Päijät-Hämeen hyvinvointialue palkkaa jälleen tulevana kesänä yli 200 kesänuorta. Kesänuorten työpaikat on tarkoitettu 14–17-vuotiaille päijäthämäläisille koululaisille ja opiskelijoille. Haku on avoinna maaliskuun puoliväliin saakka. 

Hyvinvointialue haluaa edellisten vuosien tapaan tarjota maakunnan suurimpana työnantajana monipuolisesti kesätöitä alueen nuorille koulutuksesta riippumatta. Tavoitteena on tarjota tehtäviä, joissa nuoret pääsevät tutustumaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen alaan ja hyvinvointialueeseen työnantajana. 

Hyvinvointialueen monet mahdollisuudet tutuiksi 

Kesänuorten työpaikat sijoittuvat eri puolille hyvinvointialuetta. Tarjolla on monenlaisia avustavia tehtäviä, joista suurin osa painottuu hoito- ja hoiva-alalle. Esimerkiksi ikääntyneiden parissa asumispalveluissa kesänuoren työnkuvaan voi kuulua asiakkaiden kanssa ulkoilu, yhdessä pelaaminen, lehtien ja kirjojen lukeminen tai ihan vain jutteleminen ja läsnäolo. 

Sairaalaympäristössä työtehtäviin voi sisältyä esimerkiksi asiakkaiden opastamista sairaalassa liikkumisessa, avustavia varasto- ja logistiikkatöitä sote-keskuksessa tai välineistön huoltoa ja kuljetusta osastoille apuvälinekeskuksessa. Muutamia paikkoja löytyy myös toimisto- ja arkistotehtävien parista sekä pelastustoimesta. 

Hyvinvointialueella kesänuoret pääsevät oppimaan uusia taitoja, tutustumaan työelämään ja saavat mahdollisuuden luoda verkostoja tulevaisuutta varten. Haluamme lisätä kiinnostusta hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen parissa työskentelyä kohtaan sekä tarjota nuorille laajemman näkemyksen siitä, miten erilaisia tehtäviä hyvinvointialueella on tarjolla. 

Töissä kalenterikuukauden tai kaksi viikkoa – kesänuori ehtii myös lomailla 

Kesätyön kesto on kalenterikuukausi tai kaksi viikkoa. Palkka on 1000 euroa kalenterikuukaudessa tai 500 euroa kahdessa viikossa. Työjaksot sijoittuvat pääsääntöisesti touko–syyskuulle.  

Viime vuoden kesänuori Niko vietti kesäviikkonsa kotihoidossa ja kertoo työstään näin: ”Ensimmäiset päivät kuljin hoitajan matkassa, mutta sain kuitenkin heti jäädä yksin asiakkaan seuraksi. Oli mukavaa, että sain heti tehdä itse enkä ollut vain hoitajan takana seuraamassa. Sain keskustella ja ulkoilla asiakkaiden kanssa. Voisin suositella tätä paikkaa kavereilleni, mutta mieluummin tulen tänne itse ensi kesänä!” 

Kesänuoreksi voi hakea 15.3. saakka Kuntarekryn kautta. Hakijoille ilmoitetaan valinnasta 21.4. mennessä. 

Kysy lisää rekrytointitiimiltä puh. 044 719 5018 tai rekrytointi@paijatha.fi 

Hyvinvointialueilla on nyt takanaan ensimmäinen varsinainen toimintavuosi, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden järjestäminen on ollut niiden vastuulla. Julkista keskustelua ovat leimanneet alueiden talousvaikeudet ja pula työntekijöistä. Täs huolimatta palvelut saatiin Päijät-Hämeessä tarjottua asukkaille kohtuullisen hyvin ja lakisääteisten määräaikojen puitteissa. 

–  Hyvinvointialueet perivät isoja ongelmia, jotka eivät ole olleet edellisen eivätkä nykyisen järjestelmän syytä. Päijät-Hämeessä pärjäämme silti hyvin, koska päätöksentekokykymme on hyvä, samoin tahto tehdä ja kehittää toimintaa. Uskon, että hyvinvointialueuudistukselta odotettuja hyötyjä on mahdollista saavuttaa, arvioi hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen.

Uudistuksen valtakunnallisiksi tavoitteiksi on asetettu muun muassa palveluiden uudistaminen, yhdenvertaisuuden lisääminen sekä kustannusten kasvun hillintä. 

Mennyt vuosi kiristi palveluun pääsyä mittaavaa hoitotakuuta perusterveydenhuollossa. Ikääntyneiden palveluissa ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstömitoitus nousi 0,65 hoitajaan per asukas aiemmasta 0,6:sta. Virolaisen mukaan liian jäykkä lainsäädäntö voi johtaa ”hölmöläisen peitonjatkamiseen”: esimerkiksi kun henkilöstömitoitus määritellään toisaalla tiukasti lailla, toisaalle repeää työntekijöiden puuttumisen takia reikä. 

–  Normitusta pitäisi mieluummin vähentää ja luottaa alueiden kykyyn tehdä itse vastuullisia päätöksiä. Sama koskee valtionohjausta: liian vahva ohjaus on ristiriidassa alueellisen itsemääräämisoikeuden kanssa, eikä kannusta asukkaita tai päättäjiä osallistumaan. Lisäksi rahoituksen pitäisi ohjata alueita enemmän vaikuttavuuden parantamiseen. 

Päijät-Hämeessä lähtöasetelmat palveluiden uudistamiselle olivat hyvät, koska maakunnalla oli jo takanaan monta vuotta toimintaa yhtenäisenä sote-alueena. Palvelurakenteen keventämistä ja kehittämistä jatkettiin viime vuonna hyvinvointialueen kaikilla toimialoilla. Maakunnassa ollaan pitkällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä sekä kuntien, järjestöjen ja kumppanien kanssa tehtävässä yhdyspintatyössä. 

Digipalveluita tuli tarjolle lisää perhe- ja sosiaalipalveluissa, ja perusterveydenhuollossa asiakkaiden digikontaktien määrä kasvoi viidestä kahteentoista prosenttiin. Digiasioinnin mahdollisuuksia lisätään kuluvana vuonna edelleen. 

Terveys- ja sairaanhoitopalveluissa hoitoa odottavien potilaiden jonotilanne parantui vuoden aikana lievästi. Kiristetty hoitotakuu toteutuu avosairaanhoidossa kohtalaisesti ja suun terveydenhuollossa hyvin. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyivät hyvinvointialueen vastuulle onnistuneesti, eikä palveluihin tullut katkoksia. Sosiaalisen luoton myöntäminen käynnistyi perhe- ja sosiaalipalveluissa uutena palveluna. 

Ikääntyneiden palveluita uudistetaan viime keväänä vahvistetun järjestämissuunnitelman pohjalta. Suunnitelman ja lainsäädännön myötä ikääntyneille suunnitellaan kokonaan uusia palvelunmuotoja, esimerkiksi yhteisöllis asumista. Pelastustoimen toimialalla toimintavalmiusajat onnettomuustehtävissä pysyivät aiemmalla tasolla. Välittömästä vaarasta pelastettu kymmeniä ihmisiä, ja rakennuspaloissa säästettiin lähes miljoonan euron arvosta omaisuutta. 

Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta on lähetetty 52 asiakkaalle aterialaskuja kahteen kertaan palveluntuottaja Provincia Oy:n järjestelmävian vuoksi. 

Ateriapalveluiden tuplalaskut koskevat osaa Anianraitin palvelukodin ja Aleksanterinkadun toimintakeskuksen asiakkaista. 

Provincia Oy:stä ollaan yhteydessä asiakkaisiin, joita virhetilanne koskee. Asiakkaille aiheettomasti toimitetut tuplalaskut hyvitetään. Hyvityslaskujen mukana asiakkaat saavat tiedotteen ja ohjeet miten toimia, jos molemmat laskut on jo maksettu.  

Päijät-Hämeen hyvinvointialue pahoittelee tilanteesta aiheutunutta vaivaa. 

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella käynnistetään Ikäinstituutin koordinoimaa Kotikulmilla-toimintaa. Kotikulmilla-toiminta tuo mukavaa yhteistä tekemistä taloyhtiöiden kerhotiloihin ja pihoille. Tavoitteena on lisätä iäkkäiden asukkaiden yhdessäoloa ja hyvinvointia sekä lievittää yksinäisyyttä. Hyvinvointialueen työntekijät terveysliikuntakoordinaattori Heli Hautalahti sekä asiantuntija Iiris Salomaa ovat mukana valmennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Lahdessa ja Hollolassa on jo muutama taloyhtiö mukana toiminnassa. Kotikulmilla-toiminta alkoi Lahdessa jo vuonna 2020, mutta koronapandemia vaikeutti toimintaa. Nyt Hautalahti ja Salomaa lähtevät toteuttamaan Kotikulmilla-toimintaa ensin Lahdessa, mutta sitä on mahdollista laajentaa kertyvän kokemuksen perusteella muihinkin hyvinvointialueen kuntiin.

Vapaaehtoisia koulutetaan toimintaa ohjaaviksi TaloTsemppareiksi 

Kotikulmilla-toimintaan kuuluu myös Ikäinstituutin tarjoama maksuton vapaaehtoisten TaloTsemppareiden kouluttaminen. Mukaan etsitään sekä ikäihmisiä että muita toiminnasta kiinnostuneita, esimerkiksi asukasaktiiveja sekä taloyhtiöitä. TaloTsempparit suunnittelevat ja vetävät toimintaa yhdessä asukkaiden kanssa, ja heitä on tällä hetkellä Päijät-Hämeen alueella parikymmentä. Lisäksi mukaan lähtevien taloyhtiöiden asukkaille tarjotaan materiaaleja ja tukea toiminnan aloittamiseen.

– Työni tavoitteena on tukea alueen asukkaiden terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Toimintaa ohjaa osaltaan juuri valmistunut Liikkuva Päijät-Häme 2030 -ohjelma, joka on osa alueemme hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Tiedetään, että ihminen on liikkuva luonnostaan, mutta eri syistä monilla liikkuminen jää terveyden kannalta liian vähäiseksi. Kotikulmilla-toiminta houkuttelee asukkaita liikkeelle ja mukavan toiminnan pariin, kertoo Salomaa.

­­– Yhteiset kahvihetket, bingo, visailut ja kävelyryhmät ovat olleet suosituimpia harrastuksia. Asukkaat ovat kokeneet, että yhteinen tekeminen on nostanut mielialaa ja vahvistanut yhteisöllisyyttä, toteaa Kotikulmilla-asiantuntija Outi Mustonen Ikäinstituutista.

Nyt on aika päivittää itsensä vuoteen 2023 ja siivota vanhoja pölyttyneitä käsityksiä pois mielensä nurkista. Aivan kuten minimalismissa, meidän tulee säilyttää vain ne asiat, joista on todellista hyötyä, ja huolehtia pois heitettävät asiat niille sopiviin paikkoihin kuten kierrätykseen, roskiin ja lahjoitettavaksi.

Seksitauteihin liittyvä stigma on yksi näistä tarpeettomista asioista, joka on aika lajitella uudelleen, koska emme enää tarvitse sitä. Se on kuin vanha perintömaljakko, jota emme koskaan käytä, mutta silti kuljetamme sitä aina mukanamme. On aika ymmärtää, että seksitaudit ovat tauteja muiden joukossa ja että niitä voidaan hoitaa. Seksitaudin voi saada ihan kuka tahansa sosiaalisesta statuksesta ja palkka- ja elintasosta riippumatta.

Seksitautitesteissä käyminen on paitsi terveysteko itselle, myös vastuullista toimintaa seksikumppaneita kohtaan. Se on yksi tapa huolehtia itsestä ja toisista. Seksitautitestien ympärille luotu stigmatisointi ja häpeä voivat johtaa siihen, että ihmiset välttelevät testejä, mikä puolestaan lisää riskiä epidemian puhkeamiseen, sillä monet seksitaudit ovat oireettomia ja tartunnan saanut voi tietämättään levittää sitä eteenpäin.

Stigma seksitautitesteissä käymisen ympärillä liittyy yhteiskuntamme “oikeanlaisena” pitämään heteronormatiiviseen ja monogamiseen parisuhdekulttuuriin. Meillä on taipumus olettaa, että kaikki ovat heteroja ja elävät monogamisissa kahden välisissä suhteissa, vaikka todellisuudessa monimuotoisuutta on paljon enemmän. Jos seksuaalisuuteen liittyy haasteita tai on epäilys oman seksuaalisen käyttäytymisen problematiikasta, voi hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle keskustelemaan asiasta, mutta siinä, että ei ole monogaminen tai hetero ei ole mitään problemaattista.

Vanhasta on luovuttava, että vapautuu tilaa uudelle

Historiassa kirkko on yrittänyt säännellä ihmisten seksuaalisuutta ja myös lääketiede on stigmatisoinut ja patologisoinut seksuaalisuutta. Homous oli Suomessa pitkään laissa kiellettyä, fetissit leimattiin sairauksiksi vuoteen 2011 asti ja Suomen lain mukaan avioliitossa raiskaus oli sallittua vuoteen 1995 asti.

Tänään on hyvä aika toivottaa itsensä lämpimästi tervetulleeksi vuoteen 2023 ja viedä seksitauti-stigman sisältävä perintömaljakko ajatusten suursiivouksen yhteydessä museoon. Siitä voi kirjoittaa luvun omaan ajatusten historiankirjaan näiden edeltäjiensä jatkoksi ja alkaa opetella ymmärtämään, että seksuaalisuus on monimuotoinen asia.

Blogin kirjoittaja on sh, TtK, seksuaalineuvoja Emilia Majaluoma.

Vastausaika Päijät-Hämeen vammaispalvelujen kehittämistä koskevaan sidosryhmäkyselyyn on nyt päättynyt. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 135 kappaletta.

Kartoitimme kesä-elokuussa vammaispalvelujen eri sidosryhmien ja hyvinvointialueen asukkaiden ajatuksia ja näkemyksiä vammaispalvelujen kehittämiseen liittyen. Kysely tuotti arvokasta tietoa vammaispalvelujen kehittämisen tueksi. Tuloksista kerrotaan tarkemmin myöhemmin syksyllä, kun ne on käyty perinpohjaisemmin läpi.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään seuraavaksi kehittämistyön toimeenpanovaiheen tarkemmassa suunnittelussa. Vammaispalvelujen kehittämissuunnitelman on tarkoitus valmistua loppusyksyn 2023 aikana ja sitä toteutetaan vuosina 2023–2027.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle on tämän vuoden toukokuussa perustettu palliatiivinen keskus. Keskukseen kuuluu palliatiivinen poliklinikka, palliatiivisen ja saattohoidon osasto J12 ja palliatiivinen kotisairaala. Hyvinvointialueen palliatiivisessa keskuksessa on FinPall-hankerahoituksella kesän alusta alkaen työskennellyt psykologi Meeri Keurulainen.

Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaan tai elämää uhkaavaa sairautta sairastavan oireita lievittävää ja elämänlaatua vaalivaa kokonaisvaltaista hoitoa.

Keskuksen psykologi tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä 

Palliatiivinen keskus perustettiin sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman FinPall-hankkeen myötä. Hankkeen tarkoituksena on kehittää tarvelähtöistä ja tasa-arvoista palliatiiviseen hoitoon pääsyä sekä psykososiaalisen tuen saatavuutta palliatiivisessa hoidossa. Yhtenä tavoitteena on, että keskuksessa on psykologisen tuen palvelut ja ne vakiintuisivat osaksi toimintaa.  

Psykologi on tavattavissa palliatiivisella poliklinikalla ja osastolla. Lisäksi hän tekee tarvittaessa kotikäyntejä. Tuki on tarkoitettu potilaalle ja hänen lähiomaisilleen.    

Psykologi liikkuu kaikissa palliatiivisen keskuksen yksiköissä. Potilaiden ja omaisten lisäksi olen opastamassa myös muuta palliatiivisen keskuksen henkilökuntaa psykososiaalisen tuen huomioimisessa, Keurulainen kertoo.  

Sairastumisen herättämät reaktiot voivat hämmentää 

Keurulaisen mukaan potilaat ja omaiset ovat kokeneet tuen tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Apua toivotaan sairastumista seuraavan toimintakyvyn hiipumisen sekä lähestyvän kuoleman herättämiin tuntemuksiin.   

Nämä ovat niitä hetkiä, kun elämä perustavalla tavalla muuttuu. Se voi herättää pohtimaan oman elämän mielekkyyttä, valintoja, sekä miten jatkaa elämässä jäljellä olevan ajan. Sairauden herättämät tuntemukset voivat olla hyvinkin rajuja ja hämmentäviä muutenkin raskaassa tilanteessa, Keurulainen kuvaa.   

Psykologin tehtävänä on auttaa ymmärtämään psyykkisiä reaktioita ja tunteita, vähentää hämmennystä ja lisätä sallivuutta.   

Läsnäolo ja kohtaaminen ovat keskeisiä

Psykososiaalisen tuen tavoitteena ei ole poistaa sairauteen liittyviä tunteita. 

Ammattilaisen apu pohjaa tietoon psyyken reaktioista vaikeissa tilanteissa, mutta pääroolissa on useimmiten yhdessä vaikean tilanteen äärellä pysähtyminen ja läsnäolo. Ollaan yhdessä surun, pelon, epävarmuuden ja ahdistuksen äärellä, mitä tilanne tuo tullessaan. Niitä ei ole tarkoitus hälventää tai suorittaa pois, vaan ottaa vastaan yhdessä. Usein tämän jälkeen on helpompi jäsentää sairastumisen merkitystä itselle sekä läheisille ja pohtia miten tämä vaikuttaa omaan elämään jatkossa. Läsnäolo ja tuen antaminen eivät edellytä psykologin tai terveydenhuollon ammattilaisen pätevyyttä. Jokaisella meistä on valmiudet auttaa ja tukea toisiamme, Keurulainen muistuttaa. 

Tunteiden kohtaaminen mahdollistaa oman toimijuuden löytämisen uudelleen niin sairastuneelle itselle kuin läheisille. Sitä kautta voi pohtia, miten elää jäljellä oleva elämä ja käyttää yhteinen aika omien arvojen mukaisesti.

Linnut ovat monelle meistä olennainen osa luontokokemusta. Lintuja on yleensä kaikkialla, joten niiden tarkkailu on helppoa. Niiden avulla voi nähdä luonnossa tapahtuvat muutokset ja ne ovat erinomaisia ympäristön tilan indikaattoreita.

Pihanurmikolla räkättänyt harakka ei ole enää jokapäiväinen riesa. Ravintopyramidin harjalla pyrähtelevän frakkipukuisen kanta on enää puolet kymmenen vuoden takaisesta. Kasvien ja pieneliöiden asuttamien pohjakerrosten muutosten moninkertaisuutta voi vain kuvitella.

Suomessa pesivistä lintulajeista 35 prosenttia on uhanalaisia. Lintukantojen taantuminen kertoo luontokadosta. Uhanalaisuudella ei tarkoiteta ainoastaan ikimetsissä piileskeleviä harvinaisuuksia. Erityisen huolestuttava uhanalaisuuden ilmiö on aiemmin kaikkialla esiintyneen lajin äkillinen romahtaminen. Se kertoo laajemmasta ekosysteemin muutoksesta.

Kanarialintuja käytettiin aikoinaan hiilikaivoksissa kelvottoman ilmanlaadun viestijänä. Kun lintu lakkasi laulamasta, oli kiire nousta maan pinnalle. Lintujen vähentymisen ajatellaan perustellusti osoittavan maa-pallon muuttuneen myös ihmiselle aiempaa elinkelvottomammaksi. Lajikadon seurauksena ihmislaji on haavoittuvampi ja suojavallit ilmastonmuutokselle hauraammat.

Luontokatoa on kuvattu mutteri mutterilta hajoavaksi lentokoneeksi – jokainen irtoava osa voi olla se, joka rysäyttää koneen ja sen matkustajat lopulliseen tuhoon.

Zoonoosit otsikoissa Päijät-Hämeessäkin

Juuri, kun pääsimme hengähtämään nuorallatanssista koronapandemian kanssa, on lintuinfluenssa rantautunut päijäthämäläisten arkeen. Zoonooseilla on pysyvä paikka uutisotsikoissa. Ihmisiä sairastuttavista patogeeneistä 70 prosenttia on peräisin muista eläinlajeista.

Yhteys luontoympäristöjen kaventumiseen ja puskurilajien vähentymiseen on todennäköinen. Oman mausteensa uhkapeliin tuo eläinperäinen tehotuotanto, joka tekee luontojalanjäljestämme raskaan, mutta toimii myös patogeenilaboratoriona.

Vesijärven kuolleissa lokeissa todetun viruksen ihmiseen kohdistama riski on vielä tätä kirjoittaessa pieni. Tulevaisuus tuntuu kuitenkin kadonneen toivottoman sankkaan sumuun. Mutta se, mitä teen tänään työssäni, vaikuttaa huomiseen. Oikea-aikainen ja perusteltu diagnostiikka, vaikuttavat hoidot ja järkevät lääkemääräykset – niihin perustuu myös ympäristöystävällisempi terveydenhuolto.

Joskus neurologin kannattaa muistaa kymmenennen päänsärkylääkekokeilun sijasta mainiot ammattilaiset liikunta-, ravitsemus- ja elintapaneuvonnassa. Terveyden edistäminen ei ole yksin puurtamista, vaan perustuu joukkovoimaan.

Ihminen ei pysty korvaamaan luontokadon menetettyjä muttereita. Jotain sentään voi paikata väliaikaisesti vahvalla erkkarilla.

Luonto lopulta korjaa ja maailma kulkee eteenpäin. Toivottavasti ihminen kuuluu siihen lajirikkaaseen matkustajajoukkoon, jolla on menolippu yhteiseen terveyteen.

Hanna Haveri
Kirjoittaja on neurologian erikoislääkäri, joka on erikoistunut planetaariseen terveyteen.