Työtuomioistuin on käsitellyt kahden Päijät-Hämeen sivutoimisen pelastushenkilön kannetta varallaolosta. Työtuomioistuin katsoo syyskuussa antamassaan välituomiossa, että asianosaisten sopimussuhteisten henkilöiden varallaoloaika ajalla 19.5.2016–9.9.2020 tulee lukea kokonaisuudessaan työajaksi.
Asian käsittely jatkuu työtuomioistuimessa.
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen toimintaa vuodesta 2024 alkaen määrittelevä palvelutasopäätösluonnos on lähtenyt lausunnoille Päijät-Hämeen kuntiin. Turvallisuuden ja varautumisen lautakunta teki päätöksen lausuntokierroksesta kokouksessaan 24. elokuuta 2023.
− Kuntia pyydetään antamaan lausunnot 15. syykuuta mennessä, kertoo palvelutasopäätöksen valmistelusta vastaava Teemu Peltomaa Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta.
Pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi 1.1.2023 hyvinvointialueille, ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palvelutasosta päättää Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuusto.
Palvelutasopäätös on samanaikaisesti lausunnolla myös Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Aluehallintoviranomainen valvoo palvelutason riittävyyttä.
Palvelutasopäätös ohjaa pelastuslaitoksen toimintaa ja määrittelee palvelujen tason ja tavat, joilla palvelut Päijät-Hämeessä tuotetaan vuodesta 2024 alkaen. Pelastustoimen palvelut on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti.
Palveluista päätettäessä tulee ottaa huomioon sellaiset kansalliset, alueelliset ja paikalliset riskit, joihin pelastustoimessa tulee varautua. Palveluista päätettäessä on huomioitava normaaliolojen lisäksi myös yhteiskunnalliset häiriötilanteet ja valmiuslain mukaiset poikkeusolot.
Palvelutasopäätöksen valmistelu jatkuu lausuntokierroksen jälkeen. Hyvinvointialueen tulee hyväksyä pelastustoimen palvelutasopäätös 1.12.2023 mennessä ja saattaa se voimaan 1.1.2024. Päijät-Hämeessä asiasta päätetään aluevaltuuston marraskuun kokouksessa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön (hyte) ensimmäiset lakisääteiset neuvottelut järjestettiin Päijät-Hämeessä 17. elokuuta. Jatkossa vuosittain järjestettävät hyte-neuvottelut ovat osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, kuntien ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja keskustelua. Neuvotteluiden tarkoituksena oli valmistella kunnille, hyvinvointialueen toimialoille sekä muille toimijoille yhteinen ymmärrys vuoden 2024 hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön keskeisimmistä asioista.
Keskeisille toimijoille yhteinen ymmärrys
− Vuosineuvottelujen tavoitteena on tiivistää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä ensi vuonna on tärkeää tehdä. Yleisenä toiveena on ollut systemaattisuuden ja suunnitelmallisuuden lisääminen, kun toimijoita on paljon ja ala on monimuotoinen, kertoo Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhdyspintatyön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja Minna Veistilä.
Hyte-neuvotteluiden suunnittelusta ja järjestämisestä vastasivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta sekä yhdyspintaneuvottelukunta.
Neuvotteluihin osallistuivat hyvinvointialueen aluehallituksen, aluevaltuuston, asiakas- ja osallisuuslautakunnan sekä varautumisen ja turvallisuuden lautakunnan puheenjohtajisto. Lisäksi neuvotteluihin osallistuivat hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta, hyvinvointialueen yhdyspintaneuvottelukunnan kuntien ja järjestöjen edustajat sekä edustajat hyvinvointialueen nuorisovaltuustosta, vanhus- ja vammaisneuvostoista, maakuntaliitosta, Hämeen poliisista, Kelasta, Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, Hämeen ELY-keskuksesta ja Päijät-Hämeen yrittäjistä.
Lasten ja nuorten tilanne sekä osallisuuden vahvistaminen yhteisen työskentelyn kohteina
Hyte-neuvotteluihin osallistuneet tahot tutustuivat ennakkomateriaaliin ja vastasivat sähköiseen kyselyyn ennen neuvotteluja. Kyselyssä kartoitettiin esimerkiksi näkemyksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteistä ja tavoitteista. Yhteenveto esiteltiin neuvotteluissa, ja sitä käytettiin yhteisen työskentelyn pohjana.
Ennakkomateriaaliin oli nostettu hyte-kärkiä: mielen hyvinvointi, päihteettömyys ja terveelliset elämäntavat, arjen turvallisuus sekä osallisuus ja yhteisöllisyys. Vastauksissa korostuivat lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteiden ratkaiseminen, liikkumisen edistäminen sekä hyte-yhteistyön prosessit ja rakenteet.
Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen oli kuntajohtajien yhteinen toive. Nuorten aikuisten päihteiden käytön vähentäminen koettiin myös keskeiseksi. Kuntajohtajat esittivät osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyväksi tavoitteeksi kohentaa perheiden kokonaisvaltaista tilannetta.
− Terveellisiin elämäntapoihin liittyen liikkumista pyritään lisäämään. Päijät-Hämeessä on käynnistetty Liikkuva Päijät-Häme 2030 -ohjelma, jossa hyvinvointialueemme on mukana. Yksi terveysliikuntaa edistävistä toimenpiteistä on Terveysmetsä, jonka Lahden kaupunki avaa keskussairaalan lähialueelle, Veistilä kertoo.
Osallisuuden vahvistamisessa kuntajohtajat korostivat työllisyyttä tukevia toimenpiteitä. Työllisyyden tiedetään vaikuttavan moniin eri hyvinvoinnin ja terveyden osa-alueisiin. Konkreettisia toimenpiteitä työllisyyden tukemiseksi ovat esimerkiksi työttömien työkykyarviointi ja terveydenhuoltopalvelut.
Neuvottelujen lopputuloksena linjaus ensi vuodelle
Neuvottelujen tuloksia käsitellään hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa, yhdyspintaneuvottelukunnassa sekä aluehallituksessa. Lopputuloksena laaditaan linjaus, joka ohjaa Päijät-Hämeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelua ensi vuonna. Aluehallitus hyväksyy asiakirjan.
Venetsialaisia eli huvilakauden päättäjäisiä vietetään elokuun viimeisenä lauantaina 26. päivä. Venetsialaisiin kuuluvat usein ulkotulet ja ilotulitteet. Päijät-Hämeen pelastuslaitos sallii alueellaan ilotulitteiden käytön ilman pelastusviranomaiselle tehtävää erillistä ilmoitusta 26.8.2023 klo 18–24 taajamien ulkopuolella vesistöjen läheisyydessä.
Jos Ilmatieteen laitos on antanut alueelle metsäpalovaroituksen, on ilotulitteiden käyttö kuitenkin kielletty.
– Ilmatieteen laitoksen tarkemman ennusteen näkee vasta lähempänä, mutta kuivuus tai kova tuuli voivat estää ilotulittamisen. Tuuli voi lennättää raketit vaaralliseen suuntaan, palotarkastaja Ari Holopainen muistuttaa.
Päätös koskee Asikkalaa, Hartolaa, Heinolaa, Hollolaa, Iittiä, Kärkölää, Lahtea, Orimattilaa, Padasjokea ja Sysmää. Muiden kuntien käytännöt tulee varmistaa paikalliselta pelastuslaitokselta.
Lupa perustuu kemikaaliturvallisuuslakiin (390/2005) 92 §:n ja koskee yksityiseen kulutukseen tarkoitettujen ilotulitteiden käyttämistä.
– Ilotulitteiden käyttöalue on venetsialaisissa tiukemmin rajattu kuin uutena vuotena, ja tätä rajausta tulee noudattaa. Ilotulittaminen muualla tai muuna aikana ilman lupaa on räjähderikos, sanoo riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen.
Ilotulitteita ampuessa on huomioitava oma, muiden henkilöiden sekä ympäristön turvallisuus. Ilotulitteista ei saa myöskään olla haittaa esimerkiksi ulkona laiduntaville tuotantoeläimille.
– Muista käyttää suojalaseja, ja tue padat ja raketit hyvin. Ota huomioon myös muut ihmiset ja eläimet, palotarkastaja Ari Holopainen muistuttaa.
Ilotulitteen ampujan on selvitettävä etukäteen juhlapaikan osoitetiedot, jotta hätäilmoituksen teko on mahdollista.
Päijät-Hämeen pelastuslaitos tarkastaa ilotulitteiden myyntipaikkojen turvallisuuden myynnin alettua. Ilotulitemyyntilupaa ovat hakeneet kaksi Lahdessa ja yksi Sysmässä toimivaa yritystä.
Katso ohjeet turvalliseen ilotulittamiseen Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen verkkosivuilta.
Tarkista Ilmatieteen laitoksen varoitukset
Päijät-Hämeen pelastuslaitos vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen toimialasta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tileiltä luvattomasti siirrettyjen varojen määrä on tarkentunut. Sijoitettujen lasten itsenäistymisvaroihin liittyviltä tileiltä yritettiin tietojenkalastelun avulla viedä noin 30 000 euroa. Rahat on suurimmalta osin pystytty palauttamaan. Tietojenkalastelu on kohdistunut hyvin pieneen määrään sijoitettujen lasten tilejä.
Tämänhetkisten tietojen mukaan kateissa olevien varojen määrä on noin 5000 euroa. Alkujaan rikos on kohdistunut noin 30 000 euroon, josta suurimman osan pankki on saanut palautettua.
Onnistunut tietojenkalastelu ei ole kohdistunut hyvinvointialueen päätileille, eivätkä ne ole olleet vaarassa.
Asian selvittely jatkuu, ja rikosilmoitus on tehty.
− Olemme pahoillamme huolesta, jota asiakkaille on tilanteesta aiheutunut. Tapahtumasta ei koidu asiakkaille taloudellista vahinkoa, ja mahdolliset menetykset tullaan korvamaan täysimääräisesti, Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen korostaa.
Tietoihin päästiin käsiksi yksittäiseen työntekijään kohdistuneen tietojenkalastelun seurauksena. Päijät-Hämeen hyvinvointialue tehostaa tietojenkalasteluun ja sen estämiseen liittyvää viestintää henkilöstölleen. Myös käyttöoikeuksiin liittyvä tarkastelu tehdään yhdessä pankin kanssa.
− Tietoturva- ja tietosuojakoulutukset uudistettiin hyvinvointialueen aloittaessa, ja koulutukset ovat pakollisia kaikille työntekijöille. Työsopimuksen liitteenä on tietoturva- ja tietosuojasitoumus. Nämä ovat keinoja painottaa tietoturvauhkien merkitystä ja kouluttaa työntekijöitä, tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta sanoo.
− Tietojenkalastelu on valitettavan yleistä. Se kohdistuu työntekijöihin sekä meihin kaikkiin päijäthämäläisiin yksityishenkilöinä. Siten on ilahduttavaa, että mediassa on säännöllisesti esillä kansalaisille opastusta kyberuhkiin varautumisessa. Myös työnantajana teemme kaikkemme, jotta vastaavaa ei tapahtuisi, Mäkelä jatkaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosalueella on tapahtunut tietoturvaan liittyvä onnistunut tietojenkalastelu. Tämän johdosta sijoitettujen lasten itsenäistymisvaroihin liittyviltä tileiltä on siirretty luvattomasti varoja. Tarkka summa on vielä selvityksessä. Mahdolliset menetykset tullaan korvamaan täysimääräisesti nuorille.
Onnistunut tietojenkalastelu ei ole kohdistunut hyvinvointialueen päätileille, eivätkä ne ole olleet vaarassa.
Asia on selvittelyssä ja rikosilmoitus tekeillä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)
Päijät-Hämeen pelastuslaitos koulutti neljä palomiestään kevään aikana vesisukeltajiksi. Lahdessa edellinen vastaava palolaitoksen oma vesisukelluskoulutus järjestettiin 1991, kun pelastussukellustoiminta Lahdessa alkoi.
− Koulutuksella pyritään osaltaan turvaamaan vesisukellustoiminnan jatkuvuus pelastuslaitoksen toimialueella, aluepalopäällikkö Juha Murtonen sanoo.
Pelastuslaitoksen vesisukelluskurssin suorittaneet palomiehet saavat oikeuden toimia vesipelastustehtävillä, joissa vaaditaan vesisukellusosaamista. Päijät-Hämeessä on pääsääntöisesti ympärivuorokautinen vesipelastusvalmius Lahdessa Niemen pelastusasemalla sekä Heinolan pelastusasemalla. Pelastuslaitoksella työskentelee yhteensä 29 vesisukeltajaa.
Palomiehet Juho Haiko, Hannu Kärnä, Joonas Lindström ja Tero Väisänen suorittivat kevään aikana työnsä ohessa neljä kuukautta kestäneen Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen vesisukelluskurssin. Kurssi oli 11 opintopisteen laajuinen ja noudatti Pelastusopiston vesisukelluskurssin opinto-ohjelmaa. Kurssilaisilla ei ollut aiempaa sukelluskokemusta. Hyvä fyysinen kunto ja korkea motivaatio auttoivat omaksumaan uutta tietoa nopeasti.
Kurssi sisälsi vesisukelluksen ja sukellustekniikan perusteita sekä etsintätekniikoita ja sukeltamista erityiskohteissa. Harjoituksissa opeteltiin pelastussukellukseen liittyviä asioita, kuten sektori-, kehä, ja suorakaide-etsintää. Kurssilaiset treenasivat eri kokoisissa veneissä toimimista, virtaavan veden vaikutuksia sukeltamiseen, jääolosuhteissa sukeltamista ja laiturirakenteiden tutkimista.
Sukellusharjoituksia järjestettiin luonnonvesissä eri puolilla Päijät-Hämettä, Ojamon kaivoksella Lohjalla sekä altaassa Vierumäellä ja Porvoossa. Laitesukelluskertoja oli 40.
Ulkopuolisena kouluttajana toimi sukelluskouluttaja Sakari Nieminen. Pelastuslaitoksen kouluttajia olivat ruiskumestarit Petri Kautto, Mikko Kirjavainen, Jouni Kokki ja Janne Segersven, ensihoitoesimies Erkki Koho ja ensihoitokouluttaja Juhani Korpela sekä työkykyasiantuntija Esa Heinonen. Kurssin suunnittelusta vastasivat aluepalopäällikkö Juha Murtonen ja palomestari Vesa Läderberg.
Aluepalopäällikkö Juha Murtosen mukaan kokemukset omasta kurssista olivat positiivisia:
− Miehet saivat koulutuksen lisäksi hyvän perehdytyksen käytössämme olevaan vesipelastuskalustoon, toimintamalleihin, ohjeisiin sekä alueen vesistöjen erityispiirteisiin.
Mahdollinen kurssin jatko on vielä avoinna.
Paavolan pelastusasemalla järjestettiin 24. toukokuuta vesisukelluskoulutuksen päätöstilaisuus, jossa kurssilaiset saivat todistukset ja sukeltajan merkit. Samalla heidät nimettiin pelastuslaitoksen vesisukeltajiksi.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue, alueen kunnat ja Päijät-Hämeen liitto tiivistävät yhteistyötään ja selkeyttävät työnjakoaan. Yhteisenä päämääränä on edistää alueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue, alueen kunnat ja Päijät-Hämeen liitto allekirjoittivat yhteistyöpöytäkirjan, jossa sovitaan yhteistyön tavoitteista ja pelisäännöistä sekä periaatteista. Aluehallitus hyväksyi yhteistyöpöytäkirjan kokouksessaan 15. toukokuuta.
Yhteistyön pohjana ovat voimassa oleva lainsäädäntö sekä hyvinvointialueen, kuntien ja maakunnan strategiat. Strateginen kumppanuus rakentuu vahvaan luottamukseen ja sitoutumiseen yhdessä tekemiseen.
Tavoitteena on turvata hyvä arki maakunnan asukkaille, edistää hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta ja varmistaa valmiuden ja varautumisen toimivuus. Vastuunjakoa osapuolten välillä halutaan selkeyttää ja yhteensovittaa elinvoiman kehittymistä koskevia toimenpiteitä.
Pelisääntöihin on kirjattu tasavertaisuus, maakunnan edun ajaminen, tiedon jakaminen, kuntien itsehallinnon ja hyvinvointialueen toimivallan kunnioittaminen, yhdessä toimiminen, ristiriitatilanteiden ratkaiseminen ja yhteisen tilannekuvan ylläpitäminen.
Työtä monella eri tasolla
Yhteistyötä tehdään neljällä toisiaan täydentävällä tasolla: strategisen tason foorumilla, puheenjohtajafoorumilla, taktisen tason foorumeilla sekä operatiivisen tason foorumeilla.
Hyvinvointialueen, kuntien ja Päijät-Hämeen liiton edustajat muodostavat valtuustojen, hallitusten ja virkamiesjohdon yhteisen strategisen tason foorumin, joka kokoontuu kerran valtuustokaudessa. Sen tehtävänä on varmistaa strategisen tason yhteistyön toimivuus, muodostaa yhteinen tilannekuva ja rakentaa yhteistä luottamusta sekä linjata osapuolten välistä verkostoyhteistyötä.
Puheenjohtajafoorumi varmistaa, että strategisen ja operatiivisen tason yhteistyö on samansuuntaista, pitkäjänteistä ja hallittua. Puheenjohtajafoorumilla on vuosittainen
seurantavastuu siitä, että valtuustokaudelle asetetut linjaukset ja tavoitteet toteutuvat ja
alueen hyvinvoinnin tilannekuva todetaan yhteisesti.
Taktisen tason foorumeita ovat kuntajohtajakokous, yhdyspintaneuvottelukunta ja järjestöneuvottelukunta.
Operatiivisella tasolla toimivat mm. turvallisuus- ja valmiustoimikunta PHTURVA sekä hyvinvointialueen alueellinen yhteistyöryhmä.
Hollolalaisen Salpakankaan koulun joukkue voitti hopeaa valtakunnallisessa nuorten NouHätä!-pelastustaitokilpailussa. Joukkueessa kilpailivat 8-luokkalaiset Miro Kivikoski, Mikael Viljakainen ja Niklas Simola. Vastuuopettajana toimi terveystiedon opettaja Tuuli Talvitie. Loppukilpailu järjestettiin 27. huhtikuuta Pelastusopistolla Kuopiossa.
Koulutuspäällikkö Mari Ukkonen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta on ylpeä joukkueen suorituksesta.
– Miro, Mikael ja Niklas toimivat hienosti ryhmänä. Kotiläksyt oli selvästi tehty, ja pelastustaidot olivat hallussa. Heillä oli myös asenne kohdallaan. Opettajakin oli tehnyt hyvää työtä koululla ja oli mukava huomata, miten hyvin NouHätä!-kampanja oli otettu mukaan opetukseen, Mari Ukkonen kiittelee.
NouHätä!-mestariksi ylsi Keuruun yhteiskoulun joukkue. Finaalissa toisiaan vastaan kilpaili 21 joukkuetta eri puolilta Suomea.
– Meidän joukkueemme saavutti kokonaistuloksissa tasapisteet voittajajoukkueen kanssa. Voittaja ratkaistiin käytännön rasteilla saatujen pisteiden perusteella, joissa Keski-Suomen joukkue sai kaksi pistettä enemmän, Ukkonen kertoo.
Voittokaan ei ollut siis päijäthämäläisillä kaukana.
NouHätä!-finaali koostui teoriakokeesta sekä neljästä käytännön rastista, joissa testattiin valmiutta toimia onnettomuustilanteissa. Vesipelastusrastilla autettiin uimari pelastusrenkaan avulla maihin ja hälytettiin apua. Liikenneonnettomuusrastissa nuorten tuli kyetä auttamaan autokolarin uhreja. Taitoja testattiin myös kodinturvallisuuteen liittyvällä rastilla sekä alkusammutuksessa ja ihmisten evakuoinnissa.
Nuoret saivat taitojen lisäksi kilpailupäivässä uusia kavereita sekä palkinnoksi langattomat nappikuulokkeet. Mitalikahveja juotiin Paavolan pelastusasemalla Lahdessa 28. huhtikuuta, jossa myös Päijät-Hämeen pelastuslaitos palkitsi hienosti menestyneen joukkueen.
Miro Kivikoski, Mikael Viljakainen ja Niklas Simola kuvasivat NouHätä!-loppukilpailua hienoksi kokemukseksi.
– Aika siistiä se oli. Olihan se kuitenkin finaali!
Pojat olivat treenanneet etukäteen esimerkiksi elvytystä ja alkusammutusta. Niklas Simola kertoi haastavimmaksi rastiksi liikenneonnettomuutta ja sitä, kun piti puhuttaa loukkaantunutta. Toiminnalliset rastit olivat kuitenkin joukkueelle mieluisia.
– Saatiin tekemisen moodi päälle, Mikael Viljakainen kertoo.
Hienoin hetki joukkueelle oli kuulla Pelastusopistolla, että he ovat kolmen parhaan joukossa.
– Ei siinä meinannut penkissä pysyä, Miro, Niklas ja Mikael nauravat.
Kampanjassa mukana 49 000 kasiluokkalaista
NouHätä!-kampanja lisää nuorten valmiuksia ennakoida ja estää vaaratilanteita. Pelastuslaitosten ja Suomen Pelastusalan keskusjärjestön yhteiseen kampanjaan osallistui tänä vuonna 49 000 yläkoululaista. Päijät-Hämeestä mukana oli 16 koulua.
Kampanjaan kuuluu koululla järjestettäviä turvallisuusoppitunteja sekä pelastustaitokilpailu. Koulut voivat osallistua vain opetukseen tai sekä opetukseen että kilpailuun.
Päijät-Hämeen koulut suorittivat ensin digitaalisen alkukarsinnan, johon osallistui 89 joukkuetta. Karsinnan kuusi parasta joukkuetta jatkoi 4. huhtikuuta pidettyihin aluekilpailuihin. Aluekilpailun voittajajoukkue pääsi edustamaan Päijät-Hämettä valtakunnalliseen loppukilpailuun Pelastusopistolle.