Päijät-Hämeen Yrittäjät ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestävät yhdessä hankintamarkkinat torstaina 28. syyskuuta klo 14.30–16 Opiston Kunkun ylätuvassa (Harjukatu 46, Lahti).

Hyvinvointialue on pk-yritysten kannalta paljon muutakin kuin sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi. Meillä Päijät-Hämeessä hyvinvointialue on merkittävä, monenlaisten palvelujen ja tuotteiden ostaja sekä potentiaalinen kumppani eri toimialojen kaikenkokoisille yrityksille.

Yrittäjien ja hyvinvointialueen yhteiset hankintamarkkinat tarjoaa alueen yrityksille hyvän mahdollisuuden päästä entistä paremmin kiinni hyvinvointialueen tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin.

– Yritysten mukaanpääsy hyvinvointialueen kilpailutuksiin ja palveluntuottajiksi on tärkeää seudun työllisyydelle, elinvoimalle ja yrittämisen edellytyksille. Hankintamarkkinoilla halutaan tehdä hyvinvointialuetta tutummaksi yrityksille, kannustaa yrityksiä vuoropuheluun hyvinvointialueen kanssa ja madaltaa kynnystä tarjoamiseen, toteavat Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestämisen tuen johtaja Ismo Rautiainen.

Lisätietoa hankintamarkkinoista.

Sosiaalinen luotto kuuluu Päijät-Hämeen hyvinvointialueen palveluihin elokuusta alkaen. Sen tarkoituksena on ehkäistä päijäthämäläisten taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista.

Sosiaalisen luoton alueellinen saatavuus paranee 1. elokuuta alkaen koko Suomessa, kun tehtävä muuttuu pakolliseksi jokaisella hyvinvointialueella.

Koroltaan alhainen luototus ei kuitenkaan tarkoita varmaa lainaa vähävaraisille ja pienituloisille, sillä jokainen hyvinvointialue päättää sosiaalisen luoton myöntämisestä omalla alueellaan.

– Sosiaalista luottoa voidaan myöntää perustelluista syistä. Luototuksessa noudatetaan sosiaalihuollon asiakasprosessia, työikäisten palvelujen ja sosiaalihuollon päivystyspalvelujen tulosaluejohtaja Eija Leino kertoo.

Päijät-Hämeessä palvelu on keskitetty Lahden sosiaalikeskukseen. Asiakas voi asioida fyysisesti Lahden toimipisteessä, puhelimitse tai etäyhteydellä digipalveluja hyödyntäen.

– Asiakaspalvelua ja eri asiointikanavia kehitetään asiakaspalautteen perusteella, toteaa Eija Leino.

Päijäthämäläiset voivat selvittää elokuusta alkaen mahdollisuutensa sosiaaliseen luottoon olemalla yhteydessä sosiaalisen luototuksen palveluun, josta varataan tarvittaessa aika sosiaaliohjaajalle. Sosiaalisen luototuksen puhelinnumero 044 440 6446.

Päijät-Hämeeseen 380 000 euroa valtionavustusta

Sosiaalinen luotto on tarkoitettu pienituloisille ja vähävaraisille mutta maksukykyisille asukkaille, jotka eivät saa perusteltuun tarpeeseensa muuta luottoa kohtuullisin ehdoin. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella luototuksen painopisteinä ovat varhainen puuttuminen ja ylivelkaantumista ehkäisevä toiminta.

Yksittäiselle asukkaalle luottoa voidaan myöntää vähintään 200 euroa ja enintään 10 000 euroa muun muassa kodin hankintoihin, vuokravakuuteen, terveydenhuoltomenoihin, velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn tai muuhun perusteltuun tarpeeseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi kesäkuussa Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle 380 000 euroa valtionavustusta sosiaalisen luototuksen luottopääoman rahoittamista varten.

Lyhennysten ja korkojen maksu luoton myöntämisen edellytyksenä

Sosiaalisen luoton myöntämisen edellytyksenä on, että luoton saaja kykenee maksamaan kuukausittaiset lyhennykset ja korot. Luotto maksetaan hakijan tilille kertasuorituksena tai suoraan käyttötarkoituksen mukaisiin menoihin. Takaisinmaksuaika on enintään kahdeksan vuotta, ja se määräytyy luotonsaajan maksukyvyn mukaan.

Sosiaalista luottoa ei myönnetä silloin, jos asiakas saa säännöllisesti Kelan perustoimeentulotukea tai on perusteltua syytä olettaa, että hän ei suoriudu luoton takaisinmaksusta esimerkiksi elämänhallinnan haasteiden vuoksi.

Sosiaalisen luototuksen myöntämisperusteisiin voi tutustua tarkemmin Päijät-Soten verkkosivuilla: https://paijat-sote.fi/sosiaalinen-luotto/.

Sosiaali- ja terveyskeskusten moniammatillista osaamista on täydennetty viime vuosien aikana viidellä ammattiryhmällä, ns. viisikolla, jonka toiminnassa korostuu asiakaslähtöisyys ja matalan kynnyksen tavoitettavuus.

Viisikkoon kuuluvat farmaseutit Päivi Hettula ja Mari Ruuska, sosiaaliohjaaja Marja Hietala, asiakaspäällikkö Sanni Vottonen, työkykykoordinaattori Tarja Mustonen ja geronomi Tarja Kajaste. Ensimmäinen moniammatillista tiimiä täydentävä asiantuntija liittyi porukkaan syksyllä 2020 ja viimeisin tuli mukaan tammikuussa 2023.

Sosiaaliohjausta saa matalalla kynnyksellä

Sosiaaliohjaaja Marja Hietala työskentelee alle 65-vuotiaden asiakkaiden kanssa Hollolan, Asikkalan ja Padasjoen sote-keskuksissa.

– Sosiaaliohjaus on matalan kynnyksen nopeaa ohjausta, neuvontaa ja avustamista mm. sosiaalihuoltoon ja kuntoutus- terveys- ja sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa. Asiakas on usein ollut pitkään sairauslomalla, ja hänellä on taloudellisia haasteita ja tarvetta hakea Kelan etuuksia. Marja havainnollistaa.

Työskentely asiakkaan kanssa on lyhytkestoista, eikä sosiaaliohjaaja tee viranomaispäätöksiä. Sosiaaliohjaaja toimii myös osana psykososiaalisen kuntoutuksen kotiin vietävien palveluiden prosessia ja tekee asiakkaalle alkukartoituksen ennen palvelun aloittamista sekä osallistuu välineuvotteluihin.

Mitä tekee geronomi, entä työkykykoordinaattori?

Geronomi Tarja Kajasteen asiakasryhmä on puolestaan yli 65-vuotiaat päijäthämäläiset.

– Geronomin työnkuvaan kuuluu yli 65-vuotiaiden asiakkaiden toimintakyvyn ja muistin kartoitukset sekä oikea-aikaisten palveluiden ja etuuksien piiriin neuvominen, ohjaaminen ja auttaminen, Tarja sanoo.

Geronomina hänen tavoitteensa on tukea yli 65-vuotiaiden kotona asuvien kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia. Tarja Kajaste työskentelee Asikkalan, Hollolan ja Padasjoen sote-keskuksissa.

Myös Tarja Mustonen työskentelee osana Asikkalan, Hollolan ja Padasjoen sote-keskusten moniammatillista tiimiä.

– Työskentelen työkykykoordinaattorina eli työkykyasioihin erikoistuneena asiantuntijana. Työnkuvaani kuuluu mm. asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arviointi sekä jäljellä olevan työkyvyn tukeminen ja palvelun koordinointi.

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa työkykykoordinaattorin työ painottuu nuoriin aikuisiin (18–35-vuotiaat).

Farmaseutti ja asiakaspäällikkö asiakkaan tukena

Mari Ruuska ja Päivi Hettula pitävät farmaseutin vastaanottoa seuraavissa alueemme sote-keskuksissa: Mari Heinolassa ja Päivi Hollolassa, Asikkalassa ja Padasjoella.

– Palvelumme tukee asiakasta lääkehoidon toteuttamisessa ja vahvistaa kokonaislääkityksen huomioimista osana kokonaishoitoa, Mari ja Päivi kertovat.

Sote-keskuksen asiakaspäällikkö, Case Manager, tukee asiakasta palvelujen koordinoinnissa ja varmistaa näin hänen ohjautumisensa kiinnittymisen sovittuun palveluun.

– Case Managerin tehtävänä on kerätä kattavasti tietoa asiakkaan kokonaistilanteesta, palveluiden tarpeesta ja toiveista hoidon suhteen, avaa Sanni Vottonen työnkuvaansa.

Hänet voi tavata Hollolan, Asikkalan, Padasjoen, Heinolan ja Orimattilan sote-keskuksessa.

Viisikon jäsenet ovat liittyneet osaksi moniammatillista tiimiä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen pilotoimina. Hanke jatkuu vuoden 2023 loppuun.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue työllistää tulevana kesänä noin kaksisataa 14–17-vuotiasta. Kahden viikon ja kuukauden mittaiset kesätyöjaksot kiinnostivat satoja hakijoita.

– Hakemuksia tuli kaikkiaan huikeat 816. On hienoa, että työskentely hyvinvointialueemme eri tehtävissä kiinnostaa alueemme nuoria, henkilöstöjohtaja Erja Saari iloitsee.

Maakunnan suurimpana työnantajana hyvinvointialue haluaa osaltaan huolehtia siitä, että alan kesätöitä on laajasti tarjolla.

14–17-vuotiaiden kesätyöjakson kesto on joko kuukausi tai kaksi viikkoa. Kuukauden kesätyöstä maksetaan tuhat euroa ja kahdelta viikolta 500 euroa. Työjaksot sijoittuvat pääsääntöisesti touko–syyskuulle. Valinnoista ilmoitetaan huhtikuun loppuun mennessä.

– Tavoitteena on löytää kesänuorille mielekkäitä tehtäviä, joissa he pääsevät tutustumaan sekä alan tehtäviin että hyvinvointialueeseen työnantajana, henkilöstön kehittämispäällikkö Satu Frisk sanoo.

Hyvinvointialue työllistää kesäkaudella myös noin 500 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kesätyöntekijää, joilla on jo suoritettuna alan opintoja.

Lisätietoja:

henkilöstön kehittämispäällikkö Satu Frisk, p. 044 440 3445
henkilöstöjohtaja Erja Saari, p. 044 440 3464

Neuvottelut koronakorvausten maksamisesta Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työntekijöille on saatu päätökseen: Reilut kaksituhatta työntekijää saa 31. maaliskuuta, palkanmaksun yhteydessä, SOTE-sopimuksen mukaisen koronakorvauksen eli 600 euron kertapalkkion. Korvausten kokonaissumma on noin 2,1 miljoonaa euroa.

Koronakorvaus liittyy valmiuslain aikaisiin erityisolosuhteisiin ja perustuu valtakunnansovittelijan viime lokakuussa tekemään sovintoehdotukseen. Korvaus määräytyy pääsääntöisesti sovintoehdotuksen mukaisten toimintojen, kuten tehohoito, teho-osastot, kohortit, päivystys, synnytys, ensihoito, kotihoito ja tehostettu palveluasuminen, perusteella.

Koronakorvaus maksetaan työntekijöille, joilla oli covid-19-viruksen aiheuttama erityinen altistumisen riski ja joihin kohdistui valmiuslain rajoituksia koronapandemian alkuaikoina. Ehtona korvauksen saamiselle on, että työntekijän työsuhde oli voimassa vähintään seitsemän kalenteripäivää valmiuslain voimassaoloaikana 13.3.–15.6.2020. Palvelussuhteen samaan työnantajaan on lisäksi pitänyt olla voimassa vielä 28.2.2023.

Paikallisten neuvottelujen tulos valtakunnallisen linjan mukainen

Korvauksen kohdentamisesta neuvoteltiin paikallisesti henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa. Paikallisten neuvottelujen lopputulos noudattelee pitkälti valtakunnansovittelijan ehdotusta.

– Neuvottelimme korvauksien saajista, ja päätöksemme noudattelee valtakunnallista linjaa. Henkilöstön edustajat ja työntekijät eivät olleet tyytyväisiä neuvottelujen lopputulokseen, ja ymmärrän heidän harminsa. Olisi kuitenkin ollut äärettömän vaikea määritellä, millä kriteereillä valtakunnallisesta ratkaisusta olisi poikettu, henkilöstöjohtaja Erja Saari toteaa.

– Olemme myös sopineet, että voimme vielä tarkastella yksittäisiä ryhmiä, jos se nähdään tarpeelliseksi.

Lisätietoja:

henkilöstöjohtaja Erja Saari, p. 044 440 3464
palvelussuhdepäällikkö Seija Termonen, p. 044 482 8635

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yli 16-vuotiailla asiakkailla on mahdollisuus Omaolon oirearvioon ja sähköiseen ajanvaraukseen fysioterapian suora- ja videovälitteiselle etävastaanotolle. Asiakkaat, joilla on olkapään, polven tai alaselän oire, voivat täyttää Omaolon oirearvion osoitteessa www.omaolo.fi. Palvelu on laajennettu 14.3.2023 alkaen.

Olkapään, polven tai alaselän oirearvion täytettyään asiakas saa kansallisen suosituksen ja paikallisen palveluohjauksen. Palvelu voi ohjata itsehoitoon, liikuntaneuvojalle, lähettämään tuloksen ammattilaisen työjonolle tai hakeutumaan päivystykseen. Mikäli tulos ohjaa fysioterapian suora- tai videoetävastaanotolle, asiakas pääsee varaamaan ajan sähköisesti itse kaikissa kunnissa Sysmää lukuun ottamatta.

Fysioterapian suoravastaanoton sähköinen ajanvaraus on ollut käytössä Asikkalan, Hollolan ja Orimattilan sote-keskuksissa jo reilun vuoden ajan. Kokemukset ovat olleet positiivisia, ja on ilo laajentaa palvelu nyt käyttöön laajemmin hyvinvointialueelle.

Suoravastaanoton ajanvaraus on Omaolossa, mutta etävideovastaanoton osalta asiakas ohjataan varaamaan aika Päijät-Soten nettisivujen kautta erillisessä palvelussa. Ajan voi varata lähimmästä sote-keskuksesta. 

​​​​​​​Lisätietoja fysioterapian suora- ja etävideovastaanotosta löytyy www.paijat-sote.fi -sivustolta vasemmalta valikosta: Terveyspalvelut – Kuntoutus- ja apuvälinepalvelut.

Lisätietoja:
toimialajohtaja Anu Olkkonen-Nikula, 044 4406523
tulosaluejohtaja Veli-Pekka Hakanen, 044 7802367

Ohjatut omahoidot tarjoavat varhaisen vaiheen tukea esimerkiksi aikuisen kokemaan mielialan laskuun, lapsen haastavaan käytökseen, neuvolaikäisen lapsen unihaasteisiin ja nuoren ahdistusoireiluun. Ohjatut omahoidot perustuvat asiakkaan tai vanhemman omaan työskentelyyn ja sote-ammattilaisen antamaan tukeen ohjelman läpikäymisessä.

Löydät omahoito-ohjelmat Mielenterveystalo-verkkosivuilta. Tutustu Mielenterveystalon omahoitoihin.

Ohjelmat ovat asiantuntijoiden laatimia kokonaisuuksia erilaisiin oireisiin, mielen hyvinvointiin ja haastaviin elämäntilanteisiin. Palvelun ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa HUS psykiatria yhteistyössä hyvinvointialueiden ja paikallisten aluekoordinaattoreiden kanssa.

Syksyllä tulossa uusia koulutuksia

Meidän alueellamme on tällä hetkellä tarjolla aikuisten ja nuorten ohjattujen omahoitojen koulutuksia. Ensi syksynä on mahdollista kouluttautua myös vanhemmille suunnattujen lasten ja pikkulasten ohjattujen omahoitojen toteuttamiseen. Koulutusmateriaali ja -konsepti on kehitetty valtakunnallisessa Terapiat etulinjaan -hankkeessa, joka osaltaan tukee Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeita läpi Suomen mielenterveysstrategian mukaisessa kehittämistyössä.

Varhain saatu tuki on vaikuttavaa

Ohjattu omahoito toimii yhdenmukaisena varhaisen vaiheen tukena läpi eri ikäryhmien ja elämäntilanteiden. Mielenterveystalon omahoito-ohjelmat perustuvat tutkittuun tietoon ja sisältävät aina myös harjoituksia ja työkaluja, joita voi hyödyntää arjessa.

Ammattilaiselle muutaman kuukauden mittainen koulutus antaa joustavan työkalun, jolla voi tarjota tutkittua perustietoa asiakkaalle ja opastaa häntä eri työkalujen käyttöönotossa. Esimerkiksi mielialaoireita pohtivan aikuisen kanssa voidaan harjoitella haastamaan omia ajatuksia, ahdistusta kokevan nuoren kanssa tehdä hengitysharjoituksia ja neuropsykiatrisia piirteitä omaavan lapsen vanhemman kanssa käydä läpi arkea helpottavia toimintatapoja. Menetelmän tavoitteena on tarjota apu nopeasti ja matalalla kynnyksellä, jolloin ehkäistään tilanteen vaikeutuminen. Varhain saatu tuki on vaikuttavaa.

Tietoa saatavilla ympäri vuorokauden

Mielenterveystalon materiaalit ovat saatavilla ympäri vuorokauden niin asiakkaille kuin ammattilaisillekin. Tämä luo tasavertaisen pohjan lähteä yhdessä tutkimaan materiaaleja ja harjoittelemaan tarvittavia taitoja kohti parempaa vointia.

Jos asiakas saa apua ohjatusta omahoidosta omassa haasteessaan, saattaa hän osata hakeutua saman tiedonlähteen äärelle myös myöhemmin elämässään, esimerkiksi lapsen asioissa. Ohjatuissa omahoidoissa on myös iso potentiaali ryhmämuotoisen tuen rakentamisessa yksilötyöskentelyn rinnalla.

Helmi Heinonen                                                 Maria Järvinen
interventiokoordinaattori                                asiantuntijasairaanhoitaja, mielenterveys- ja päihdehoitotyö

Kirjoittajat työskentelevät Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa.