestinnälle. Akkuturvallisuus, sähkölaitteiden käyttö, turvallinen ruoanlaitto sekä palovaroittimet ovat teemoja, jotka nousevat esiin nuorten aikuisten paloturvallisuudesta puhuttaessa.

Omilleen muuttaneiden 18–24-vuotiaiden paloturvallisuusosaaminen on kyselytutkimuksen mukaan huterampaa kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Tilanne kuitenkin on sikäli hyvä, että nuoret ovat valmiita vastaanottamaan turvallisuusviestintää.

– Nuorten aikuisten paloturvallisuudessa huolettaa ehkä eniten ladattavien laitteiden turvallisuus. Akkuja, erityisesti kännyköitä, ladataan öihin ja jopa sängyssä. Pelikonsoleitakaan tai muita sähkölaitteita ei tule käyttää herkästi syttyvän materiaalin päällä, sillä laite voi kuumentua niin, että alla oleva materiaali syttyy palamaan. Valvomaton ruuanlaitto on kuitenkin pahin paloriski, riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta toteaa ja sanoo liedellä säilytettävän valitettavan usein tavaroita, jotka eivät sinne kuulu.

Koska paloturvallisuusviikon kampanjan kohderyhmä on nuoret, kampanjan viestinnässä pyritään myös nuorekkuuteen. Paloturvallisuusviikon viestiä tuo mediassa esiin joukko somevaikuttajia. Mukana ovat Roni Bäck, Jäätynyt Banaani ja Diana Rantamäki.

Päivää paloasemalla tavoitti Päijät-Hämeessä yli 4000 henkilöä

Paloturvallisuusviikko käynnistyi virallisesti lauantaina 25.11. vietetyillä Päivä Paloasemalla -tapahtumilla. Päijät-Hämeessä tapahtuma järjestettiin 18 asemalla, joista viisi oli vakinaisia pelastusasemia. Sopimuspalokuntien asemista 13 avasi myös ovensa, ja mukana tapahtumissa oli yhteensä 16 sopimuspalokuntaa. Tapahtumiin osallistuivat myös ensihoito, Liikenneturva ja Hämeen poliisi.

– Aurinkoinen pakkassää sai erityisesti lapsiperheitä liikkeelle ja maakunnan tapahtumissa vierailikin yhteensä yli 4 000 henkilöä, mihin olemme todella tyytyväisiä. Kiitos kaikille tapahtumissa vierailleille sekä niiden järjestelyihin osallistuneille! Turvallisuustaitoja opeteltiin erilaisilla rasteilla ja palaute on ollut todella positiivista, koulutuspäällikkö Mari Ukkonen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta kertoo.

Vastuu palovaroittimista muuttuu

Ensi vuoden alussa astuu voimaan laki, joka siirtää vastuun palovaroittimen kunnosta rakennuksen omistajalle. Asian toteuttamiseen on kahden vuoden siirtymäaika. Lakimuutos vaikuttaa erityisesti kerros- ja rivitaloihin, joissa palovaroittimen puuttuminen tai toimimattomuus vaikuttaa myös naapuriasuntojen paloturvallisuuteen. Käytännössä rakennuksen omistajan on huolehdittava, että palovaroittimet pidetään toimintakunnossa. Huoneiston asukkaan on puolestaan testattava palovaroittimien toiminta säännöllisesti ja ilmoitettava omistajalle eli taloyhtiölle palovaroittimien vioista.

– Arvioiden mukaan noin 20 prosentista asunnoista puuttuu toimiva palovaroitin. Syitä on monia. Esimerkiksi, jos asunnossa tupakoidaan sisällä, ei palovaroittimia pidetä toimintakuntoisina. Valvonnassa on myös havaittu, että palovaroittimia on liian vähän, eikä niiden kunnossapidosta huolehdita. 63 % kuolemaan johtaneista tulipaloista palovaroitinta ei ollut tai se ei toiminut, riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen sanoo.

Palovaroitin tulee vaihtaa uuteen, jos se ei toimi pariston vaihtamisesta huolimatta tai jos valmistajan suosittelema uusimisajankohta (5–10 vuotta) on mennyt umpeen. Käyttöiän päättyminen kannattaa merkitä vaikka teippiin, jonka liimaa palovaroittimen kattoon kiinnitettävään kantaosaan.

Paloturvallinen koti on helppoa toteuttaa. Elä niin, että tulipaloa ei syty. Jos tulipalo kuitenkin syttyy, toimiva palovaroitin havaitsee sen nopeasti ja antaa aikaa sammuttaa ja poistua vaarasta.

Lisätietoja:

Paloturvallisuusviikon verkkosivut

Paloturvallisuusviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Yhteistyössä ovat mukana pelastuslaitokset, pelastusliitot, sisäministeriö, EHYT ry, EPT-verkosto, Kirkkohallitus/Diakonia ja yhteiskunta, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Omakotiliitto, Suomen Palopäällystöliitto, Nuohousalan Keskusliitto ja Vanhustyön Keskusliitto. Paloturvallisuusviikon rahoittaa Palosuojelurahasto.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Lauantaina 25. marraskuuta 2023 eri puolilla Päijät-Hämettä järjestetään Päivä paloasemalla -tapahtumia, joihin odotetaan tuhansia kävijöitä. Tapahtumissa on mahdollisuus oppia tärkeitä turvallisuusasioita, kysyä paloturvallisuudesta ja tutustua pelastustoimeen sekä sopimuspalokuntatoimintaan. Myös lapsille ja nuorille järjestetään omaa ohjelmaa. Tapahtuman ohjelma ja tapahtuma-aika vaihtelevat asemittain.

Tulipalot aiheuttavat vuosittain merkittäviä omaisuus- ja henkilövahinkoja, vaikka tulipalojen ennaltaehkäisy on helppoa. Päivä Paloasemalla -tapahtumien tavoitteena onkin parantaa kotien turvallisuutta ja lisätä ihmisten valmiuksia estää onnettomuuksia sekä toimia oikein onnettomuustilanteissa.

– Päivä Paloasemalla -tapahtumat on suunnattu koko perheelle – niistä löytyy asiaa ja tekemistä kaiken ikäisille. Vierailijat pääsevät tutustumaan aseman kalustoon ja kyselemään kodin paloturvallisuudesta. Ohjelma vaihtelee asemittain, kertoo koulutuspäällikkö Mari Ukkonen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta.

Päivä paloasemalla -tapahtumissa voi kysyä sähkölaitteisiin, akkuturvallisuuteen sekä muuhun kodin paloturvallisuuteen liittyvistä asioista.

– Toiveena on, että jokainen tapahtumassa vieraileva saisi kimmokkeen parantaa oman kodin ja perheen turvallisuutta tai oppii uuden asian. Saattaapa tapahtumasta saada myös kipinän palokuntaharrastuksen aloittamiseen tai ajatuksen tulevaisuuden ammatista pelastusalalla, Ukkonen toteaa.

Päivä Paloasemalla -tapahtumat käynnistävät valtakunnallisen paloturvallisuusviikon, jonka tavoitteena on parantaa kotien paloturvallisuutta ja kansalaisten toimintakykyä onnettomuustilanteissa. Paloturvallisuusviikon teemana on tänä vuonna nuorten, omilleen muuttaneiden aikuisten kotien paloturvallisuus. Hekin voivat saada Päivä Paloasemalla -tapahtumasta hyviä vinkkejä.

Huomio ladattaviin laitteisiin ja akkuturvallisuuteen

Kodeissa on paljon laitteita, jotka toimivat akuilla tai paristoilla. Vanhoja ja käytöstä poistettuja laitteita, akkuja tai paristoja ei kannata varastoida kotona, vaan toimittaa ne asianmukaisesti kierrätykseen. Teippaa akkujen ja paristojen navat heti käytöstä poistamisen jälkeen.

– Akkupalojen sammuttaminen on hyvin vaikeaa ja riskialtista. Akkupalo kehittyy nopeasti ja voi aiheuttaa voimakkaitakin tulipurskauksia ja heitteitä, jotka sytyttävät helposti myös muut palavat materiaalit tuleen, ja ne ovat luonnollisesti vaarallisia myös ihmisille ja eläimille. Palosta syntyy myös hyvin myrkyllistä savua, jonka hengittämistä tulee välttää. Akkupalojen ennalta ehkäiseminen onkin erityisen tärkeää, Ukkonen muistuttaa.

Akkupalo sammutetaan suurella määrällä vettä. Monesti palavaa akkulaitetta ei ole kuumuuden, savun, liekkien ja heitteiden vuoksi kuitenkaan enää mahdollista upottaa veteen omin voimin. Usein ainoaksi toimintatavaksi jää huoneesta poistuminen ja oven sulkeminen sekä hätänumeroon soittaminen ja vaarassa olevien varoittaminen.

Lataaminen tulisi tehdä sellaisissa olosuhteissa ja paikassa, jossa riskit ovat mahdollisimman pienet ja hallittavissa. Latauspistettä ei tulisi sijoittaa makuuhuoneeseen tai poistumisreitille, kuten eteiseen, eikä latausta tule tehdä helposti syttyvien materiaalien päällä. Latauspisteen yläpuolella tai välittömässä läheisyydessä olisi hyvä olla toimiva palovaroitin. Vältä lataamista yöaikaan ja kun ketään ei ole kotona. Latausjohto on hyvä irrottaa verkkovirrasta ja laitteesta viimeistään, kun akku on täynnä.

– Akkupalot eivät ole tilastojen valossa vielä kovin yleisiä, mutta niiden mahdollisuus on syytä pitää mielessä. Ladattavan laitteen palaminen johtuu yleensä laitteen akun tai sen laturin vauriosta. Viallista laitetta ei pidä ladata, vaan se tulee toimittaa huoltoon, Ukkonen toteaa.

Päivä Paloasemalla -tapahtumat Päijät-Hämeessä 2023

Päijät-Hämeessä Päivä Paloasemalla -tapahtumia järjestetään la 25.11. sekä vakinaisilla pe-lastusasemilla että sopimuspalokuntien asemilla.

Hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen on tavattavissa Heinolan pelastusaseman tapahtumassa klo 13–14.

Katso Päijät-Hämeen Päivä paloasemalla -tapahtumat pelastuslaitoksen verkkosivuilta

Päivää Paloasemalla vietetään nyt 16. kertaa. Paloturvallisuusviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Yhteistyössä ovat mukana mm. pelastuslaitokset, sisäministeriö, Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Omakotiliitto.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)