Search
Generic filters

Organisaatioiden osallisuustyö on kuin talo, jota rakennetaan ja huolletaan kivijalasta kattoon – yhdessä organisaation työntekijöiden, palvelujen käyttäjien ja päätöksentekoon osallistuvien kanssa.

Osallisuuskoordinaattorit Heidi Snellman ja Sini Pulkkinen nojaamassa puunrunkoa vasten.

Heidi Snellman ja Sini Pulkkinen (kuvassa oikealla) työskentelevät varsin isoilla rakennustyömailla, Heidi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella asukasosallisuuskoordinaattorina ja Sini Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa asiakasosallisuuskoordinaattorina. Vaikka tehtävää on paljon, he luottavat siihen, että hyvällä yhteistyöllä päästään tavoitteisiin.

Innostamista, tukea ja sparrausta

Heidi aloitti kesäkuussa työt Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.

– Innostan ja tuen alueen asukkaita osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksenteon valmisteluun. Tuotan ja viestin osallistamisesta syntyvää tietoa. Teen yhteistyötä monipuolisen asukasosallisuuden mahdollistamiseksi esimerkiksi hyvinvointialueen osallisuustyöntekijöiden ja viestijöiden kanssa, Heidi kertoo.

Sini puolestaan hyppäsi jo aiemmin keväällä mukaan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeeseen. Asiakasosallisuuskoordinaattorin työssä Sini pitää erityisesti siitä, että toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja kehitetään laaja-alaisessa yhteistyössä.

Osallisuudelle on monta määritelmää

Osallisuus on moniulotteinen käsite, jolle löytyy erilaisia määritelmiä – lähestymiskulmasta riippuen.

– Omassa työssäni asukasosallisuuskoordinaattorina lähestyn osallisuutta erityisesti viestinnän, vuorovaikutuksen, yhteiskehittämisen sekä motivaatio- ja tietojohtamisen kautta, Heidi kertoo.

Ilman vuorovaikutusta ei ole aitoa osallistamista

Asiakasosallisuus tarkoittaa sitä, että asiakkaalla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omiin palveluihinsa sekä niiden suunnitteluun, kehittämiseen, toteutukseen tai arviointiin.

– Asiakasosallisuus on vuorovaikutuksellinen suhde ja uudenlainen toimintakulttuuri. Kannustan kaikkia toteuttamaan rohkeasti yksilöllistä ja tarpeisiin sopivaa asiakasosallisuustoimintaa, Sini sanoo.

Asiakasosallisuustoimintaa voidaan toteuttaa mm. asiakas- ja asukaskokousten, asiakasraatien, vertaistuki- ja kokemusasiantuntijatoiminnan avulla. Näin tehdään esimerkiksi Päijät-Sotessa, joka on yksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen vuodenvaihteessa liittyvistä organisaatioista.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen liittyy myös nykyinen Päijät-Hämeen pelastuslaitos. Lisäksi muutos koskee Heinolan ja Sysmän perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita sekä osaa kehitysvammaisten erityishuoltopiiri Etevan palveluista. Myös alueen koulukuraattorit ja -psykologit siirtyvät hyvinvointialueen työntekijöiksi.

Päijät-Hämeen aluehallituksen syyskausi käynnistyi tänään maanantaina 8. elokuuta kokouksella Lahden Messukeskuksessa. Aluehallituksella on edessään tiivistahtinen syksy, sillä se kokoontuu syyskaudella joka toinen viikko.

Aluehallitus vahvisti kauden avauskokouksessaan hyvinvointialuejohtajan virkavaalin ja hyväksyi hyvinvointialuejohtajan johtajasopimuksen. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti aiemmin kesällä valita LT, dosentti Petri Virolaisen hyvinvointialuejohtajan virkaan. Virolainen aloittaa uudessa tehtävässään maanantaina 26. syyskuuta.

Aluehallitus päätti myös kumota kesäkuun alussa tekemänsä päätöksen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asiakasmaksujen periaatteista.

Asiakasmaksujen yleisistä perusteista ja hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen asiakasmaksuista päättäminen oli aikataulutettu alun perinkin aluevaltuuston syyskuun kokoukseen. Talousarvion valmistelun taustaksi linjatut periaatteet asiakasmaksujen kerryttämisestä ja tosiasiallinen hyvinvointialueen asiakasmaksukäytännöistä päättäminen olivat kuitenkin virheellisesti sekoittuneet aluehallituksen kesäkuisen kokouksen päätöslauselmassa.

Lisäksi ma. hyvinvointialuejohtaja Jukka Santala esitteli kokouksessa hyvinvointialueen henkilöstöohjelman luonnoksen, jota aluehallitus ja aluevaltuusto pääsevät kommentoimaan. Tavoitteena on, että henkilöstöohjelma hyväksytään aluehallituksessa lokakuun aikana.

Kokouksen aluksi ostopalvelujohtaja Ismo Rautiainen kertoi logistiikkahankinnan etenemisestä.

Aluevaltuusto valitsi 27. kesäkuuta Petri Virolaisen Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi. Hän siirtyy hyvinvointialueen johtoon Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan virasta, jota on hoitanut viime helmikuusta lähtien. Sitä ennen Virolainen työskenteli Turun yliopistollisen keskussairaalan johtajana.

Petri Virolainen pitää henkilöstön jaksamisen ja riittävyyden varmistamista tärkeimpänä tehtävänään hyvinvointialuejohtajana

”Pidän itseäni aika päijäthämäläisenä”

Päijät-Häme, erityisesti Sysmän–Hartolan alue, on Petri Virolaiselle tuttu jo lapsuudesta.

– Vanhempani ovat alun perin Sysmästä. Äidin puolen suku on asunut siellä 1700-luvulta saakka. Minullakin on Sysmässä mökki ja talo. Olen kahden asunnon positiivisessa loukussa, eikä siitä ole aikomustakaan päästä pois. Päijät-Häme on siis minulle tuttu paikka, ja alueen uutiset tulee aina luettua. Täytyy sanoa, että pidän itseäni aika päijäthämäläisenä, vaikkei minulla virallista oikeutta siihen olekaan, hän hymyilee.

Hyvinvointialue mahdollistaa nykyistä järkevämmät hoitopolut

Petri Virolainen on tehnyt varsin vaikuttavan uran terveydenhuollon eri tehtävissä ja ollut aktiivisesti mukana yhdistys- ja järjestötyössä.

Nykyinen eli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan virka on ollut Virolaiselle mielekäs ja motivoiva, ja innolla hän odottaa myös uusia mielenkiintoisia haasteita Päijät-Hämeessä.

– Ei minulla mitään pakkoa ollut lähteä, mutta kun johtamistyötä tekee paljon, niin näkee edessään myös uudenlaisia mielenkiintoisia haasteita. Hyvinvointialue organisaationa antaa mahdollisuudet ja edellytykset toteuttaa esimerkiksi hoitopolkuja nykyistä järkevämmin. Kun potilaan hoitopolku on tietyllä tavalla yksissä käsissä, voidaan efekti ja resurssi allokoida yksilön kannalta parhaimpaan kohtaan.

Ennaltaehkäisevän työn lisäksi Petri Virolainen korostaa sitä, että on tärkeää tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan.

– Pitäisi päästä puuttumaan ongelmiin aiemmin, samoin kuin yli- ja alihoitoon.

Alueella hyvät lähtökohdat menestyä myös jatkossa

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen eduksi uusi hyvinvointialuejohtaja laskee sen, että alueella on jo tehty isoja ja hankaliakin päätöksiä, esimerkiksi palveluverkkoon tehdyt muutokset.

– Tiedän, että kipuilua on ollut, mutta hyvinvointialueen näkökulmasta on hyvä, että isoja ratkaisuja on jo nyt tehtynä. Päijät-Hämeessä on myös erinomaista osaamista, mistä kannattaa olla ylpeä.

Petri Virolainen ei pidä Päijät-Hämeen sijaintia haasteena osaajien saamiselle, vaan uskoo, että alueella on hyvät mahdollisuudet menestyä myös jatkossa.

– Alue ei ole kooltaan niin suuri, etteikö siellä pystyisi järjestämään hyvin palveluja. Päijät-Häme on isojen kaupunkien puristuksessa, mikä on oikein hyödynnettynä pitovoimatekijä. Mutta jos hassataan mahdollisuudet, on riskinä, että osaajia ja sitä kautta palveluja lähtee pois.

Päijät-Hämeen houkuttelevuus työ- ja asuinpaikkana on Virolaisen mielestä yksi tulevaisuuden suurista haasteista. Väestön ikärakenteen vinoutumisen jatkuminen kasvattaisi entisestään kustannusrasitetta ja -painetta.

”Kentällä ovat parhaat asiantuntijat”

Petri Virolainen haluaa olla johtajana mahdollistaja.

– En kuvittele, että minä osaan kaiken, vaan tiedän, että hyvinvointialueen osaaminen on kentällä. Siellä ovat parhaat asiantuntijat. Uskon avoimeen vuoropuheluun ja siihen, että kaikkiin asioihin on mahdollista löytää yhteisymmärrys.

Petri Virolaisen mielestä hänen tärkein tehtävänsä hyvinvointialuejohtajana on varmistaa henkilöstön jaksaminen ja riittävyys.

– Olemme eläneet haastavia aikoja. On tärkeää, että henkilöstön työtaakka ja hälinä saataisiin kohtuullistettua, se on ilman muuta isoin asia. Myös uusien osaajien saaminen ja pitäminen ovat merkittävässä roolissa.

Hän pyrkii olemaan johtajana avoin ja helposti lähestyttävä, mutta myös johdonmukainen.

– Ei voida muuttaa tiistaina tehtyä ratkaisua keskiviikkona. Pitkäjänteisyyttä tarvitaan, mutta tietenkin jos ollaan väärällä tiellä, pitää löytyä rohkeutta muuttaa suuntaa.

Leppoisa maakunta

Parasta Päijät-Hämeessä on uuden hyvinvointialuejohtajamme mielestä luonto ja järvimaisemat. Petri Virolaisen mielestä maakunnassa on myös leppoisuutta, ja päijäthämäläiset ovat todella mukavia.

– Vaimoni, joka muuten on varsin varsinaissuomalainen, sanoo välillä, että kun aina vaan mietitään ja tuumataan, niin eikö voitaisi välillä sopia ja toimia, Petri Virolainen naurahtaa.

Kuka?

Hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen, ikä 56.

Syntynyt Sysmässä ja viettänyt paljon aikaa Päijät-Hämeessä, mutta käynyt koulut ja työskennellyt pääasiassa Varsinais-Suomessa.

Kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri. Tehnyt työn ohessa tutkimustyötä. Väitteli lääketieteen tohtoriksi vuonna 1996, on nykyään Turun yliopiston dosentti.

Saa energiaa läheisistä, luonnosta, liikkumisesta ja lukemisesta.

Aloittaa näillä näkymin alkusyksystä hyvinvointialuejohtajan työt Päijät-Hämeessä.