Keltavihreitä ambulansseja hallissa.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ensihoito toimii kokonaisuudessaan 1. tammikuuta 2024 alkaen terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialalla Akuutti24:n yhteydessä. Pelastustoimen toimialalla aiemmin työskennelleet ensihoitajat siirtyvät terveys- ja sairaanhoitopalveluihin pääosin nykyisissä tehtävissään. Muutos auttaa yhtenäistämään toimintamalleja.

Asiakkaat saavat apua aiempaan tapaan, eikä muutos vaikuta ensihoidon palvelutasoon. Palomiesten työpanosta hyödynnetään jatkossakin ensihoidon perustason tuotannossa.

– Muutoksen jälkeen hyvinvointialueen koko ensihoidon henkilöstö on samassa työyhteisössä, ja toimintaa kehitetään syksyllä tehdyn suunnitelman ohjaamana, muutosta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, ylihoitaja Pirjo Orre Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta sanoo.

Ilotulitteiden myyntilupa on myönnetty Päijät-Hämeessä uuden vuoden ajaksi 38 myyntipaikkaan. Rakettien ja muiden ilotulitteiden myynti on sallittua luvan saaneille 27.–31.12.2023. Pelastuslaitos valvoo ilotulitemyyntiä. 

Päijät-Hämeen pelastuslaitos tarkastaa ilotulitteiden myyntipaikat alueellaan 27.–29. joulukuuta 2023. Tarkastukset aloitetaan heti 27. joulukuuta, kun myyntipisteet aukeavat. Ilotulitevalvonta perustuu vuosittaiseen valvontasuunnitelmaan. Palotarkastajat kiinnittävät valvonnassa huomiota riittäviin ohjeistuksiin, sammutusvälineisiin ja turvalliseen varastointiin. 

Ilotulitemyyjien on tehtävä pelastuslaitokselle etukäteisilmoitus viimeistään kuukautta ennen myynnin aloittamista. Lupa edellyttää turvallisuusohjeiden noudattamista. Jos ongelmia havaitaan, voidaan myyntipiste sulkea.

–  Asuinhuoneistossa ilotulitteet tulee säilyttää lukitussa tilassa tai kaapissa. Säilytyspaikka ei saa kuitenkaan olla lähellä avotulta tai muuta sellaista lämmönlähdettä, joka voisi sytyttää ilotulitteet, palotarkastaja Ari Holopainen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta sanoo. 

Muista suojalasit ja turvallinen paikka 

Ilotulitteita ammuttaessa tulee käyttää suojalaseja. Myös katselijoille suositellaan suojalasien käyttöä siltä varalta, että jokin ilotulitteista lähtee kohti yleisöä.

Ilotulitteet tulee suunnata pois päin ihmisistä ja rakennuksista. Tuotteen käyttöohjeita ja turvaetäisyyksiä on noudatettava.

Ilotulitteiden myyntipisteillä on velvollisuus ohjeistaa kuluttajille viallisten tuotteiden vastaanotto myös vuodenvaihteen jälkeen. 

–  Jos ilotulite ei sytyttämisen jälkeen toimikaan odotetusti, älä mene lähelle sitä, vaan odota riittävä aika eli ainakin 10–15 minuuttia ennen tuotteen lähestymistä. Toimimattoman tuotteen voi palauttaa ostopaikkaan, Holopainen sanoo. 

Toimimatonta ilotulitetta ei saa jättää syttymisvaaran vuoksi jäteastiaan.  

Ilotulitteiden käyttö sallittu uuden vuoden aattona klo 18–02

Ilotulitteiden käyttö on sallittua Päijät-Hämeen kunnissa uuden vuoden aattona 31.12. klo 18.00–1.1. klo 2.00 lukuun ottamatta Lahden keskustaa. Lahden keskustassa Mannerheiminkadun, Lahdenkadun, Hollolankadun, Saimaankadun ja Vuoksenkadun rajaaman alueen sisäpuolella on voimassa ilotulituskielto. Poliisilla on oikeus langettaa sakko ilotulituskiellon rikkomisesta lain 390/2005 125 § perusteella (räjähdesäännösten rikkominen). 

Ohjeet turvalliseen ilotulittamiseen 

– Lue tarkoin käyttöohjeet ja noudata niitä. 

– Älä anna ilotulitteita alle 18-vuotiaiden käyttöön tai päihtyneille. 

– Käytä suojalaseja ja sytytyspuikkoa. 

– Käytä sopivaa tukea tai telinettä rakettien ampumiseen. 

– Padat, soihdut yms. maassa toimivat ilotulitteet vaativat riittävän tuen ja tasaisen alustan, jotta ne eivät kaadu ammunnan aikana. Tuotteet voi tukea esimerkiksi lumella, hiekalla tai kivillä. 

– Ammu ilotulitteet aukealta paikalta ja vaarattomaan suuntaan. Ei koskaan kädestä, parvekkeelta, eikä koskaan toisia päin. 

– Älä muuntele tai yhdistele ilotulitteita: omatekoiset viritelmät aiheuttavat vakavia vammoja. 

– Jos ilotulite ei toimi, odota vähintään 10–15 minuuttia. Älä käytä viallisia tai toimimattomia tuotteita, vaan palauta ne ostopaikkaan. 

– Ota huomioon muut ihmiset ja eläimet, kaikki eivät pidä paukkeesta. 

– Siivoa jälkesi, muista raketeista lentävät kepit. Anna kuitenkin jätteiden jäähtyä riittävästi ennen kuin siirrät ne roskikseen. Ilotuliteroskatkin ovat aiheuttaneet tulipaloja. 

Lisätietoa ilotulitteista ja ohjeet turvalliseen ilotulittamiseen
Tukes: Ohjeet turvalliseen ilotulittamiseen 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Suomen Palopäällystöliitto valitsi Sysmän VPK:n päällikön Jorma Sainion Vuoden sopimuspalokunnan päälliköksi 2023. Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa pelastustoimea, ja Sysmän VPK on yksi Päijät-Hämeessä toimivasta 21 sopimuspalokunnasta.

Suomen Palopäällystöliitto kiittelee Sainion pyyteetöntä työtä, jossa auttamishalu ja palokunnan toimintaedellytyksistä huolehtiminen ovat ajaneet hänen elämässään monen muun asian edelle. Jorma Sainiolla on poikkeuksellisen laaja-alainen ja pitkäjänteinen historia sopimuspalokuntatoiminnassa. Sysmän VPK:ssa hän on toiminut sopimuspalokunnan päällikkönä 20 vuotta.

− Jorma Sainiolle palokuntatyö, toisten auttaminen ja sysmäläisten turvallisuudesta huolehtiminen ovat olleet merkityksellisiä asioita, Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksen jakanut Ilkka Horelli kertoo.

Yrittäjä ja liikkeenharjoittaja Jorma Sainio on toiminut pitkäaikaisena VPK-aktiivina sysmäläisten turvallisuuden ja turvallisuusvalistuksen edistämiseksi. Sainio on arkipäivisin jopa sulkenut liikkeensä lähteäkseen pelastustoimen hälytystehtäviin.

− Työni Itsenäisenä yrittäjänä yhdessä vaimoni kanssa on mahdollistanut paljon ja ennen kaikkea aktiivisen mukanaolon hälytystoiminnassa. Olen pystynyt lähtemään hälytyskeikoille niin päivällä kuin yöllä, hän kertoo.

Jorma Sainio on arvostettu VPK-aktiivi ja Sysmän VPK:n päällikkö. Hän oli perustamassa Päijät-Hämeen sopimuspalokuntien liiton paikallisosastoa vuonna 2003 ja valmistelemassa Päijät-Hämeen palokunta- ja aluesopimuksia pisteytyksineen. Sainiolla oli myös keskeinen rooli palokuntasopimuksen aikaansaamisessa Sysmän kunnan kanssa ennen pelastustoimen siirtymistä maakunnallisen Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen vastuulle.

− Meillä on olut hyvin aktiivinen palokunta ja kohtuullisen paljon keikkoja. Jos en ole ollut harjoittelemassa, keikalla tai kurssilla, niin on ollut hallinnollista työtä.

Jorma Sainion puheenjohtajakaudella Sysmän 1950-luvulta peräisin olevan VPK:n tanssilavan alueella toteutettiin mittavat kunnostustyöt.

Suomen Palopäällystöliitto haluaa tunnustuksella osoittaa kiitosta sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisesti sopimuspalokuntien toimintaa. Tunnustuksen tarkoituksena on myös kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta.

Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustus jaettiin nyt yhdeksättä kertaa. Tunnustuksen saajan valitsee vuosittain Palopäällystöliiton Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston johtokunta.

Lisätietoa palkitsemisesta SPPL:n verkkosivuilla

Kuva: Kuva: Joel Kauppinen/ SPPL

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Päijät-Hämeen pelastuslaitosta lähes 20 vuotta johtanut pelastusjohtaja Jari Hyvärinen palkittiin 1. joulukuuta maakuntajuhlassa Päijät-Häme-mitalilla. Päijät-Hämeen maakuntahallitus myöntää vuosittain kaksi Päijät-Häme-mitalia tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta maakunnan hyväksi.

Päijät-Hämeen maakuntahallitus kiittää pelastusjohtaja Jari Hyväristä maakunnallisen pelastuslaitoksen rakentamisesta sekä hyvästä johtajuudesta.

”Jari Hyvärinen on toiminut Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtajana vuodesta 2004 alkaen. Hyvärinen on johtanut ja kehittänyt maakunnallista pelastustoimea erittäin ansiokkaasti ja johdonmukaisella tavalla. Pelastustoimi on siirtynyt Päijät-Hämeen liiton alaisuudesta hyvinvointialueelle 1.1.2023, ja nyt on oikea paikka ja aika palkita pelastusjohtaja Hyvärinen palveluksistaan Päijät-Hämeen maakunnan hyväksi”, maakuntahallitus perusteli valintaa.

Maakuntahallitus nostaa palkitsemisessa esiin myös Jari Hyvärisen yhteistyökyvyn ja taidon viedä tehtävät maaliin sekä kannustavan suhtautumisen nuoriso- ja sopimuspalokuntatoimintaan.

”Hyvärinen on ollut avainasemassa alueellisen pelastustoimen rakentamisessa alusta alkaen ja häntä on kehuttu erinomaiseksi johtajaksi henkilöstönsä keskuudessa”, perusteluissa sanotaan.

Jari Hyvärinen on toiminut myös Palosuojelurahaston hallituksessa sekä pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa ja -hallituksessa. Hänen työnsä Päijät-Hämeessä on saanut kiitosta myös maakunnan ulkopuolelta.

Arvostus saa ylpeäksi koko pelastuslaitoksesta

Palkittu Jari Hyvärinen kertoo arvostavansa Päijät-Häme-mitalia erittäin korkealle.

– Olen ollut mukana monessa maakuntajuhlassa ja nähnyt aiempia palkittuja. Koen pääseväni arvovaltaiseen joukkoon. Arvostus, jonka koen mitalin myöntämisen myötä tulevan, saa minut nöyräksi ja samalla ylpeäksi omista joukoistani: yhdessä olemme tehneet Päijät-Hämeen pelastuslaitoksesta arvostetun maakuntamme asukkaiden ja yritysten turvallisuudesta huolehtivan toimijan. Mitali kuuluu mielestäni myös koko henkilöstölle ja sopimuskumppaneille, Hyvärinen sanoi kiitospuheessaan.

Hän pitää ratkaisun sijoittaa pelastuslaitos Päijät-Hämeen liiton alaisuuteen liki 20 vuotta sitten olleen oikea.

– Kun meitä ja Lappia lukuun ottamatta muualla Suomessa siirryttiin keskuskuntavetoiseen pelastustoimen organisaatioon, meillä täällä Päijät-Hämeessä pelastuslaitos sijoitettiin maakuntaliiton alaisuuteen. Tämä on mielestäni tuonut Päijät-Hämeeseen paljon etuja.

– Iso kiitos maakuntahallitukselle saamastani huomionosoituksesta. Mitali saa kunniapaikan kodissamme. Kiitos, että olette luottaneet pelastuslaitoksen kykyyn toimia maakuntamme asukkaiden parhaaksi.

– Kiitos myös maakuntavaltuutetuille eri aikoina, kaikille kuntapäättäjille, yhteistyökumppaneille ja sopimuskumppaneille. Kiitos kaikille niille maakuntajohtajille, joiden kanssa olen saanut työskennellä, kiitos johtokunnan puheenjohtajille, kiitos omalle henkilökunnalle ja kiitos läheiselleni saamastani tuesta; ilman teitä en nyt olisi tässä tilaisuudessa palkittavana, Hyvärinen totesi.

Päijät-Hämeen maakuntahallitus myöntää vuosittain kaksi Päijät-Häme-mitalia tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta maakunnan hyväksi. Mitalin voi saada päijäthämäläinen henkilö tai yhteisö. Vuoden 2023 mitalit jaettiin Päijät-Hämeen maakuntajuhlassa perjantaina 1.12.2023. Mitalin saajia arvioitaessa teemoina korostuivat tänä vuonna esimerkillisyys ja edelläkävijyys sekä laaja-alainen yhteistyö.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

25.11.–1.12. vietettävä paloturvallisuusviikko nostaa esiin ensimmäiseen omaan kotiinsa muuttaneiden nuorten kodin paloturvallisuusasioita. Nuorten aikuisten paloturvallisuusosaamisessa on parantamisen varaa, mutta he ovat myös vastaanottavaisia turvallisuusviestinnälle. Akkuturvallisuus, sähkölaitteiden käyttö, turvallinen ruoanlaitto sekä palovaroittimet ovat teemoja, jotka nousevat esiin nuorten aikuisten paloturvallisuudesta puhuttaessa.

Omilleen muuttaneiden 18–24-vuotiaiden paloturvallisuusosaaminen on kyselytutkimuksen mukaan huterampaa kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Tilanne kuitenkin on sikäli hyvä, että nuoret ovat valmiita vastaanottamaan turvallisuusviestintää.

– Nuorten aikuisten paloturvallisuudessa huolettaa ehkä eniten ladattavien laitteiden turvallisuus. Akkuja, erityisesti kännyköitä, ladataan öihin ja jopa sängyssä. Pelikonsoleitakaan tai muita sähkölaitteita ei tule käyttää herkästi syttyvän materiaalin päällä, sillä laite voi kuumentua niin, että alla oleva materiaali syttyy palamaan. Valvomaton ruuanlaitto on kuitenkin pahin paloriski, riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta toteaa ja sanoo liedellä säilytettävän valitettavan usein tavaroita, jotka eivät sinne kuulu.

Koska paloturvallisuusviikon kampanjan kohderyhmä on nuoret, kampanjan viestinnässä pyritään myös nuorekkuuteen. Paloturvallisuusviikon viestiä tuo mediassa esiin joukko somevaikuttajia. Mukana ovat Roni Bäck, Jäätynyt Banaani ja Diana Rantamäki.

Päivää paloasemalla tavoitti Päijät-Hämeessä yli 4000 henkilöä

Paloturvallisuusviikko käynnistyi virallisesti lauantaina 25.11. vietetyillä Päivä Paloasemalla -tapahtumilla. Päijät-Hämeessä tapahtuma järjestettiin 18 asemalla, joista viisi oli vakinaisia pelastusasemia. Sopimuspalokuntien asemista 13 avasi myös ovensa, ja mukana tapahtumissa oli yhteensä 16 sopimuspalokuntaa. Tapahtumiin osallistuivat myös ensihoito, Liikenneturva ja Hämeen poliisi.

– Aurinkoinen pakkassää sai erityisesti lapsiperheitä liikkeelle ja maakunnan tapahtumissa vierailikin yhteensä yli 4 000 henkilöä, mihin olemme todella tyytyväisiä. Kiitos kaikille tapahtumissa vierailleille sekä niiden järjestelyihin osallistuneille! Turvallisuustaitoja opeteltiin erilaisilla rasteilla ja palaute on ollut todella positiivista, koulutuspäällikkö Mari Ukkonen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta kertoo.

Vastuu palovaroittimista muuttuu

Ensi vuoden alussa astuu voimaan laki, joka siirtää vastuun palovaroittimen kunnosta rakennuksen omistajalle. Asian toteuttamiseen on kahden vuoden siirtymäaika. Lakimuutos vaikuttaa erityisesti kerros- ja rivitaloihin, joissa palovaroittimen puuttuminen tai toimimattomuus vaikuttaa myös naapuriasuntojen paloturvallisuuteen. Käytännössä rakennuksen omistajan on huolehdittava, että palovaroittimet pidetään toimintakunnossa. Huoneiston asukkaan on puolestaan testattava palovaroittimien toiminta säännöllisesti ja ilmoitettava omistajalle eli taloyhtiölle palovaroittimien vioista.

– Arvioiden mukaan noin 20 prosentista asunnoista puuttuu toimiva palovaroitin. Syitä on monia. Esimerkiksi, jos asunnossa tupakoidaan sisällä, ei palovaroittimia pidetä toimintakuntoisina. Valvonnassa on myös havaittu, että palovaroittimia on liian vähän, eikä niiden kunnossapidosta huolehdita. 63 % kuolemaan johtaneista tulipaloista palovaroitinta ei ollut tai se ei toiminut, riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen sanoo.

Palovaroitin tulee vaihtaa uuteen, jos se ei toimi pariston vaihtamisesta huolimatta tai jos valmistajan suosittelema uusimisajankohta (5–10 vuotta) on mennyt umpeen. Käyttöiän päättyminen kannattaa merkitä vaikka teippiin, jonka liimaa palovaroittimen kattoon kiinnitettävään kantaosaan.

Paloturvallinen koti on helppoa toteuttaa. Elä niin, että tulipaloa ei syty. Jos tulipalo kuitenkin syttyy, toimiva palovaroitin havaitsee sen nopeasti ja antaa aikaa sammuttaa ja poistua vaarasta.

Lisätietoja:

Paloturvallisuusviikon verkkosivut

Paloturvallisuusviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Yhteistyössä ovat mukana pelastuslaitokset, pelastusliitot, sisäministeriö, EHYT ry, EPT-verkosto, Kirkkohallitus/Diakonia ja yhteiskunta, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Omakotiliitto, Suomen Palopäällystöliitto, Nuohousalan Keskusliitto ja Vanhustyön Keskusliitto. Paloturvallisuusviikon rahoittaa Palosuojelurahasto.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Lauantaina 25. marraskuuta 2023 eri puolilla Päijät-Hämettä järjestetään Päivä paloasemalla -tapahtumia, joihin odotetaan tuhansia kävijöitä. Tapahtumissa on mahdollisuus oppia tärkeitä turvallisuusasioita, kysyä paloturvallisuudesta ja tutustua pelastustoimeen sekä sopimuspalokuntatoimintaan. Myös lapsille ja nuorille järjestetään omaa ohjelmaa. Tapahtuman ohjelma ja tapahtuma-aika vaihtelevat asemittain.

Tulipalot aiheuttavat vuosittain merkittäviä omaisuus- ja henkilövahinkoja, vaikka tulipalojen ennaltaehkäisy on helppoa. Päivä Paloasemalla -tapahtumien tavoitteena onkin parantaa kotien turvallisuutta ja lisätä ihmisten valmiuksia estää onnettomuuksia sekä toimia oikein onnettomuustilanteissa.

– Päivä Paloasemalla -tapahtumat on suunnattu koko perheelle – niistä löytyy asiaa ja tekemistä kaiken ikäisille. Vierailijat pääsevät tutustumaan aseman kalustoon ja kyselemään kodin paloturvallisuudesta. Ohjelma vaihtelee asemittain, kertoo koulutuspäällikkö Mari Ukkonen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta.

Päivä paloasemalla -tapahtumissa voi kysyä sähkölaitteisiin, akkuturvallisuuteen sekä muuhun kodin paloturvallisuuteen liittyvistä asioista.

– Toiveena on, että jokainen tapahtumassa vieraileva saisi kimmokkeen parantaa oman kodin ja perheen turvallisuutta tai oppii uuden asian. Saattaapa tapahtumasta saada myös kipinän palokuntaharrastuksen aloittamiseen tai ajatuksen tulevaisuuden ammatista pelastusalalla, Ukkonen toteaa.

Päivä Paloasemalla -tapahtumat käynnistävät valtakunnallisen paloturvallisuusviikon, jonka tavoitteena on parantaa kotien paloturvallisuutta ja kansalaisten toimintakykyä onnettomuustilanteissa. Paloturvallisuusviikon teemana on tänä vuonna nuorten, omilleen muuttaneiden aikuisten kotien paloturvallisuus. Hekin voivat saada Päivä Paloasemalla -tapahtumasta hyviä vinkkejä.

Huomio ladattaviin laitteisiin ja akkuturvallisuuteen

Kodeissa on paljon laitteita, jotka toimivat akuilla tai paristoilla. Vanhoja ja käytöstä poistettuja laitteita, akkuja tai paristoja ei kannata varastoida kotona, vaan toimittaa ne asianmukaisesti kierrätykseen. Teippaa akkujen ja paristojen navat heti käytöstä poistamisen jälkeen.

– Akkupalojen sammuttaminen on hyvin vaikeaa ja riskialtista. Akkupalo kehittyy nopeasti ja voi aiheuttaa voimakkaitakin tulipurskauksia ja heitteitä, jotka sytyttävät helposti myös muut palavat materiaalit tuleen, ja ne ovat luonnollisesti vaarallisia myös ihmisille ja eläimille. Palosta syntyy myös hyvin myrkyllistä savua, jonka hengittämistä tulee välttää. Akkupalojen ennalta ehkäiseminen onkin erityisen tärkeää, Ukkonen muistuttaa.

Akkupalo sammutetaan suurella määrällä vettä. Monesti palavaa akkulaitetta ei ole kuumuuden, savun, liekkien ja heitteiden vuoksi kuitenkaan enää mahdollista upottaa veteen omin voimin. Usein ainoaksi toimintatavaksi jää huoneesta poistuminen ja oven sulkeminen sekä hätänumeroon soittaminen ja vaarassa olevien varoittaminen.

Lataaminen tulisi tehdä sellaisissa olosuhteissa ja paikassa, jossa riskit ovat mahdollisimman pienet ja hallittavissa. Latauspistettä ei tulisi sijoittaa makuuhuoneeseen tai poistumisreitille, kuten eteiseen, eikä latausta tule tehdä helposti syttyvien materiaalien päällä. Latauspisteen yläpuolella tai välittömässä läheisyydessä olisi hyvä olla toimiva palovaroitin. Vältä lataamista yöaikaan ja kun ketään ei ole kotona. Latausjohto on hyvä irrottaa verkkovirrasta ja laitteesta viimeistään, kun akku on täynnä.

– Akkupalot eivät ole tilastojen valossa vielä kovin yleisiä, mutta niiden mahdollisuus on syytä pitää mielessä. Ladattavan laitteen palaminen johtuu yleensä laitteen akun tai sen laturin vauriosta. Viallista laitetta ei pidä ladata, vaan se tulee toimittaa huoltoon, Ukkonen toteaa.

Päivä Paloasemalla -tapahtumat Päijät-Hämeessä 2023

Päijät-Hämeessä Päivä Paloasemalla -tapahtumia järjestetään la 25.11. sekä vakinaisilla pe-lastusasemilla että sopimuspalokuntien asemilla.

Hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen on tavattavissa Heinolan pelastusaseman tapahtumassa klo 13–14.

Katso Päijät-Hämeen Päivä paloasemalla -tapahtumat pelastuslaitoksen verkkosivuilta

Päivää Paloasemalla vietetään nyt 16. kertaa. Paloturvallisuusviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Yhteistyössä ovat mukana mm. pelastuslaitokset, sisäministeriö, Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Omakotiliitto.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Aluevaltuusto päätti Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasosta vuosille 2024–2025 marraskuun 6. pidetyssä kokouksessaan. Palvelut jatkuvat lähes nykyisten palveluiden mukaisina palvelutasokaudella 1.1.2024−31.12.2025.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätös eteni aluevaltuuston päätettäväksi turvallisuuden ja varautumisen lautakunnan 5. lokakuuta tekemän esityksen perusteella. Palvelutasopäätöstä oli valmisteltu hyvinvointialueen pelastustoimessa kuluvan vuoden aikana.

Palvelutasopäätös on pelastustoimea ohjaava ja pelastustoimen tuottamia palveluja, niiden tasoa sekä tuottamistapoja määrittävä päätösasiakirja.

Taustalla analyysi riskeistä

Pelastustoimen palveluiden mitoitus perustuu riskianalyysiin, jossa on arvioitu sellaiset valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset riskit ja uhkat, joihin pelastustoimessa tulee lain perusteella varautua. Palvelutasopäätöksessä pelastustoimen palvelut on jaettu onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojeluun varautumisen palveluihin.

Aluehallintoviraston vuoden 2022 asiantuntija-arviossa todettiin pelastustoiminnan toimintavalmiuden sekä onnettomuuksien ehkäisyn palvelujen olevan verrattain hyvällä tasolla Päijät-Hämeessä. Eniten palveluita koskevia puutteita AVI havaitsi pelastustoimen viranomaisten vastuulla olevissa väestönsuojelutehtävissä. Aluehallintoviranomaisen näkemykset on otettu palvelutasopäätöksessä huomioon.

Tulevia kehittämiskohteita

Palvelutasopäätös sisältää myös suunnitelman palveluiden kehittämisestä. Onnettomuuksien ehkäisyn palveluissa kehittämiskohteina ovat tahallisten ja tuottamuksellisten tulipalojen ilmoittamisvelvollisuuden toteutuminen, palontutkinnalla saatujen tietojen hyödyntäminen, onnettomuuskehityksen seurannan tehostaminen ja sidosryhmäyhteistyön yhtenäistäminen.

Pelastustoiminnassa keskeisimpiä kehityskohteita ovat toimintavalmiudessa havaittujen puutteiden analysointi ja korjaaminen sekä pelastustoiminnan suunnitelmien päivittäminen ja integrointi pelastustoimen yhteistyöaluemuutoksen ja pelastuslain uudistuneiden velvoitteiden mukaisesti. Pelastustoiminnan henkilöstövoimavarojen määrän ja laadun tarpeita arvioidaan sisäministeriössä uudistamisen alla olevan toimintavalmiusohjeen ja pelastuslaitoksella toteutettavan toimintavalmiusanalyysin perusteella.

Pelastustoimen vapaaehtoistoimintaa tukevilla toimilla pyritään edistämään pelastustoimen vapaaehtoistoimintaa ja tukemaan sopimuspalokuntien elinvoimaa.

Pelastusviranomaisen vastuulle kuuluvaa varautumista ja väestönsuojelua kehitetään alkavalla palvelutasokaudella. Aluehallintoviraston asiantuntija-arviossaan havaitsemiin epäkohtiin pyritään vastaamaan muun muassa lisäämällä väestönsuojelutehtäviin käytettävissä olevia voimavaroja.

Varautumiseen liittyvien tehtävien osalta, palvelutasopäätöksessä tärkeinä edistettävinä asioina nähdään hyvinvointialueen sisäistä yhteistyötä, maakunnallisen varautumisen yhteensovittamista ja kuntien valmiussuunnittelun tukemista.

Lisätietoa:
pelastusjohtaja, vs. Veli-Pekka Niemikallio 0440 773 101
kehittämispäällikkö Teemu Peltomaa, 0440 773 340

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätös vuosille 2024-2025

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Päijät-Hämeen hyvinvointialue selvittää mahdollisuutta avata walk in -korona- ja influenssarokotuspiste ensi viikolla (vko 46) Lahteen. Kysyntä etenkin koronarokotteille on ollut suurta, ja ajanvaraus on ruuhkautunut. 

Ilman ajanvarausta toimiva walk in -rokotuspiste mahdollistaisi korona- ja influenssarokotteen saamisen jonottamalla. Walk in -rokotuspiste palvelee koko Päijät-Hämettä. Rokotuksia annetaan rokotusten riskiryhmille. Lisätietoa riskiryhmistä saa Päijät-Soten verkkosivuilta

Walk in -rokotepisteen sijainnista ja aukioloajoista tiedotetaan heti niiden varmistuttua. 

Päijät-Hämeen pelastustoiminnan toimintavalmius on aluehallintoviraston tuoreen raportin mukaan verrattain hyvällä tasolla. Myös onnettomuuksien ehkäisyn palvelut ovat toteutuneet tavoitteiden mukaisesti. Vierumäen urheiluopiston alueen sekä muutaman muun riskiruudun toimintavalmiusaikoja tulee seurata. Pelastustoimen viranomaisten vastuulla olevien väestönsuojelutehtävien osalta havaittiin joitakin puutteita.

Aluehallintovirasto laatii pelastustoimen järjestämislain (613/2021) mukaisesti vuosittain pelastustoimen järjestämistä koskevan asiantuntija-arvion hyvinvointialueittain sekä valtakunnallisesti. Vuotta 2022 koskevat raportit on juuri julkaistu.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen onnettomuuksien ehkäisyn palvelut ovat toteutuneet vuonna 2022 Etelä-Suomen Avin arvion mukaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti käytettävissä olleilla resursseilla. Päijät-Hämeen onnettomuuksien ehkäisytyön sekä palontutkinnan todetaan olevan suunnitelmallista ja johdettua.

Kehittämistarpeita on tunnistettu valvontatyön vaikuttavuuden mittaamisessa sekä palontutkinnassa ilmoitusmenettelyn ja tutkinnalla saatujen tietojen hyödyntämisen osalta.

Pelastustoiminnan toimintavalmius verrattain hyvä

Pelastustoiminnan toimintavalmius Päijät-Hämeessä on Avin arvion mukaan verrattain hyvällä tasolla. Päijät-Hämeessä on yksi toimintavalmiuden näkökulmasta ongelmallinen alue, joka sijoittuu Heinolaan Vierumäen urheiluopiston läheisyyteen, ja muutamia muita alueita, joissa toimintavalmiuden toteutumisessa saattaa tulevaisuudessa tulla haasteita. Avi kehottaa hyvinvointialuetta seuraamaan kyseisten alueiden toimintavalmiuden kehittymistä ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan erityisvalmiudet, pelastustoiminnan johtaminen ja virka-apu täyttävät pääosin niille asetetut vaatimukset. Pelastustoiminnan suunnitelmien ylläpito- ja päivitysprosessi tulee jatkossa määritellä yksityiskohtaisemmalla tasolla.

Erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisten pelastussuunnitelmien kokonaisuuteen ilmoitettuja resursseja aluehallintovirasto pitää verrattain vähäisinä.

Aluehallintovirasto pitää Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen esittämiä investointeja perusteltuina ja tarpeellisina.

Yhteistyö sopimuspalokuntien kanssa esimerkillisellä tasolla

Päijät-Hämeen alueen sopimuspalokunnat ja pelastuslaitos toimivat hyvässä yhteistyössä. Pelastuslaitoksella on nimetty pääyhteyshenkilö, joka koordinoi yhteistoimintaa koko alueella. Alueella toimii lisäksi sopimuspalokuntatoiminnan kehittämisverkosto.

Aluehallintovirasto nostaakin Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen valtakunnallisesti positiiviseksi esimerkiksi raportissaan: ”Positiivisena valtakunnallisena esimerkkinä sopimuspalokuntatoiminnan määrätietoisesta kehittämisestä voidaan pitää Päijät-Hämeen aluetta, jossa oli lisätty hälytysosastojen henkilöstömäärää 43 henkilöllä vuoden 2022 aikana (kokonaisvahvuus 605 henkilöä).”

Avin arvion mukaan sopimuspalokuntien toiminta pyritään turvaamaan Päijät-Hämeessä. Keskeisinä kehittämistarpeina hyvinvointialue on tunnistanut sopimuspalokuntien elinvoiman kehittämisen ja ylläpitämisen sekä terveystarkastusten toteutumisen kehittämisen.

Väestönsuojelutehtäviin lisähuomiota

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen viranomaisten vastuulla olevien väestönsuojelutehtävien osalta puutteita on havaittu toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittamisessa, riskien arvioinnissa, yhteistyössä ja resurssien määrittelyssä. Haasteet ovat samat pelastustoimessa myös valtakunnallisesti, eikä resurssointi ole Avin mukaan riittävää.

Päijät-Hämeessä varautumiseen ja väestönsuojeluun on osoitettu pelastustoimen henkilöresursseja yhteensä 0,8 henkilötyövuotta. Pelastustoimen varautumisen ja väestönsuojelun resursointi on 0,4 henkilötyövuotta ja kuntien varautumisen tukemisen resursointi 0,4 henkilötyövuotta.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos pyrkii lisäämään väestönsuojeluun ja varautumiseen käytettävissä olevaa resurssiaan 1.1.2024 alkavalla palvelutasokaudella.

Aluehallintoviraston julkaisut:

Julkaisu 197 Pelastustoimen palvelut Päijät-Hämeen hyvinvointialueella 2022 

Julkaisu 216 Pelastustoimen palvelut 2022 – Aluehallintoviraston valtakunnallinen asiantuntija-arvio

Aluehallintovirasto arvioi pelastustoimen palvelutasoa: toimintavalmiudessa puutteita etenkin suurten kasvukeskusten alueilla (Avin tiedote 23.10.2023)

Päijät-Hämeen pelastuslaitos vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen toimialasta.

Lieden käytössä kannattaa olla huolellinen eikä sen ympärillä kannata säilyttää turhia tavaroita.

Taannoin espoolaisessa asunnossa syttyi tulipalo, kun asukkaan rollaattorin kahva oli osunut lieden säätönuppeihin. Kodin sähkölaitteista liesi onkin yleisin tulipalon aiheuttaja. Lieden levyt voivat vahingossa kytkeytyä päälle säätönupeista tai ruokaa laittaessa liesi voi unohtua päälle. Paras keino välttää liesipalo on, ettei lieden päällä eikä läheisyydessä säilytetä mitään palavaa tavaraa.

Lieden turvallisuutta on helppo parantaa erityisellä liesihälyttimellä tai liesivahdilla.

Myös kiuas ja erilaiset ladattavat laitteet aiheuttavat paljon tulipaloja. Pelastuslaitoksen palotarkastuksilla on havaittu monen kodin saunan toimivan varastona. Saunaa ei ole tarkoitettu varastoimiseen eikä kiuasta vaatteiden kuivaamiseen.

Puhelimet, partakoneet ja monet muut kodin ladattavat laitteet toimivat litiumioniakulla, joka saattaa vaurioitua kovasta iskusta, kosteudesta tai kuumuudesta. Vikaantunut sähkölaite voi ladatessa tuntua kuumalta tai kärytä ja aiheuttaa tulipalon.

− Moni käyttää rikkoontunutta sähkölaitetta liian pitkään, paloinsinööri Raila Viljamaa Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta toteaa.

Palovaroittimet kuntoon

Toimiva palovaroitin on edullinen hengenpelastaja. Palotarkastuksilla havaitaan edelleen asuntoja, joissa ei ole palovaroitinta tai se löytyy kirjahyllyn ylähyllyltä. Palovaroitin nimensä mukaisesti varoittaa vaarasta ja antaa aikaa turvalliselle poistumiselle. Varoittimen oikea paikka on katossa, josta se parhaiten havaitsee savun.

Palovaroitin pitää vaihtaa uuteen 5–10 vuoden välein, sillä sen toimintakyky saattaa heikentyä ajan myötä pölyn ja muun lian kertymisen seurauksena. Vanha varoitin ei välttämättä reagoi savuun, vaikka testiääni toimisi. Palovaroittimen pohjassa on valmistajan ilmoittama vuosiluku, jolloin palovaroitin tulee vaihtaa.

Omaisen tai läheisen kannattaa käydä läpi varoittimen toimintakunto, jos ikäihminen ei itse ylety sitä tarkistamaan.

Led-kynttilä luo tunnelmaa turvallisesti

Pimeimpään aikaan poltetaan runsaasti kynttilöitä, mikä näkyy myös tulipalojen määrässä. Varmista, että kynttilä on palamattomalla alustalla, eikä sen lähistöllä ole mitään, mikä voisi syttyä. Palavaa kynttilää ei saa jättää yksin, sillä se voi helposti kaatua ja sytyttää lähellä olevat tavarat.

Led-kynttilät ovat paloturvallinen vaihtoehto, jonka sammuttamisesta ei tarvitse huolehtia.

Poista irtotavarat eteisestä ja käytäviltä

Esteetön poistumisreitti ulko-ovelle ja helposti avattavissa oleva ovi varmistavat nopean poistumisen asunnosta tulipalon sattuessa.

Kun kodissa ei ole turhia irtotavaroita, kävely on turvallista, vaikka jalka ei enää nousisikaan enää kovin korkealle. Rollaattori kulkee matolla huonosti, ja sillä voi kompastua repsottavaan matonkulmaan.

Ambulanssihenkilöstöllä on tilaa toimia, kun asunnossa on vapaat kulkureitit.

Näin toimit tulipalon syttyessä

Jos palon alku on vielä pieni, sitä voi yrittää sammuttaa itse. Jokaisesta kodista tulisi löytyä sammutuspeite, joka on tehokas, helppokäyttöinen alkusammutusväline. Kotiin voi myös hankkia käsisammuttimen.

Jos sähkölaite alkaa kärytä ja on kuumentunut, laitteen voi upottaa vedellä täytettyyn sankoon tai tiskialtaaseen muistaen, ettei se saa olla kiinni pistorasiassa.

Tulipalo leviää nopeasti ja kehittyy hengenvaaralliseksi jo parissa kolmessa minuutissa. Usein palo on jo niin pitkällä, että syttyneestä tilasta tulee poistua välittömästi ja soittaa hätänumeroon 112.

− Muista sulkea ovi takanasi, se hidastaa palon etenemistä, Raila Viljamaa sanoo.