Etelä-Suomen Sanomissa 3.11.2023 julkaistuissa yleisönosastokirjoituksissa oli asiavirheitä, jotka katson tarpeelliseksi oikaista.

Toisin kuin kirjoituksissa väitetään, Lahden sote-keskuksen vuokrasopimuksessa on kirjaus vuokralaisen oikeudesta irtisanoa sopimus. Irtisanomisoikeuden mahdollistaneen niin sanotun rajoittamislain sääntelyn oli tarkoituskin loppua vuodenvaihteessa, koska se oli tarkoitettu suojaamaan hyvinvointialueille siirtyviä sopimuksia ja tämä tarve poistui. Vuokrasopimus on edelleen pätevä ja molempia osapuolia sitova. Maassa on hyvinvointialueita, jotka ovat irtisanoneet kaikki vuokrasopimuksensa kuluvana vuonna, eikä oikeutta irtisanomiseen ole missään muualla kyseenalaistettu.

Lahden sote-keskus tarjoaa asukkaillemme välttämättömiä palveluita, ja ymmärrämme täysin, että sen sijainti herättää monenlaisia tunteita. Hyvinvointialue ei kuitenkaan voi tehdä päätöksiä toimitiloistaan tunneperäisesti, saati sellaisten spekulatiivisten väitteiden pohjalta, että päätös irtisanoa vuokrasopimus LähiTapiolan kanssa saattaisi heikentää sijoittajien kiinnostusta Päijät-Hämettä kohtaan. Hyvinvointialueella ei myöskään ole intressiä suosia tai syrjiä mitään tilojen tarjoajaa.

Toimitilaratkaisujamme voivat ohjata vain ja ainoastaan tarve järjestää kansalaisille heidän lakisääteiset palvelunsa sekä velvoite pysyä rahoittajan eli valtion asettamassa talouden kehyksessä. Meidän on myös varmistettava, että henkilöstöllämme on terveelliset ja turvalliset tilat työskennellä.

Nykyisen sote-keskuksen tilat ovat niin kalliit ja tehottomat, että uudisrakentamallakin meidän on laskelmiemme mukaan mahdollista saavuttaa 10–20 miljoonan euron säästöt suhteessa siihen, että jatkaisimme Harjukadulla. Nämä säästyvät rahat on mahdollista ohjata sosiaali- ja terveyspalveluihin – eli seinien sijasta asiakkaidemme hyväksi.

Ensisijainen toiveemme on löytää tilat sote-keskukselle Lahden keskustasta, mutta muitakin vaihtoehtoja on selvitettävä, jos keskustasijainti ei ole mahdollinen.

Toinen tosiasia on, että maakunnan suurimman sote-keskuksen sijainti ja palveluvalikoima eivät voi olla vaikuttamatta koko toimipisteverkkoomme. Siksi Lahden tilanteen on oltava tiedossa ennen kuin muita toimipaikkoja koskevia päätöksiä viedään käytäntöön.

Päätökset toimitiloista ja niissä tarjottavista palveluista on tehtävä koko hyvinvointialueen näkökulmasta, ei yksittäisen kunnan tai asutuskeskittymän.

Tämä asettaa myös hyvinvointialueemme päättäjät vaativan tehtävän eteen, kun on vaihdettava katsantokantaa omasta kotikunnasta hyvinvointialueen kokonaisuuden ja yhteisen edun arviointiin. Tähän päättäjämme kyllä pystyvät – tekemään järkeviä päätöksiä tosiseikkojen pohjalta.

Petri Virolainen
Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja

Päivitetty 6.11.2023: Kirjoituksen toisesta kappaleesta on korjattu kohta, jossa väitettiin virheellisesti, että rajoittamislakia ei olisi kumottu.

Suomen hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajat toivovat suomalaisilta malttia ja rakentavaa keskustelua julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen kehittämisestä.

Hyvinvointialueiden toiminta on vasta alussa, mutta puheenjohtajat vakuuttavat, että julkiset sote- ja pela-palvelut toimivat tulevaisuudessakin luotettavasti. Sen takeina ovat yli 200000 ammattilaisen osaaminen ja demokraattinen päätöksenteko.

Valtava hallinnollinen fuusio ei ole sujunut kaikkialla ongelmitta. Viiden ensimmäisen kuukauden jälkeen uskallamme kuitenkin sanoa, että tilanne on parempi kuin yleinen keskustelu antaa ymmärtää.

Julkisuuskuvassa yksittäiset kielteiset ilmiöt painottuvat. Maksamme edelleen koronavuosien tuottamaa hoitovelkaa, joka on jonouttanut palvelut ja uuvuttanut henkilöstöä.

Muutos kohti parempaa on silti alkanut. Muutos on välttämätöntä, eikä sille ole vaihtoehtoja. Uudistumisen täytyy kohdistua sekä rakenteisiin että toimintatapoihin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen juuttui välillä yli vuosikymmeneksi, kun kaikki tahot odottivat sote-uudistuksen valmistumista. Sinä aikana monet ongelmat kärjistyivät, ja viime vuodenvaihteessa ne siirtyivät ratkaisemattomina uusille hyvinvointialueille.

Lähtökohta ei ole helppo, sillä edessämme on samaan aikaan sekä kiristyvä talous että pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä.

Olosuhteet ja alkuasetelmat ovat eri hyvinvointialueilla hyvin erilaisia. Kaikkia yhdistää kuitenkin sama tavoite, vaikuttavuuden lisääminen. Tulevaisuudessa meidän on saatava samalla rahalla enemmän ja parempia tuloksia. Vain siten voimme turvata palveluiden kehittymisen ja hyvät työolot eri puolilla maata.

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat kokoontuivat Turussa 31.5.–1.6.2023.

Puheenjohtajat kommentoivat mielellään hyvinvointialueiden tilannetta ja vastaavat niiden kehittämiseen liittyviin kysymyksiin.

image received via email

Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Keskussairaalalta saa jatkossa täydet apteekkipalvelut arkisin ja lauantaisin 

Ilves-apteekki muuttaa uusiin tiloihin ja avaa ovensa Päijät-Hämeen keskussairaalaan pääoven vieressä maanantaina 6. maaliskuuta. Apteekki palvelee kaikkia apteekkipalvelujen tarvitsijoita, erityisesti sairaalan potilaita ja heidän läheisiään, sairaalan henkilökuntaa sekä alueen asukkaita. 

Apteekki on auki arkisin kello 9–18 ja lauantaisin kello 10–16. 

Apteekista saa resepti- ja itsehoitolääkkeiden, vitamiinien, ravintovalmisteiden, hoitotuotteiden ja apteekkikosmetiikan lisäksi erilaisia palveluja. Tuotteita voi tilata suoraan kotiin samana päivänä apteekin kuljetuspalvelun avulla. Lääkkeiden koneellinen annosjakelupalvelu helpottaa lääkehuoltoa, jos käytössä on useita lääkkeitä. Apteekkiin voi palauttaa kotiin kertyneet lääkejätteet, jolloin ne hävitetään asianmukaisesti luontoa kuormittamatta.  

Suunnitteilla on kehittää yhteistyötä sairaalan osastojen ja poliklinikoiden kanssa, jotta Ilves-apteekki pystyy palvelemaan asiakaskuntaa mahdollisimman hyvin. Apteekki toivoo valikoimaa ja palveluja koskevia kehitysideoita asiakkailta ja sairaalan henkilökunnalta. Toiveet ja ideat voi lähettää osoitteeseen ilvesapteekki@apteekit.net 

Lisätietoja:
Ilves-apteekki, p. 03 880 700

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

JOPA-hankkeen yhteisöllisen asumisen mallin julkistamistilaisuus oli perjantaina 16.12.2022.
Tilaisuudessa oli lyhyitä puheenvuoroja kohdekuntien edustajilta ja Lahden kaupungin edustajalta. Kärkölän kunnan kehityspäällikkö Matti Skyttä kertoi kunnan Eloisa-hankkeen ja JOPA-hankkeen yhteistyöstä korostaen puheessaan, että tarvetta ja toivetta on turvallisille asuinympäristöille. Kärkölän kunta ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue ovat yhdessä valmistelemassa uuden yhteisöllisen asumisen kohteen toteuttamista Kärkölään.

Padasjoen vanhusneuvoston puheenjohtaja Eeva-Riitta Kusmin toi tilaisuudessa esille iäkkäiden omia näkemyksiä hyvistä asumismuodoista. Kusminin viesti oli, että kuntien pitää nyt reagoida ja kehittää iäkkäille kuntalaisille erilaisia asumisen ratkaisuja.

Lahden kaupungin asuntoasiain päällikkö Helene Vanninen kehotti jokaista kuulijaa miettimään, miten varautua asumisen suhteen. Asumisen ennakointi ei ole vain iäkkäiden asia, Kaikkien olisi hyvä pohtia omaa asumista ikääntymisen ja toimintakyvyn näkökulmasta, unohtamatta omia toiveita tai unelmia.

Julkistamistilaisuuden viimeisenä puhujana oli pitkän linjan ikääntyneiden asumisen asiantuntija ympäristöministeriön asuntoneuvos Raija Hynynen. Hynysen mielestä on tärkeää, että iäkkäiden asumisen moninaisuudesta puhutaan julkisesti ja sitä kehitetään ja kehittämisestä keskustellaan monella tasolla.

Yhteisöllinen asuminen tulee olemaan toiminnallinen muutos uudella hyvinvointialueella. Hanke on saanut IKUN johdolta laajan tuen kehittämisessä ja mallin valmistelussa. JOPA-tiimi luovuttaa hyvillä mielin hankkeen tuotoksen eteenpäin ja jää odottamaan moninaisia yhteisöllisen asumisen kohteita hyvinvointialueelle.

Tutustu JOPA-hankkeen loppuraporttiin.

Kati Ruusuvirta
projektipäällikkö
Laura Nummela
projektisuunnittelija

Syksyn vaihtuessa talveen olemme kiertäneet kymmenen kuntaa ja kohdanneet hyvinvointialueen kuntakierroksella 405 asukasta. Kierroksen osallisuuspöydissä olemme kysyneet asukkailta, miten he haluavat ja ovat valmiita vaikuttamaan hyvinvointialueen päätöksentekoon ja arkensa tärkeisiin palveluihin. Vastaukseksi olemme saaneet aidon osallistamisen.

Mitä aito osallistaminen tarkoittaa? Onko se vastakohta näennäisosallistamiselle? Näennäisosallistamisessa osallistujat kutsutaan kertomaan ajatuksiaan, ideoimaan uutta tai ratkaisemaan yhteistä haastetta – mutta jostain syystä osallistujille jää tyhjän olon ja hukkaan heitetyn ajan tunne keskustelun vaikutuksista.

Jatketaan mieluummin asukkaiden äänen kuuntelemista. Etsitään ymmärrystä osallisuuspöydän tehtävien vastauksista. Erivärisille Post it -lapuille on kirjoitettu paljon ajatuksia. Luetaan ne oikeasti huolella ja mietitään niiden merkityksiä. Mistä aito osallistuminen rakentuu?

Mielipiteen ilmaisulle tarvitaan turvallinen ilmapiiri

Ensin ajatusten joukosta löytyy teksti: ”Luodaan ilmapiiri ja luottamus – jotta asukas uskaltaa sanoa mielipiteensä”. Luottamus on yksi hyvinvointialueemme arvoista ja osallisuusohjelmassa kerromme, että ”luottamuksen rakentamisessa on keskeistä, että ilmapiiri on turvallinen ja koottua tietoa hyödynnetään sovitulla tavalla”.

Seuraavaksi eteen osuvat ajatukset, jotka kuvaavat millaisista tekijöistä aidon osallistamisen kokemus muodostuu:

”Otetaan palveluiden käyttäjät aidosti mukaan palveluiden kehittämiseen jo valmisteluvaiheessa: asukastilaisuudet ja kyselyt”.

”Jokaisen ikäryhmän osallisuus huomioitava, neuvostojen mielipiteiden ja julkaisujen kuuleminen ihan oikeasti, ei vain näennäisesti.”

”Mielipiteet kuunnellaan ja huomioidaan”.

Olemme saaneet osallisuuspöytiin osallistuneilta paljon arvokkaita ajatuksia aidon osallisuuden rakentamiseen. Rakentaminen edellyttää jatkuvaa viestintää ja vuorovaikutusta. Sitä myös asukkaat toivovat ja edellyttävät heille itselleen parhaiten sopivissa viestintäkanavissa.

Vuorovaikutus ja viestintä vahvistaa osallistumista

Asukkaat kertoivat osallisuuspöydässä näkemyksiään viestinnästä ja vuorovaikutuksesta. Erityisesti toivottiin lisää tietoa osallistumisen mahdollisuuksista ja paikkakuntakohtaista viestintää osallistumisen tuloksista. Myös kuntakierrokselle toivottiin jatkoa.

”Toivon, että aloitteet käsitellään ja niihin vastataan”

”Kiitos mahdollisuudesta osallistua. Tosi kiva, kun selitetään selkeästi.”

”Tällainen tilaisuus ja keskustelu herättää luottamusta.”

Asukkaiden mielipiteet, toiveet ja odotukset avaavat uusia näkökulmia, ajatuksia ja mahdollisuuksia osallisuustyöhön. Ennen kaikkea vahvistaa osallisuuden tekemistä yhdessä. Kierroksen osallisuuspöydästä, keskusteluista ja palautelomakkeilta kerättyä ja analysoitua tietoa on hyödynnetty hyvinvointialueen osallisuusohjelman ja viestintäohjelman tekemisessä.

Tiedon hyödyntäminen jatkuu vuoden 2023 alusta osallisuussuunnitelmien teossa, Osallistu ja vaikuta –verkkosivujen sisältöjen kehittämisessä ja osallisuustyön verkostoissa.

Lämmin kiitos kaikille kuntakierroksen osallisuustehtäviin osallistuneille. Nuorimmat kierrokselle osallistujat olivat alle 18-vuotiaita ja vanhimmat yli 84-vuotiiaita.

Heidi Snellman
asukasosallisuuskoordinaattori

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kaikkiin kotitalouksiin lähetettiin julkisena tiedotteena kirje, johon on koottu perustietoa hyvinvointialueesta ja keskeisiä yhteystietoja ensi vuodelle. Kirje on jaettu joulukuun puolivälissä.

Alla olevista linkeistä voit lukea kirjeen pdf-muodossa. Mukana on myös erikseen Hartolaan ja Heinolaan lähetetyt tärkeiden yhteystietojen muutokset.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisestä kaikille päijäthämäläisille vuoden 2023 alusta alkaen.

Tähän asti vastuu palvelujen järjestämisestä on ollut kunnilla ja kuntayhtymillä.

Päijät-Hämeessä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että noin 7600 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen ammattilaista siirtyi töihin hyvinvointialueelle. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksesta tuli osa uutta hyvinvointialuetta.

Nykyiset sote-keskukset ja pelastusasemat pysyvät

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on 11 sote-keskusta, joissa tutut ammattilaiset palvelevat edelleen entisissä paikoissaan Asikkalassa, Hartolassa, Heinolassa, Hollolassa, Iitissä, Lahdessa Harjukadulla ja Nastolassa, Kärkölässä, Orimattilassa, Padasjoella ja Sysmässä.

Sote-keskusten yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta paijat-sote.fi/sote-keskukset.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palvelut jatkuvat samaan tapaan ja samoissa paikoissa kuin ennenkin.

Sysmässä ja Orimattilassa Terveystalo jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kumppanina myös hyvinvointialueella.

Hartolassa sote-keskuspalvelut tuottaa ensi vuoden alusta alkaen Harjun terveys. Harjun terveys jatkaa entiseen tapaan myös Lahden, Iitin ja Kärkölän sote-keskuspalvelujen tuottajana.

Digiklinikka yhä laajemmin käyttöön

Digiklinikka laajeni 15.12. alkaen myös Hartolan ja Heinolan asukkaiden käyttöön. Tähän asti palvelua ovat päässeet käyttämään Asikkalan, Hollolan, Iitin, Kärkölän, Lahden ja Padasjoen asukkaat.

Opiskeluhuollon palvelut yhteen

Vuodenvaihteessa opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit siirtyivät kunnilta hyvinvointialueen työntekijöiksi. Hyvinvointialueelle kootaan samaan yksikköön sekä opiskeluhuollon terveydenhoitajat, kuraattorit että psykologit. Muutoksesta huolimatta ammattilaisten työ kouluilla ja oppilaitoksissa jatkuu entiseen tapaan.

Hyvinvointialueen tärkeimpiä yhteystietoja

Kiireellisiin terveysongelmiin saa apua päivystysavun numerosta 116117. Hätätilanteissa oikea numero on yleinen hätänumero 112.

Sosiaalipäivystys turvaa ympärivuorokautisen sosiaalihuollon kiireellisen ja välttämättömän avun. Akuutti24:n sosiaalipäivystäjät ovat tavoitettavissa päivittäin klo 8–16 numerossa 044 482 8201. Muina aikoina sosiaalipäivystykseen saa yhteyden hätänumeron 112 kautta.

Päijät-Soten alueella käytössä jo olleet sosiaalihuollon sekä ikääntyneiden asiakasohjauksen keskitetyt numerot tulevat vuoden alussa myös heinolalaisten ja sysmäläisten käyttöön.

Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta palvelee sekä lapsiperheitä, työikäisiä että vammaisia henkilöitä arkisin kello 9–15 numerossa 03 819 4850.

Ikääntyneiden asiakasohjaus palvelee numerossa 044 482 5050 arkisin klo 9–15 (ke klo 9–16). 

Tietoa paloturvallisuuteen liittyvistä asioista saat pelastuslaitoksen asiakaspalvelusta 03 877 3112.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vaihteen numero on 03 819 11.

Uusi verkkosivusto, myös vanhat pysyvät

Tietoa hyvinvointialueesta löytyy verkkosivuiltamme paijatha.fi. Tältä sivustolta löytyy tietoa esimerkiksi päätöksenteosta, työpaikoista sekä osallistumisesta ja vaikuttamisesta.

Myös nykyiset osoitteet paijat-sote.fi ja phpela.fi pysyvät käytössä muutoksen jälkeenkin. Niiltä löytyy entiseen tapaan tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista.

Hyvinvointialueelle siirtyvien työntekijöiden sähköpostiosoitteet muuttuvat muotoon etunimi.sukunimi@paijatha.fi.

Asiointi Fimlabin laboratorioissa jatkuu ennallaan

Asiointi Fimlabin laboratorioissa jatkuu tuttuun tapaan koko Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Päijäthämäläiset voivat asioida missä tahansa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen laboratoriossa asuinkunnastaan riippumatta. Ajankohtaiset toimipistetiedot ja aukioloajat sekä ajanvarauksen löydät Fimlabin nettisivuilta fimlab.fi.

Avointa päätöksentekoa

Hyvinvointialuetta johtaa alueen asukkaiden vaaleissa valitsema aluevaltuusto. Päijät-Hämeen aluevaltuustoon kuuluu 69 valtuutettua.

Tiedot Päijät-Hämeen aluevaltuutetuista löydät hyvinvointialueen verkkosivuilta paijatha.fi.

Päätöksenteosta halutaan mahdollisimman avointa: verkkosivujemme kautta voi seurata aluevaltuuston kokouksia suorina verkkolähetyksinä ja tutustua esityslistoihin ja pöytäkirjoihin.

Paijatha.fi-verkkosivuilta löytyy myös tietoa asukkaiden ja asiakkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista sekä eri vaikuttamistoimielimistä.

Päijät-Hämeen hyvinvointialuetta voi seurata myös sosiaalisessa mediassa. Kanaviamme ovat Facebook, Instagram, Twitter, LinkedIn ja YouTube.

Aluehallitus päätti tänään Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstöetujen kokonaisuuden vuodelle 2023. Etuihin kuuluu muun muassa jokaiselle työntekijälle 400 euron vuosittainen summa liikuntaan, kulttuuriin tai hyvinvointiin käytettäväksi. Muita henkilöstöetuja ovat esimerkiksi tuki työsuhdepolkupyörään, kannustava rahallinen kertapalkitseminen sekä 50 euron summa työntekijää kohden erilaisiin työyhteisön tapahtumiin tai virkistyspäiviin käytettäväksi.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on asettanut tavoitteekseen tulla alansa parhaaksi julkisen sektorin työpaikaksi. Yhtenä keinona tämän tavoitteen saavuttamiseksi alueelle päätettiin luoda heti laaja henkilöstöetujen kokonaisuus, jonka pohjana käytettiin koko hyvinvointialueelle siirtyvälle henkilöstölle tehtyä kyselyä. Etuuksien kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 3,6 miljoonaa euroa vuodessa.

Palvelustrategia ja talousarvio vuoden viimeiseen aluevaltuustoon

Hyvinvointialueen palvelustrategia sisältää keskeiset tavoitteet ja periaatteet ohjaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja tuottamista Päijät-Hämeessä vuosina 2023–2025. Palvelustrategiaa on käsitelty syksyn aikana esimerkiksi aluevaltuuston työpajoissa, hyvinvointialueen eri sidosryhmien kanssa ja hyvinvointialueen väliaikaisessa yhteistyöelimessä. Aluehallitus antoi viimeiset kommenttinsa palvelustrategiaan ja päätti lähettää esityksen aluevaltuuston käsiteltäväksi maanantain 19.12. kokouksessa.

Hyvinvointialueelle on valmisteltu myös ensimmäinen talousarvio ja -suunnitelma palveluiden järjestämisvastuun siirron jälkeiselle ajalle. Vuoden 2023 talousarvio on 11,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2024–2025 taloussuunnitelman.

Orimattilalaisten avosairaanhoito hyvinvointialueen omaksi tuotannoksi 2024

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä kilpailutti orimattilalaisten avosairaanhoidon vastaanottopalvelut vuonna 2020. Hyvinvointialueelle siirtyvää sopimusta Terveystalon kanssa on mahdollista jatkaa optiokaudella toukokuun 2024 loppuun asti. Aluehallitus päätti ottaa käyttöön avosairaanhoidon vastaanottopalveluiden hankinnan viimeisen optiovuoden ajalle 1.6.2023 – 31.5.2024. Lisäksi aluehallitus päätti, että hyvinvointialue alkaa valmistella oman palvelutuotannon aloittamista Orimattilaan kesäkuusta 2024 alkaen.

Järjestöjen avustamisen periaatteet hyvinvointialueelle

Päijät-Hämeen hyvinvointialue tukee järjestöyhteistyön mallin ja siihen sisältyvien avustusten avulla järjestölähtöistä kansalaistoimintaa, joka edistää päijäthämäläisten hyvinvointia ja terveyttä.

Aluehallitus hyväksyi järjestöavustusten periaatteet hyvinvointialueelle. Järjestöavustuksiin päätetään vuosittain painopisteet, ja avustusten myöntämisestä päättää hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen viimeinen valmisteluvaiheen aluehallituksen kokous hyväksyi myös muut esityslistan asiakohdat yksimielisesti. Esityslista (tweb.fi)

Hyvinvointialueen lainsäädäntö velvoittaa alueita laatimaan omavalvontaohjelman, jossa kuvataan niiden järjestämisvastuuseen kuuluvien palveluiden ja tehtävien ohjaus ja valvonta. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategiaa täydentämään on valmisteltu alueen ensimmäinen omavalvontaohjelma. Aluehallitus käsittelee esitystä omavalvontaohjelmaksi kokouksessaan maanantaina.

Omavalvonnalla varmistetaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus. Omavalvonta sisältää myös kuvauksen siitä, miten hyvinvointialue ohjaa ja valvoo sekä julkista että yksityistä palveluntuotantoa ja näiden alihankkijoita.

Omavalvontaohjelmaa täydentämään valmistellaan parhaillaan omavalvontasuunnitelmia, auditointi- ja valvontakäsikirjaa sekä omavalvonnan toimeenpanosuunnitelmaa.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen omavalvontaohjelmassa on määritelty, että mittaamisen seitsemän osa-aluetta ovat saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu, vaikuttavuus, yhdenvertaisuus, asiakaskokemus ja osallisuus sekä henkilöstö. Seurantaan perustuvat havainnot ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Omavalvontaohjelma on uusi strateginen dokumentti, jonka sisältöä ja muotoa tarkennetaan hyvinvointialueen toiminnan käynnistyttyä.

Omavalvontaohjelmaa on valmisteltu syksyn 2022 aikana laajassa yhteistyössä hyvinvointialueen johdon ja eri toimialojen sekä kansallisten verkostojen kanssa. Ohjelmaa ovat kommentoineet myös esimerkiksi alueen kokemusasiantuntijat. Marraskuussa hyvinvointialueen omavalvonnasta järjestettiin kaksi seminaaria, joihin osallistui yhteensä yli 300 Päijät-Hämeen yksityistä palveluntuottajaa.

Jokainen meistä tarvitsee jossain elämänsä vaiheessa terveys-, sosiaali- tai pelastustoimen palveluita. Kun palveluntarve iskee toivomme tietenkin, että saamme tarvittavan avun, oikea-aikaisesti ja laadukkaasti omalta hyvinvointialueelta. Omavalvonta on yksinkertaisimmillaan kuvaus siitä, miten hyvinvointialue varmistaa palveluiden järjestämisen onnistumisen.

Omavalvonnan avulla sidotaan yhteen organisaation kyky vastata yksittäisen asiakkaan palveluiden tarpeeseen, henkilöstön työn sujuvuuden varmistamiseen ja organisaatiolle asetettuihin velvoitteisiin. Omavalvonta on tärkeä osa hyvinvointialueen asukkaiden ja siellä työskentelevän henkilöstön oikeusturvaa ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Mitä omavalvonta sisältää?

Hyvinvointialue asettaa lakien ja kansallisten laatusuosituksien lisäksi myös omia tavoitteita siitä, miten alueen asukkaiden tarpeisiin vastataan. Alueen asukkaiden ja palveluiden käyttäjien osallisuus huomioiden tavoitteeseen on määritelty, miten palvelut tuotetaan ja osaaminen varmistetaan sekä kuinka työprosessit sujuvat ja toimintaa kehitetään.

Omavalvonta on laaja kokonaisuus, joka sisältää kaikkien palveluntuottajien ohjauksen ja valvonnan sekä sopimusten noudattamisen seurannan. Toisin sanoen omavalvonta on menetelmä, jolla hyvinvointialue varmistaa ja valvoo oman järjestämisvastuun onnistumista. Omavalvonta onkin ennen kaikkea hyvinvointialueen rakenteessa ja päivittäisessä toiminnassa elävä toimintakulttuuri.

Miten tämä sitten tehdään?

Organisaatiolla ja sen sisällä olevilla toimialoilla on tähänkin asti ollut toimintaa ohjaavia dokumentteja ja ohjeita, myös tavoitteita on mitattu ja raportoitu systemaattisesti. Nyt on aika luoda niiden pohjalta Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle sopivat, yhtenäiset toimintamallit.  

Syksyn 2022 työpajoissa on määritelty yhteistyössä prosessit, toimintamallit, ohjeet, roolit ja vastuut, joiden avulla asetettuihin tavoitteisiin päästään. Omavalvonnan seuranta pohjautuu tiedolla johtamiseen ja se sisältää keskeiset mittarit, joiden avulla tehtävässä onnistumista raportoidaan.

Omavalvonnan kokonaisuus kirjoitetaan kahteen eri dokumenttiin, joita ovat tämä strategisen tason omavalvontaohjelma sekä käytännön toimintaa tukevat omavalvontasuunnitelmat. Nämä dokumentit linjaavat sen, miten hyvinvointialue huolehtii turvallisten ja laadukkaiden palveluiden järjestämisestä, asiakkaan oikeuksien toteutumisesta, palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta ja yhdenmukaisesta palveluiden saatavuudesta.

Aluehallitus käsittelee omavalvontaohjelmaa kokouksessaan 12.12. Hyväksytty ohjelma julkaistaan paijatha.fi-verkkosivuilla loppuvuoden aikana ja uudet suunnitelmat vuoden 2023 aikana.  

Armi Hyry
omavalvontajohtaja

Päijät-Hämeen hyvinvointialue vastaa kaikkien maakunnan asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisestä vuoden 2023 alusta alkaen.

Päijät-Hämeen kymmenestä kunnasta muutos näkyy eniten heinolalaisten arjessa: esimerkiksi digiklinikka palvelee joulukuun jo puolivälistä alkaen myös heinolalaisia, ilta- ja viikonloppuaikojen kiirevastaanotto Heinolassa loppuu, suun terveydenhuollon aukioloaika laajenee ja jotkut puhelinnumerot muuttuvat aiemmasta.

Organisaatio muuttuu paljon, mutta asukkaan näkökulmasta suurin osa asioista pysyy ennallaan. Sote-keskus pysyy Torikadulla, laboratoriopalveluita saa Fimlabin kautta ja yhteistyö Coronarian kanssa jatkuu Heinolassa edelleen.

– Järjestelmien muutokset aiheuttavat jonkin verran käyttökatkoja asiakas- ja potilastietojärjestelmiin ja esimerkiksi reseptien uusimiseen, joten vuodenvaihteen tienoilla työ on tavallista hitaampaa. Siksi onkin suositeltavaa uusia reseptit hyvissä ajoin jo ennen joulua ja odottaa kiireettömän asioinnin kanssa muutosvaiheen yli. Toivomme asiakkailtamme ymmärrystä ja kärsivällisyyttä ison muutoksen keskellä, toteaa Heinolan johtava ylilääkäri Kirsi Timonen.

Keskeisiä muutoksia heinolalaisten sote-palveluissa ja yhteystiedoissa vuoden 2023 alusta alkaen

  • Digiklinikka palvelee 15.12. alkaen myös heinolalaisia. Sen kautta saa lääkärin ja hoitajan apua ympäri vuorokauden, joka päivä. Digiklinikka on vaihtoehto sote-keskuksessa asioinnin rinnalla. Digiklinikalta saa avun äkillisissä vatsa-, silmä-, iho- ja ylähengitysteihin liittyvissä oireissa, neuvoja hammashoidossa ja keskustelutukea silloin, kun on huoli pärjäämisestä. Lasten terveyspulmiin on oma palvelukanava. Digiklinikan palvelut sisältyvät lääkärin vastaanoton vuosimaksuun, hoitajakäynnit ja alle 18-vuotiaiden asiointi ovat maksuttomia. 
  • Sote-keskuksen vastaanotot ovat auki maanantaista torstaihin klo 8–16 ja perjantaisin klo 8–15. Heinolan sote-keskuksen takaisinsoitto palvelee numerossa 03 849 4388 ma-to 8-15 ja pe 8-14. Tämän numeron kautta saa hoidon tarpeen arvioinnin, yhteyden hoitavaan tiimiin, uusittua reseptit sekä varattua ajan rokotuksiin.
  • Ilta- ja viikonloppuaikojen päivystys on Akuutti24:ssä Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Kiireellisissä asioissa otetaan yhteys ensin päivystysavun numeroon 116 117, jossa arvioidaan hoidon tarve. Hätätapauksissa soita aina hätänumeroon 112.
  • Heinolan suun terveydenhuollon aukioloaika laajenee Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle siirryttäessä: hammaslääkärin vastaanotto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8–15. Kiireellisen hoidon osalta ei tule muutoksia. Suun terveydenhuollon puhelinnumero 03 849 4369 palvelee arkisin klo 8–15. Muina aikoina kiireellisissä tapauksissa yhteys päivystysavun numeroon 116 117, jossa arvioidaan hoidon tarve. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys on Akuutti24:ssä Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Hyvinvointialueen digiklinikka palvelee myös suun ja hampaiden asioissa.
  • Ikääntyneiden palveluneuvonnan (ent. Terveystupa) puhelinnumero muuttuu. Uusi numero 044 482 5050 palvelee arkisin klo 9–15 (ke klo 9–16). 
  • Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta palvelee sekä lapsiperheitä, työikäisiä että vammaisia henkilöitä arkisin kello 9–15 numerossa 03 819 4850. Sosiaalipalvelujen nykyiset asiakkaat ottavat ensisijaisesti yhteyttä omaan työntekijäänsä. Paikan päällä voi asioida keskiviikkoisin 9–12 osoitteessa Torikatu 13, Heinola tai Lahdessa kauppakeskus Trion Palvelutorilla ilman ajanvarausta arkisin klo 9–15.
  • Lastensuojelun päivystys palvelee kiireellisissä lastensuojeluasioissa arkisin klo 9–15 numerossa 044 482 8200. Muissa lastensuojeluasioissa ota yhteyttä sosiaalihuollon neuvontaan ja ohjaukseen.
  • Sosiaalipäivystys turvaa ympärivuorokautisen sosiaalihuollon kiireellisen ja välttämättömän avun. Akuutti24:n sosiaalipäivystäjät ovat tavoitettavissa päivittäin klo 8–16 numerossa 044 482 8201. Muina aikoina sosiaalipäivystykseen saa yhteyden hätänumeron 112 kautta.
  • Kuntoutuksen palvelut pysyvät Heinolassa, ja niitä on tarkoitus vahvistaa vuoden 2023 aikana. Vahvistusta tulee niin kotikuntoutukseen, avosairaanhoidon tiimimallin fysioterapiaan, lasten terapioihin kuin apuvälinehuoltoonkin. Kuntoutuksen keskitetty asiakasohjaus ja ajanvaraus palvelee numerossa 044 482 3215 arkisin kello 7.30-14. Numerosta saa lasten ja aikuisten fysio- ja toimintaterapian sekä lasten puheterapian ajanvarausta, apuvälinekeskuksen ajanvarausta ja neuvontaa​ sekä kuntoutusta koskevaa ohjausta ja neuvonta​a. Aikojen peruutukset tekstiviestillä numeroon 045 7395 9178​ (mainitse tekstiviestissä nimi ja vastaanottoaika). 
  • Hoitotarvikejakelu keskitetään hyvinvointialueen yhteiseen hoitotarvikejakeluun. Jatkossa tarvikkeet voi noutaa Heinolan sote-keskuksen noutokaapeista ma–su klo 7–19 tai Lahden sote-keskuksen noutokaapeista ma–pe klo 7–19.30, la klo 10–15.30. Osa tarvikkeista siirretään kotiinkuljetukseen. Asiakkaat saavat tietoa kotiinkuljetuksesta hoitotarvikejakelun hoitajalta. Hoitotarviketilaukset tehdään puhelimitse tai turvasähköpostilla kaksi viikkoa ennen noutoa. Tilaukset puhelimitse numerosta 044 416 3149 ma–ke klo 8–14 ja to klo 8–12.
  • Neuvoloiden ajanvaraus ja neuvonta palvelee puhelimitse arkisin klo 8–13 numerossa 044 416 3103. Neuvola-ajan voi tarvittaessa perua tekstiviestillä numeroon 045 7395 9176. Lisäksi Neuvolan Chat ja kysy neuvoa -lomake ovat käytössä verkkosivuilla paijat-sote.fi.
  • Alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalvelujen ajanvaraus- ja konsultaatiopuhelin palvelee numerossa 03 818 3700 ti-pe klo 12–14.
  • Nepsy-tukipuhelin palvelee numerossa 03 818 3700 maanantaisin klo 12–14.