Päijät-Hämeen hyvinvointialueen SOTE-sopimuksen ja HYVTES:n hinnoittelun piirissä olevan henkilöstön palkat harmonisoidaan takautuvasti 1.1.2023 alkaen niihin palkkatasoihin, jotka keskusneuvotteluissa on nyt saatu sovittua.

– Olemme aluehallituksessa helpottuneita, että vuosia kesken ollut asia saadaan päätökseen. Ratkaisu on keskeinen osa henkilöstön sitouttamista, aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen sanoo.

Hyvinvointialueella palkkojen harmonisoinnin kokonaisuudessa on huomioitava kaksi erillistä ryhmää: ensimmäinen ryhmä on entisestä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä hyvinvointialueelle siirtynyt henkilöstö ja toinen ryhmä muista luovuttavista organisaatioista uuteen organisaatioon siirtynyt henkilöstö.

Palkkojen harmonisointi toteutetaan samoin ehdoin sekä hyvinvointiyhtymästä siirtyneelle henkilöstölle että Eteva-kuntayhtymästä, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta, Lahden, Heinolan ja Orimattilan kaupungeilta sekä Asikkalan, Iitin, Hollolan ja Sysmän kunnilta siirtyneelle henkilöstölle.

Niille hyvinvointialueen työntekijöille, joiden palvelussuhde on 1.1.–15.1.2024 voimassa, korotukset maksetaan takautuvasti viimeistään 31.1.2024. Työntekijät, joiden palvelussuhde on päättynyt ennen 1.1.2024, saavat korotukset takautuvasti viimeistään 29.2.2024.

– Maksuaikataulussa on otettu huomioon se, että meidän henkilöstömme ehtii olla yhteydessä verottajaan veroprosentin muuttamista varten. Meiltä tulee vielä tarkempaa ohjeistusta henkilöstölle, toteaa henkilöstöjohtaja Erja Saari.

Keskusneuvotteluista saatu sovintoratkaisu koskee vain hyvinvointiyhtymästä siirtynyttä henkilöstöä

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä alan pääsopijajärjestöt (Julkisen alan unioni JAU ry, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry sekä Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry) ovat päässeet sopuun entisen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän palkkojen yhdenmukaistamisesta. Hyvinvointialueen hallitus hyväksyi sovintoratkaisun eilen tiistaina 28.11.2023.

Sopijaosapuolet neuvottelivat yhtymän KVTES:iin, HYVTES:iin ja SOTE-sopimukseen kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhdenmukaistamisesta ja sen aikataulusta. Neuvottelut aloitettiin pääsopijajärjestöjen esittämien keskusneuvottelupyyntöjen perusteella syksyllä 2021.

Sovinnon myötä yhtymän palveluksessa olleen henkilöstön tehtäväkohtaiset palkat korotetaan vaativuustasojen korkeimpiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin takautuvasti 1.7.2020 alkaen.

Keskusneuvotteluista saatu sovintoratkaisu koskee vain hyvinvointiyhtymästä hyvinvointialueelle siirtynyttä henkilöstöä.

Yhtymä perustettiin vuosia ennen hyvinvointialueuudistusta

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä perustettiin vuonna 2017. Samalla alueen kuntien ja kaupunkien sosiaali- ja terveyshuollon henkilöstö siirtyi yhtymän palvelukseen. Liikkeen luovutuksen jäljiltä maksettiin erisuuruista palkkaa samoissa tehtävissä. Erot johtuivat aiempien työnantajien erilaisista palkkausjärjestelmistä ja -käytännöistä.

Vuoden 2017 alusta rakennettiin uudet yhtenäiset palkkajärjestelmät, ja palkkojen harmonisointi aloitettiin vuoden 2019 alusta. Yhtymä yhdenmukaisti palkkoja jo ennen sovintosopimuksen tekemistä 9 miljoonalla eurolla vuoden 2022 loppuun mennessä. Vuoden 2023 alusta yhtymän henkilöstö siirtyi edelleen liikkeen luovutuksella hyvinvointialueen palvelukseen.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää esihenkilöilleen työntekijäkokemuksen parantamiseen tähtäävän valmennuskokonaisuuden 27.11.–1.12.2023.

Hakijakokemusta eri näkökulmista tarkastelevan valmennusviikon valmentajina on HR-alan tunnettuja nimiä, kuten HR- ja rekrytointivaikuttaja Saana Rossi, työnantajabrändiyritys Eminen toimitusjohtaja Susanna Rantanen sekä lahtelaislähtöinen ihmisoikeuskouluttaja ja monimuotoisuuden puolestapuhuja Dakota Robin.

Valmennusten tavoitteena on antaa hyvinvointialueen esihenkilöille työkaluja vuorovaikutteiseen hakijaviestintään.

– Hyvä hakija- ja työntekijäkokemus linkittyy olennaisesti alan veto- ja pitovoimatekijöihin. Osaajapulan keskellä meidän tulee erottautua työnantajana ja tarjota hakijoille ja työntekijöille vuorovaikutteista viestintää, henkilöstön kehittämispäällikkö Satu Frisk sanoo.

Valmennukset toteutetaan osana hyvinvointialueen henkilöstöohjelmaa.

– Meillä on vahva tahto tulla alan parhaaksi julkiseksi työpaikaksi, kertoo Frisk.

Kunnianhimoiseen tavoitteeseen johdattavan henkilöstöohjelman avulla pyritään löytämään keinoja toteuttaa työ- ja johtamiskulttuuria koko henkilöstön voimin. Esihenkilövalmennusten lisäksi hyvinvointialueella pohditaan keinoja henkilöstön työkuorman vähentämiseen – esimerkiksi lisäämällä digitaalisia ratkaisuja ja yhtenäistämällä nykyisiä toimintamalleja.

Henkilöstön työssä jaksamista tuetaan

Hakija- ja työntekijäkokemuksen valmennusviikon teemat liikkuvat onnistuneen rekrytoinnin, työnantajakuvan kehittämisen ja monimuotoisuuden kohtaamisen ympärillä.

– Haastamme esihenkilöitämme ajattelemaan työkulttuuria uudesta näkökulmasta, projektikoordinaattori Kati Kuparinen kertoo.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue haluaa tukea parhaansa mukaan henkilöstönsä jaksamista, vaikka uusien hyvinvointialueiden ensimmäiset toimintavuodet tulevat olemaan haastavia.

– Esimerkiksi hallituksen määräämissä säästövelvoitteissa hyvinvointialueemme päätti olla vähentämättä henkilöstöresursseja. Myöskään henkilöstön etuja ei leikata, HR-asiantuntija Sanna Kok sanoo.

Hän muistuttaa, että alan julkisten työpaikkojen kiinnostavuuden lisääminen on hyvinvointialueiden yhteinen haaste.

– Teemme aktiivista yhteistyötä muiden hyvinvointialueiden kanssa, sillä koemme, että julkisen sektorin kiinnostavuus työnantajana on yhteisellä tehtävälistallamme.

Paljon palveluja käyttävän monialaisen tuen asiakkaan palvelujen kehittäminen oli teemana Monipalvelupolku-iltapäivässä marraskuun puolivälissä Lahden Wanhalla Walimolla.

– Monipalveluasiakkaan palvelupolun kehitystyö on käynnistetty jo useampi vuosi sitten entisen hyvinvointiyhtymän aikana. Sittemmin sitä on viety eteenpäin osana Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta ja viimeisimpänä myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueen palvelustrategian toimeenpanon painopisteenä, asiakkuuspäällikkö Marjo Lepistö kertoo.

Mies seisoo kuvassa etualalla, taustalle on heijastettu diaesitys.

Kehittämisiltapäivän avannut tulosaluejohtaja Pertti Sopanen nosti esille integraation ja yhdessä monialaisesti työskentelemisen tärkeyden.Tilaisuuden asiantuntijapuheenvuoroissa puolestaan nostettiin esille esimerkiksi monialaisen tuen asiakkaan tunnistamisen ja ammattilaisten yhteistyön merkitys asiakastyössä.

Yhteisessä keskustelussa pohdittiin mm. sote-ammattilaisten yhteisiä onnistumisia ja yhteistyön lisäämisen keinoja asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen huomioimiseksi.

Tilaisuuteen osallistuneet ammattilaiset pohtivat myös asiakkaiden mukaan ottamista kehitystyöhön ja alueellisten erojen huomioimista.

Jatkamme työtä löytääksemme Lahden sote-keskukselle toimivammat ja kustannustehokkaammat tilat, vaikka kilpailutus vuokrattavasta uudisrakennuksesta on päätetty keskeyttää.

– Tarve toimintaan paremmin soveltuville, saavutettavammille ja edullisemmille tiloille ei ole poistunut. Ongelma ei koske yksin Lahtea, vaan hyvinvointialueet kaikkialla maassa saivat perinnöksi osin epätarkoituksenmukaisia tiloja ja epäedullisia vuokrasopimuksia. Käymme nyt koko maakunnassa läpi käytössämme olevat tilat, tarpeemme ja sopimuksemme, Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen kertoo.

Tilakustannuksista säästäminen on yksi pääkeinoista hyvinvointialueen talouden hallinnassa. Toimipisteverkkoa on Virolaisen mukaan tarkasteltava maakunnallisena kokonaisuutena. Näistä syistä hyvinvointialue selvittää kaikkien käytössä olevien tilojensa tehokkuuden parantamista ja tiivistämismahdollisuuksia.

Lahden sote-keskuksen uusien toimitilojen hankinta keskeytettiin, koska määräaikaan mennessä ei tullut yhtään tarjousta. Hyvinvointialueen arvion mukaan tarjoajat epäröivät riskien kasvavan niille liian suuriksi, jos hanke ei olisikaan edennyt lupa- ja kaavoitusprosesseissa hyvinvointialueen edellyttämässä aikataulussa.

Hyvinvointialue etsi kilpailutuksella paikkaa uudisrakennukselle, johon Lahden sote-keskus olisi siirtynyt pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi. Uudisrakennus säästäisi hyvinvointialueen kustannuksia, koska neliötarve voidaan alusta lähtien suunnitella niukemmaksi. Toimintaa keskittämällä alue voisi myös luopua joistakin muista vuokrakäytössään olevista tiloista.

Päätöksiä tehtävä nyt nopealla aikataululla 

Lahden sote-keskus toimii Harjukadulla entisen kaupunginsairaalan tiloissa, joista hyvinvointialueella on vuokrasopimus LähiTapiolan kiinteistörahaston kanssa. Nykyinen vuokranantaja on valittanut hyvinvointialueen hankintamenettelystä markkinaoikeuteen. Syynä on valittajan mukaan tarjouskilpailun liian lyhyt kesto suhteessa kilpailun ehtoihin.

Petri Virolaisen mukaan tarjouskilpailu oli aito. Tiukka aikataulu johtui siitä, että hyvinvointialueen on varauduttava uudisrakentamiseen, ja nykyisten tilojen irtisanomismahdollisuus on ajallisesti rajallinen.

– Nykyisten tilojen vuokrasopimuksen voi purkaa ilman korvauksia vielä kahden seuraavan vuoden aikana, joten uusien tilojen olisi valmistuttava vuoden 2026 lopulla, Virolainen sanoo.

Harjukadun tiloja ei ole mahdollista muuttaa tarkoituksenmukaisemmiksi remontoimalla, koska hukkatilaa kuten käytäviä ja vuodeosastomaisia rakenteita on paljon. Tilat eivät sovellu myöskään hyvinvointialueen muuhun toimintaan.

Hyvinvointialue harkitsee nyt uutta kilpailutusta sekä sitä, voidaanko sijaintiin liittyviä tai muita ehtoja määritellä väljemmiksi. Alue arvioi samalla, millaisia lisäkustannuksia seuraisi, jos sote-keskuksen pitäisi rakennushankkeen viivästymisen vuoksi siirtyä väliaikaisiin väistötiloihin.

Sote-uudistuksessa siirrettiin yli sadan erillisen organisaation ja erittäin hajautuneen sote-järjestelmän perintö hyvinvointialueille. Nyt sotepe-palvelut tullaan uudistamaan Suomessa seuraavien 2–5 vuoden aikana. Uudistustyö on massiivinen, ja siinä ollaan merkittävästi myöhässä (noin 15 vuotta) maan eri hallitusten aivan liian pitkäksi venähtäneen yksimielisyyden löytymisen vuoksi.

Palveluiden uudistamiseen ja hallitusohjelman toteuttamiseen liittyvät oleellisesti tilaratkaisut, joita hyvinvointialueet pääsevät tarkastelemaan yhteisen edun näkökulmasta. Toimitiloilla on myös suora yhteys henkilöstön viihtyvyyteen ja turvallisuuteen sekä kokonaistalouden hallintaan. On tärkeää muistaa, että hyvinvointialue toimii valtion suorassa ohjauksessa.

Hyvinvointialue elää raamitaloudessa, jossa epäoikeudenmukaisesti rakennettu rahoitusjärjestelmä antaa yhden kasan euroja laajojen lakisääteisten palveluiden järjestämiseen. Lainaa emme yksinkertaisin keinoin saa, alijäämät tulee kattaa kolmessa vuodessa ja lisärahoitustakaan ei ole näköpiirissä. Helpot toimet Päijät-Hämeessä on jo tehty. Tilatarkastelulla on kuitenkin saavutettavissa vielä useita hyötyjä.

Keskustelu kiinteistöistä ei ole uusi, vaan se on ollut mukana jokaisessa uudistuksen versiossa. Kotikuntani Hollola myi ensimmäisiä sote-kiinteistöjä jo vuonna 2017 riskien minimoiseksi. Osa myydyistä kiinteistöistä jäi pian myynnin jälkeen ilman käyttöä, kun Sipilän sote-uudistus yllättäen kaatui ja osasta myydyistä kiinteistöistä silloinen hyvinvointiyhtymä sittemmin poistui. Riskit oli tunnistettu oikein.

Lahden sote-keskuksen epäkäytännöllisyys on ollut laajasti tiedossa jo vuosia. Keskeiset päättäjät maakunnassa ja erityisesti Lahdessa tietävät hyvin ongelmatiikan taustat. Mielestäni olisi ollut virkavirhe, jos hyvinvointialue ei olisi lähtenyt selvittämään toiminnallisempia, turvallisempia ja taloudellisempia tiloja. Lainsäätäjä on antanut tähän tarkoituksella mahdollisuuden. Nykyinen yhteiskunnallinen tilanne vaatii viranhaltijoilta ja päättäjiltä vastuullisuutta sekä rohkeita avauksia, selvityksiä ja edelleen päätöksiä. Uusi aluehallinto on myös poliittisten päätöksentekijöiden objektiivisuuden stressitesti.

Tilakysymyksissä on kyse (lahtelaisten) asukkaiden sotepe-palveluista ja henkilöstön työskentelytiloista. Isossa kuvassa myös hyvinvointialueen palveluiden uudistamisesta hallitusohjelman ja reformin mukaisesti sekä talouden hallinnasta keskinäisriippuvaisessa kokonaisuudessa. Lahden ratkaisu on suorassa yhteydessä koko hyvinvointialueen toimitila- ja palvelustrategiaan.

Kristiina Hämäläinen.

aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen (kok.)

Valvira on muuttanut sosiaalityöntekijän tehtävissä tilapäisesti toimimisen ohjeistusta. Uuden ohjeistuksen mukaan sijaisena toimivia sosiaalityöntekijöitä putoaisi pois sosiaalityön vahvuudesta, ja linjauksen mukaan avoimessa yliopistossa sosiaalityön opintoja opiskelleet eivät enää olisi sijaiskelpoisia. Kaikki hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi ovat allekirjoittaneet sosiaali- ja terveysministeriöön ja Valviralle lähetetyn vetoomuksen, jossa vaaditaan ohjeen uudelleen arviointia kiireellisessä aikataulussa. Muuttuneella ohjeistuksella on vakavia seurauksia, jotka voivat johtaa asiakkaiden perusoikeuksien toteutumisen ja asiakasturvallisuuden vaarantumiseen.

Lain ja Valviran aiemman ohjeen perusteella hyvinvointialueet ovat voineet palkata sosiaalityöntekijän sijaisiksi henkilöitä, jotka olivat yliopistossa kirjoilla pääaineenaan sosiaalityö ja olivat suorittaneet hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun. Heidän lisäkseen henkilöt, jotka olivat suorittaneet avoimessa yliopistossa hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun ja olivat lisäksi aiemmin suorittaneet sosionomin tutkinnon tai sosiaalialalle soveltuvan ylemmän yliopistollisen tutkinnon, on voitu palkata sosiaalityöntekijän sijaisiksi. 

Valviran heinäkuussa 2023 tekemän ohjeen mukaan sosiaalityöntekijän tehtävissä voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Ohje pudottaa nyt pois ison joukon sijaisena toimivia sosiaalityöntekijöitä sosiaalityön vahvuudesta. Lisäksi uuden linjauksen mukaan avoimessa yliopistossa sosiaalityön opintoja opiskelleet eivät enää ole sijaiskelpoisia. Vetoomuksessa korostetaan, että avoimessa yliopistossa sosiaalityötä opiskelevat ovat usein taustaltaan esimerkiksi sosionomeja, joilla on pitkä työkokemus ja perehtyneisyys alalta. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki (817/2015) 12 § ei ole muuttunut.

Valviran ohjeistuksen äkillinen muutos koskee tällä hetkellä hyvinvointialueilla ja Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa yhteensä 521 tilapäisesti sosiaalityöntekijänä toimivaa työntekijää. Näistä sosiaalityöntekijöistä noin 50 prosenttia on suorittanut sosiaalityön opintoja avoimessa yliopistossa, eikä heillä ole voimassa olevaa tutkinto-oikeutta yliopistossa. Ellei ohjeistukseen saada pikaista muutosta, nyt sijaisena toimivia sosiaalityöntekijöitä putoaisi pois sosiaalityön vahvuudesta. Lisäksi uuden linjauksen mukaan avoimessa yliopistossa sosiaalityön opintoja opiskelleet eivät enää olisi sijaiskelpoisia.

Sosiaalityöntekijöiden saatavuus Suomessa on pitkäaikainen ongelma. Yli 260 sijaiskelpoisuuden täyttävän sosiaalityön opiskelijan rekrytoiminen henkilöstöpulasta kärsivän sosiaalitoimen sektorille on mahdoton tehtävä.

Tiukentunut ohje johtaa asiakasturvallisuuden vaarantumiseen sosiaalityössä

Valviran kiristyneellä ohjeella on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia lakisääteisten velvoitteiden ja asiakastyön toteuttamiseen. Samanaikaisesti hyvinvointialueilla ja Helsingissä sosiaali- ja terveystoimessa valmistaudutaan lastensuojelulain muutokseen. Vuoden 2024 alusta yhdellä lasten asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa olla asiakkaanaan 30 lasta nykyisen 35 sijaan. Yksistään tällä muutoksella on isoja vaikutuksia sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen ja riittävyyteen Suomessa. 

Suurin sosiaalityön osa-alue on lastensuojelu. Ohjeistuksen muutoksen vaikutukset kohdentuvat erityisesti lastensuojelun tarpeessa oleviin lapsiin. Ohje johtaa hyvinvointialueilla tilanteeseen, jossa lakisääteisten tehtävien toteuttaminen ja määräajoissa pysyminen vaikeutuu ja asiakasturvallisuus sekä lapsen ja asiakkaan oikeus saada palvelua vaarantuvat.

Valviran ohjeen täytäntöönpanon seurauksena pelkästään Helsingissä arvioidaan noin 720 lapsen jäävän lastensuojelussa ilman lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää, lastensuojelun tarpeen arviointien määräaikojen ylittyvän kuukausittain vähintään 100 lapsen osalta sekä jälkihuollossa 350 nuoren ja 2 500 aikuissosiaalityössä erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan jäävän ilman sosiaalityöntekijää. Vammaispalveluissa asiakkaiden tilanteet kriisiytyvät, käsittelyajat venyvät ja vammaispalvelulain mukaisten päätösten tekeminen vaarantuu.

Sosiaalityöntekijän työtehtävät eri palveluissa eroavat huomattavasti toisistaan, eikä työntekijöiden siirtäminen tehtävistä toiseen ole yksinkertaista. Uuden työntekijän työhön perehtyminen ja omiin asiakkaisiin tutustuminen on aikaa vievä prosessi. Jos avoimeen tehtävään ei saada kelpoista sosiaalityöntekijää eikä tehtävässä toimineen sijaisen sopimusta voida uusia, vaarannetaan asiakassuhteen jatkuvuus ja aiheutetaan haittaa asiakkaalle.

Päijät-Hämeen Yrittäjät ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestävät yhdessä hankintamarkkinat torstaina 28. syyskuuta klo 14.30–16 Opiston Kunkun ylätuvassa (Harjukatu 46, Lahti).

Hyvinvointialue on pk-yritysten kannalta paljon muutakin kuin sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi. Meillä Päijät-Hämeessä hyvinvointialue on merkittävä, monenlaisten palvelujen ja tuotteiden ostaja sekä potentiaalinen kumppani eri toimialojen kaikenkokoisille yrityksille.

Yrittäjien ja hyvinvointialueen yhteiset hankintamarkkinat tarjoaa alueen yrityksille hyvän mahdollisuuden päästä entistä paremmin kiinni hyvinvointialueen tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin.

– Yritysten mukaanpääsy hyvinvointialueen kilpailutuksiin ja palveluntuottajiksi on tärkeää seudun työllisyydelle, elinvoimalle ja yrittämisen edellytyksille. Hankintamarkkinoilla halutaan tehdä hyvinvointialuetta tutummaksi yrityksille, kannustaa yrityksiä vuoropuheluun hyvinvointialueen kanssa ja madaltaa kynnystä tarjoamiseen, toteavat Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestämisen tuen johtaja Ismo Rautiainen.

Lisätietoa hankintamarkkinoista.

Heinolan suun terveydenhuolto tarjoaa 18. syyskuuta alkaen ajanvarauksella kiireellistä ja kiireetöntä hammashoitoa. Päivystyksellistä hoitoa vaativissa tilanteissa ohjataan Akuutti24:n hammaspäivystykseen myös virka-aikana. Hammaspäivystys palvelee joka päivä klo 8–21.

Heinolan hammashoitola palvelee arkisin klo 8–15, jolloin hammashoitaja arvioi potilaan hoidon tarpeen haastattelemalla häntä. Jokaiselle potilaalle pyritään löytämään juuri hänen tarpeensa mukainen vastaanottoaika.

Kiireellisissä tilanteissa aika annetaan yleensä 1–3 vuorokauden kuluessa. Kiireelliseen hoitoon kuuluvat muun muassa lievät hammas- ja leukakivut, vihlovat lohkeamat, suun limakalvon haavaumat ja muutokset sekä kiinteiden oikomiskojeiden rikkoumat. Vähemmän kiireellisiä asioita aletaan hoitaa viikon tai kahden kuluessa, ja kiireettömät terveystarkastukset hoituvat yleensä noin kolmen kuukauden kuluessa.

Jos potilaan hoito vaatii saman päivän aikana annettavaa päivystyksellistä hoitoa, potilas ohjataan Akuutti24:n hammaspäivystykseen. Päivystyksellistä suun terveydenhuoltoa voivat vaatia muun muassa voimakas suun tai leukojen alueen turvotus, vaikeus avata tai sulkea suu, kasvojen alueen tapaturmat ja kova särky.

Arki-iltaisin ja viikonloppuisin päivystyksellistä hoitoa vaativissa tilanteissa heinolalaisten tulee itse hakeutua Akuutti24:een. Hoitoon hakeudutaan soittamalla ensin Päivystysavun numeroon 116117.

Muutoksen tavoitteena on parantaa kiireettömän hoidon saatavuutta. Samalla Heinolan suun terveydenhuollon palvelut tulevat yhteneväisiksi hyvinvointialueen muiden suun terveydenhuollon palveluiden kanssa.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle ateriapalveluja tuottavan Attendon ja ISS Palveluiden yhteistyöryhmittymässä on valmisteilla kumppanimuutos. Uudeksi kumppaniksi ryhmittymään tulee Päijät-Hämeen Ateriapalvelut oy.

Ryhmittymäkumppanin vaihdoksessa tapahtuu liikkeenluovutus, jossa ISS Palveluiden työntekijät siirtyvät niin sanottuina vanhoina työntekijöinä Päijät-Hämeen Ateriapalveluiden työntekijöiksi. Liikkeenluovutuksessa työntekijöiden työehdot säilyvät ennallaan.

ISS Palvelut on vastannut ateriapalveluiden tuotannosta Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Attendon vastuulla on palvelutuotanto kuntoutussairaala Jalmarin osastoille, Orimattilan ja Heinolan terveysaseman vuodeosastoille sekä asumis- ja päiväaikaisen toiminnan yksiköihin alueella.

Päijät-Hämeen Ateriapalvelut oy ottaa vastuun Päijät-Hämeen keskussairaalan osastojen ja henkilöstöravintolan osuudesta 1.12.2023 alkaen tai viimeistään 1.1.2024. Muutos ei koske kahviopalveluita. Attendon rooli jatkuu ennallaan. Ryhmittymän jäsenet varmistavat yhdessä, että kaikki ateriat toimitetaan varmasti ja laadukkaasti kuten tähänkin asti.

Hyvinvointialue omistaa osan Päijät-Hämeen Ateriapalveluista, joka on hyvinvointialueen in house -tuottaja. Palvelujen tuottaminen nyt tapahtuvassa muutoksessa perustuu kuitenkin Attendon ja Päijät-Hämeen Ateriapalvelujen ryhmittymänä solmimaan sopimukseen hyvinvointialueen kanssa.

Sosiaalinen luotto kuuluu Päijät-Hämeen hyvinvointialueen palveluihin elokuusta alkaen. Sen tarkoituksena on ehkäistä päijäthämäläisten taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista.

Sosiaalisen luoton alueellinen saatavuus paranee 1. elokuuta alkaen koko Suomessa, kun tehtävä muuttuu pakolliseksi jokaisella hyvinvointialueella.

Koroltaan alhainen luototus ei kuitenkaan tarkoita varmaa lainaa vähävaraisille ja pienituloisille, sillä jokainen hyvinvointialue päättää sosiaalisen luoton myöntämisestä omalla alueellaan.

– Sosiaalista luottoa voidaan myöntää perustelluista syistä. Luototuksessa noudatetaan sosiaalihuollon asiakasprosessia, työikäisten palvelujen ja sosiaalihuollon päivystyspalvelujen tulosaluejohtaja Eija Leino kertoo.

Päijät-Hämeessä palvelu on keskitetty Lahden sosiaalikeskukseen. Asiakas voi asioida fyysisesti Lahden toimipisteessä, puhelimitse tai etäyhteydellä digipalveluja hyödyntäen.

– Asiakaspalvelua ja eri asiointikanavia kehitetään asiakaspalautteen perusteella, toteaa Eija Leino.

Päijäthämäläiset voivat selvittää elokuusta alkaen mahdollisuutensa sosiaaliseen luottoon olemalla yhteydessä sosiaalisen luototuksen palveluun, josta varataan tarvittaessa aika sosiaaliohjaajalle. Sosiaalisen luototuksen puhelinnumero 044 440 6446.

Päijät-Hämeeseen 380 000 euroa valtionavustusta

Sosiaalinen luotto on tarkoitettu pienituloisille ja vähävaraisille mutta maksukykyisille asukkaille, jotka eivät saa perusteltuun tarpeeseensa muuta luottoa kohtuullisin ehdoin. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella luototuksen painopisteinä ovat varhainen puuttuminen ja ylivelkaantumista ehkäisevä toiminta.

Yksittäiselle asukkaalle luottoa voidaan myöntää vähintään 200 euroa ja enintään 10 000 euroa muun muassa kodin hankintoihin, vuokravakuuteen, terveydenhuoltomenoihin, velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn tai muuhun perusteltuun tarpeeseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi kesäkuussa Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle 380 000 euroa valtionavustusta sosiaalisen luototuksen luottopääoman rahoittamista varten.

Lyhennysten ja korkojen maksu luoton myöntämisen edellytyksenä

Sosiaalisen luoton myöntämisen edellytyksenä on, että luoton saaja kykenee maksamaan kuukausittaiset lyhennykset ja korot. Luotto maksetaan hakijan tilille kertasuorituksena tai suoraan käyttötarkoituksen mukaisiin menoihin. Takaisinmaksuaika on enintään kahdeksan vuotta, ja se määräytyy luotonsaajan maksukyvyn mukaan.

Sosiaalista luottoa ei myönnetä silloin, jos asiakas saa säännöllisesti Kelan perustoimeentulotukea tai on perusteltua syytä olettaa, että hän ei suoriudu luoton takaisinmaksusta esimerkiksi elämänhallinnan haasteiden vuoksi.

Sosiaalisen luototuksen myöntämisperusteisiin voi tutustua tarkemmin Päijät-Soten verkkosivuilla: https://paijat-sote.fi/sosiaalinen-luotto/.