Lahden ehkäisyneuvolan asiakkaille otetaan käyttöön alle 25-vuotiaiden maksuttomien ehkäisyvalmisteiden jakelua varten noutoautomaatti 15.4.2024 alkaen.

Kun asiakas tarvitsee lisää ehkäisyvalmistetta, hän soittaa Lahden ehkäisyneuvolaan. Terveydenhoitaja varmistaa puhelimessa henkilöllisyyden ja tarkistaa, onko asiakkaalla voimassa olevaa reseptiä ehkäisyvalmisteeseen. Mikäli resepti ei ole voimassa, tehdään reseptin uusintaan tarvittava kontrolli ja pyydetään lääkäriltä resepti ennen kuin valmisteet voidaan toimittaa automaattiin.

Puhelimessa terveydenhoitaja antaa valmisteen käyttöön liittyvän ohjauksen ja neuvonnan. Kun valmiste on noudettavissa automaatista, asiakas saa tekstiviestillä henkilökohtaisen noutokoodin ja ohjeet valmisteen noutamiseen.

Puhelinkeskustelun perusteella asiakkaalle varataan tarvittaessa aika ehkäisyneuvolan hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Asiakas voi edelleen varata vastaanottoajan myös sähköisesti.

Noutoautomaatin käyttöä pilotoidaan osana Maksuttoman ehkäisyn kokeilun vakiinnuttamishanketta tämän vuoden loppuun asti. Käyttökokemuksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Noutoautomaatin toivotaan sujuvoittavan ehkäisyvalmisteiden jakelua, kun asiakkaat voivat noutaa valmisteet parhaiten itselleen sopivaan aikaan sote-keskuksen aukioloaikojen mukaisesti. Lahden sote-keskus on avoinna ma–pe klo 8–20 ja la 10–16.

Lahden ehkäisyneuvolassa on käytössä takaisinsoittopalvelu. Voit jättää soittopyynnön arkisin klo 8–13. Pyrimme soittamaan sinulle takaisin kahden arkipäivän kuluessa virka-aikaan. Puh. 044 416 3103 arkisin klo 8–13. Numerosi tallentuu takaisinsoittojärjestelmään yhdellä puhelinsoitolla.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella kokemusasiantuntijat pitävät vastaanottoja ja ryhmiä päijäthämäläisille, jotka kokevat tarvitsevansa tukea mielialan tai vaikean elämäntilanteen kanssa. Uudet ryhmät käynnistyvät huhti- ja toukokuussa.

Ryhmiin ja vastaanotolle voi ilmoittautua suoraan kokemusasiantuntijalle tai sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen kautta. Kokemusasiantuntijaryhmiä järjestetään Lahdessa ja Hollolassa. Kokemusasiantuntijan vastaanotolle pääsee lisäksi Orimattilassa.

Kokemusasiantuntija Piia Suojalan ryhmä on suunnattu masennusta tai mielialan alenemista kokeville. Ryhmä kokoontuu 22.4. alkaen kerran viikossa, viisi kertaa kahden tunnin ajan. Kokoontuminen järjestetään kello 13–15 Hollolan sote-keskuksessa. Ryhmään osallistuminen ei edellytä diagnoosia. Kevään toinen ryhmä käynnistyy 27.5.

Kokemusasiantuntija Katariina Valkonen vastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä käsittelevästä Bipolaaristen vertaisryhmästä. Ryhmä kokoontuu Lahdessa Miete ry:n tiloissa parittomilla viikoilla keskiviikkoisin kello 17–19, eikä vertaisryhmään osallistumiseen vaadita ennakkoilmoittautumista.

Valkosen vastaanotoilla keskustellaan mieltä painavista asioista ja vaikeista elämäntilanteista. Vastaanotot toimivat Hollolan sote-keskuksessa perjantaisin ja Orimattilan sote-keskuksessa parillisten viikkojen keskiviikkoina.

Koulutettu kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairaudesta, sairastamisesta, hoidoista ja kuntoutumista edistäneistä asioista tai läheisenä toimimisesta. Kokemusasiantuntija ei ole hoitaja tai lääkäri, vaan hän toimii ammattilaisen ja asiakkaan välissä informaation välittäjänä ja tulkkina. Työtä tehdään rinnakkain ammattilaisten kanssa. Vaikeidenkin asioiden puheeksi ottaminen saattaa onnistua siten helpommin.

Asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä

Vastaanotoilla keskustellaan tavoista vaikuttaa omaan toipumiseen, jaetaan itsehoitokeinoja ja myönteisen ajattelun lähteitä. Tapaamisissa mukana oleva kokemusasiantuntija jakaa omia kokemuksiaan sairastumisesta, sairastamisesta ja toipumisesta.

– Asiakastapaamisessa kokemusasiantuntija tuo pöydälle oman kokemuksensa, jonka myötä kohtaamisesta tulee erilainen kuin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen kanssa, Katariina Valkonen kertoo.

Piia Suojala ja Katariina Valkonen ovat työskennelleet kokemusasiantuntijoina yhteensä jo noin viisi vuotta.

– Palaute on ollut hyvää. Asiakkaat ovat kokeneet ryhmät hyödyllisiksi saatujen vinkkien ja vertaistuen ansiosta. Osallistujat ovat kokeneet erityisen hyvänä avoimen ja rehellisen keskustelu ilmapiirin sekä kuuntelun, he kertovat.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen:

Kokemusasiantuntija Piia Suojala, puh. 044 440 6428
Kokemusasiantuntija Katariina Valkonen, puh. 044 482 5288

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Hoitotakuu toteutuu kaihileikkausten osalta hyvin Päijät-Hämeessä. THL:n tilastojen mukaan kaihileikkaukseen jonottavien määrät ovat pysyneet suurina valtaosalla hyvinvointialueista. Uusimman tilaston mukaan (31.12.2023) ainoastaan Päijät-Häme ja Etelä-Pohjanmaa onnistuivat hoitamaan kaikki kaihileikkaukseen odottaneet potilaat alle puolessa vuodessa, eli hoitotakuun puitteissa. Tilanne oli samankaltainen jo elokuun tilastossa Päijät-Hämeessä.

Päijät-Hämeen Silmäklinikalla kaikki leikkaukset on tehty omalla työllä, ilman ostopalveluja. Lisäksi Silmäklinikalla suoritetaan vuosittain useita satoja leikkauksia muilta hyvinvointialueilta, joista osa on kaihipotilaita.

– Kaihileikkaukseen jonottavilta potilailta tuli huolestuneita yhteydenottoja. He olivat ymmärtäneet aikaisemman uutisoinnin perusteella, että kaihileikkauksissakin jono olisi niin sanotusti tukossa. Näinhän ei ole, kertoo silmäklinikan ylilääkäri Juha Välimäki.

THL ylläpitää jonotilastoa, joka kattaa 18 maamme hyvinvointialuetta. THL:n mukaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon odottaneiden määrän kasvu pysähtyi vuoden 2023 lopussa. Yli puoli vuotta hoitoonpääsyä odottaneiden määrissä on suuria eroja hyvinvointialueiden välillä.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Mediatilan on viime päivinä luonnollisesti vienyt presidentin vaali. Hyvänä kakkosena on ollut kansantalouden tila – ja tarve taas uusille sopeutuksille. 

Tasavallan presidentti muotoili asian viimeisessä valtiopäivien avajaispuheessaan tavoilleen uskollisesti varsin nasevasti: ”Suomessa sakkaa pahasti ja pysyvästi. Ei se siitä muutu, että etsitään syypäitä ja pysytään juoksuhaudoissa. – – Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samaan aikaan julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On siirrytty pysyvästi velkaperusteiseen ylläpitoon. En usko, että yksikään käsi nousee kannattamaan, että jatketaan näin vaan. Kaikki kädet taitavat nousta kannattamaan, että pannaan talous sitten kuntoon.”

Hyvinvointialueet ovat kuuluneet näihin kätensä ylös nostaviin. Viime vuoden tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella hyvinvointialueet ovat päätymässä 1,35 miljardin euron alijäämäiseen tulokseen. 

Tulos kertoo ennen kaikkea sote-uudistuksen lähtötilanteesta, jossa hyvinvointialueille siirtyivät sellaisenaan kuntapohjaisen järjestelmän palvelut ja sopimukset. Rahoitus ei ole vastannut hyvinvointialueille siirtyneiden toimintojen todellisia kustannuksia. Vuonna 2023 ostopalvelujen hinnanmuutokset, yleinen inflaatiokehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon yleistä tasoa korkeammat palkankorotukset aiheuttivat alueille merkittäviä ennakoimattomia kustannuksia. On hyvä, että selvitetään syitä, mutta asialle ”tarttis jottain tehrä kans.”

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on laatinut talouden tasapainottamisohjelman, joka tarkoittaa kuluvalle vuodelle 18 miljoonan euron säästöjä. Valmisteilla olevasta toimitilaohjelmasta odotetaan vielä lisää. Ei meitä yrityksen tai tahdon puutteesta voi syyttää. Ensi vuodelle tarvitaan edelleen uusia toimia. Kannattaa suunnata katse erityisesti niihin keinoihin, jotka perustuvat vaikuttavuuden parantamiseen. Vähiten hyödyllistä pitää jättää tekemättä, pelkästään ”tehostamalla” ei enää pärjätä.

Kaikesta huolimatta alueemme tulevaisuus näyttää kuitenkin kohtuullisen valoisalta. Käytämme nyt rahaa sote- ja pelastustoimen palveluihin vähemmän kuin maassa keskimäärin käytetään. Tämä vääristymä korjaantuu vähitellen. 

Uskon, että rahoitus tulee riittämään jatkossa, mutta talouden tasapainottamisen vauhti ei saa olla epärealistinen. Kaiken tämän säästöhumpan keskellä vaatii erityisesti huomiota ja taitoa välttää ”säästämistä”, joka ei oikeasti säästä tai pahimmillaan jopa lisää kustannuksia. Pitää uskaltaa vastustaa päättömyyttä. Ketään meistä ei ole palkattu tekemään huonoa työtä tai pelkästään säästämään.

ämä ei tarkoita, ettei nykyistä toimintaa tarvitsisi muuttaa. Päinvastoin, muutoksia tarvitaan. Ja myös sitä, että lopetetaan hyötyä tuottamattoman tekeminen. Resurssi pitää käyttää siellä, missä siitä on suurin hyöty. 

Tärkeintä on kuitenkin koko ajan pitää mielessä perustehtävämme: päijäthämäläisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuspalveluiden turvaaminen. Tavalla, jonka voimme itsekin hyväksyä.