Search
Generic filters

Päijät-Hämeen jokaisessa kunnassa järjestetään asukkaita varten tilaisuus, jossa käydään avointa vuoropuhelua hyvinvointialueen valmistelusta ja siitä, mitä hyvinvointialueuudistus tuo mukanaan.

Jokainen tilaisuus alkaa keskustelulla osallisuuspöydissä, joissa halutaan kuulla asukkaiden toiveita vaikuttamismahdollisuuksista arkensa tärkeisiin palveluihin.

Tilaisuuksissa esitellään hyvinvointialueen valmistelun tilannetta ja toimintaa. Myös Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajana 26.9. työnsä aloittanut Petri Virolainen saa kuntakierroksella tilaisuuden esittäytyä alueen asukkaille.

Hyvinvointialueen valmistelijoiden puheenvuorojen lisäksi tilaisuudessa tai etukäteen voi esittää kysymyksiä mieltä askarruttavista asioista. Etukäteiskysymykset verkkolomakkeella:

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kuntakierros

Jokainen tilaisuus alkaa kello 15.15 ja päättyy kello 18 mennessä.

Ti 4.10. Hollolan kirjaston tapahtumatori

Ke 5.10. Sysmän kirjasto

To 13.10. Lahden pääkirjaston auditorio

To 20.10. Iitin kunnantalo

Ti 25.10. Orimattilan kaupungintalo

Ma 31.10. Kärkölän Yhtenäiskoulu

Ti 1.11. Heinolan WPK-talo

To 10.11. Padasjoen kunnantalo 

To 24.11. Hartolan kunnantalo

Marras-joulukuu: Asikkala – ajankohta täsmentyy

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää 1.1.2023 alkaen kaikille alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Tähän asti vastuu palvelujen järjestämisestä on ollut kunnilla ja kuntayhtymillä. Käytännössä muutos tarkoittaa esimerkiksi sitä, että noin 7600 työntekijää siirtyy Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta, Heinolan ja Sysmän sosiaali- ja terveyspalveluista, alueen kuntien opiskeluhuollosta sekä Eteva-kuntayhtymästä hyvinvointialueen palvelukseen.

Hallitus on esittänyt uudelleen hyvinvointialueiden rahoituksen perusteisiin muutosta, jonka myötä rahoitusta siirrettäisiin muilta hyvinvointialueilta niille hyvinvointialueille, jotka ylläpitävät yliopistosairaaloita. Alueiden asukaslukuun perustuva rahoitus puolestaan vähenisi.

Yliopistosairaalalisää esitettiin hyvinvointialueiden rahoitukseen jo keväällä 2022, mutta kielteisten lausuntopalautteiden myötä kevään lakiesitystä muutettiin. Yliopistosairaalalisää koskeva lakiehdotus kumoutui keväällä, mutta kumoutumista ei enää huomioitu hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoitustasossa. Käytännössä siis uudelleen käsittelyssä oleva yliopistosairaalalisä lähes tuplaisi vähennyksen muilta alueilta.

Esityksen myötä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen rahoitus vähenisi vuodesta 2024 alkaen pysyvästi yhteensä 11,2 miljoonaa euroa. Vähennys merkitsisi noin 250 sairaanhoitajan, 90 lääkärin tai 197 pelastajan sopeuttamistarvetta Päijät-Hämeessä. Alueen rahoitus on muutenkin niukka. Päijät-Hämeessä on myös tehty vuosina 2020–2021 mittava taloudellinen sopeutus, eikä sitä ole mahdollista toistaa lähivuosina yhtä laajana ilman, että alueen väestön palvelut vaarantuvat.

Yliopistosairaalalisällä korvattaisiin ehdotuksen perustelujen mukaan yliopistosairaala-alueiden muita korkeampia kustannuksia. Yliopistosairaalat hoitavat myös muiden hyvinvointialueiden asukkaita, mutta tästä ei kuitenkaan aiheudu ylimääräisiä kustannuksia yliopistosairaala-alueille, sillä muut hyvinvointialueet korvaavat nämä kustannukset täysimääräisesti ostaessaan niiltä palveluita. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä osti näitä palveluita yliopistosairaaloilta vuonna 2021 yhteensä lähes 43 miljoonalla eurolla.

Yliopistosairaaloiden toiminta ja siitä aiheutuvat kustannukset koskevat ensisijaisesti erikoissairaanhoitoa, jossain määrin perusterveydenhuoltoa, etäisemmin vanhustenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa.

Yliopistosairaaloita ylläpitävien hyvinvointialueiden somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset eivät kuitenkaan olennaisesti poikkea muista hyvinvointialueista, vaan ovat pääpiirteissään koko maan keskitasoa. Siten kustannusten kautta on vaikea perustella ehdotetun yliopistosairaalalisän käyttöönottoa.

Ehdotetulla yliopistosairaalalisällä pyritään paikkaamaan yliopistosairaaloiden tutkimuksesta ja koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia, joita terveydenhuoltolain mukainen rahoitus ei kata riittävästi. Nämä kustannukset on katettava suoraan näille sairaaloille osoitetulla, korvamerkityllä erillisrahoituksella eikä osana hyvinvointialueiden rahoituskokonaisuutta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on esittänyt lausunnossaan valtioneuvostolle, että ehdotus yliopistosairaalalisästä heikentää muiden hyvinvointialueiden rahoitusasemaa pysyvästi, on perusteeton ja asettaa alueet rahoituksen osalta epätasa-arvoiseen asemaan.

Päijät-Hämeen aluehallitus perusti hyvinvointialueelle johtavien viranhaltijoiden virkoja ja vahvisti niiden kelpoisuusehdot. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta alkaa 1.1.2023, ja samaan aikaan noin 7 500 työntekijää siirtyy liikkeen luovutuksen periaattein hyvinvointialueelle. Periaate koskee myös johtavia virkoja.

Hyvinvointialue voi lain mukaan valita näiden virkojen täyttämisen periaatteeksi ilmoittautumismenettelyn, ulkoisen hakumenettelyn tai virkaan siirron liikkeen luovutuksena ilman hakumenettelyä.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut ovat alueella jo valmiiksi pääosin integroituja. Hyvinvointialueelle siirtyvien johtavien viranhaltijoiden virkatehtävissä ei ole päällekkäisyyttä. Tästä syystä myös johtavat viranhaltijat siirtyvät liikkeen luovutuksen periaattein tehtäviinsä hyvinvointialueelle. Myöskään uusia virkoja hyvinvointialueen ylimpään johtoon ei tarvitse perustaa.

Ateria- ja laitoshuoltopalveluiden sopimuksia hyvinvointialueelle

Aluehallitus päätti osaltaan, että nykyiset Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän sopimukset ateria- ja laitoshuoltopalveluista voidaan muuttaa koskemaan koko hyvinvointialuetta.

Kuntayhtymä hankkii ateriapalvelut Attendo Oy:ltä. Ensi vuoden alusta sopimusta on tarkoitus laajentaa koskemaan Heinolan kaupungilta hyvinvointialueelle siirtyvien sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden sekä Eteva-kuntayhtymältä siirtyvien asumispalvelujen yksiköiden ateriapalveluiden tuottamista.

Laitoshuoltopalveluista kuntayhtymällä on sopimus Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut Oy:n kanssa. Tämä sopimus on tarkoitus laajentaa koskemaan Heinolan kaupungilta siirtyvien sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden sekä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen tarvitsemia laitoshuoltopalvelua. 

Kokousmateriaali: Esityslistat ja pöytäkirjat – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle muodostettavan opiskeluhuoltopalvelujen tulosyksikön päälliköksi on valittu YTM Eija Kinnunen. Kinnunen siirtyy hyvinvointialueelle Lahden kaupungin opiskeluhuollon palvelupäällikön tehtävästä.

Vuoden 2023 alusta alkaen opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille ja ne kootaan uuteen yksikköön yhdessä kouluterveydenhoitajien ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajien kanssa.

Palveluiden keskittäminen samaan yksikköön edistää opiskeluhuollon kehittämistä kokonaisuutena ja vahvistaa sen palvelujen roolia ehkäisevässä työssä.

Uuden kokonaisuuden valmistelussa hyvinvointialueelle on tehty laajaa yhteistyötä opiskeluhuollon asiantuntijoiden kanssa Päijät-Hämeessä. Valmistelun keskeisenä päämääränä on ollut se, että oppilaiden ja opiskelijoiden palveluiden jatkuvuus turvataan muutosvaiheessakin.

Suomessa on käynnissä ennennäkemättömän suuri sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämisvastuuta koskeva uudistus. Suomeen muodostuu 21 hyvinvointialuetta, joista osassa valmistelutyön pohjana on toiminut integroitu sote-kuntayhtymä, kuten Päijät-Hämeen kymmenen kunnan omistama hyvinvointikuntayhtymä. Päijät-Hämeessä hyvinvointikuntayhtymän palveluja on kehitetty ja ICT-järjestelmiä yhteensovitettu yhtymän omistajakuntien rahoilla.

Nyt hyvinvointialueiden valmistelussa suurimmat valtion valmistelurahat ohjataan niille alueille, joissa ei ole löytynyt poliittista yhtenäisyyttä vähentää palvelujen järjestäjäorganisaatioita ja kehittää palveluita vapaaehtoisesti. Suurimmat valtion tuet ICT-järjestelmien yhteensovittamiseen menevät alueille, joissa niitä ei ole tähän mennessä yhtenäistetty, ja ne saavat otettua teknologialoikan moderneimpiin järjestelmiin.

Hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoitus määräytyy alueen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluita tuottaneiden järjestäjien vuoden 2022 talousarvioiden perusteella. Rahoitusta oikaistaan vuonna 2024 vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella. Niillä alueilla, joilla palveluita on tuottanut vaikkapa 30 organisaatiota vuonna 2022, on tietenkin suuremmat hallinnon, tukipalveluiden ja ICT:n kustannukset kuin jo yhtenäisillä alueilla.

Päijät-Häme on myös monin tavoin kehittänyt myös palvelutuotantoaan, esimerkiksi innovoimalla yhteisyritys Harjun terveyden sosiaali- ja terveyskeskuspalveluiden tuotantoon. Edistyksellisyydestä ei kuitenkaan palkita, vaan tuleva hyvinvointialue saa valtiolta vain vähemmän rahoitusta. Lisäksi henkilöstön palkkoja on jo yhdenmukaistettu pitkäjänteisesti omistajakuntien rahoilla – nyt osa hyvinvointialueista haluaa maksattaa tämän kokonaan valtiolla.

Kaiken tämän lisäksi hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymistekijäksi ollaan palauttamassa jo kertaalleen tyrmättyä yliopistosairaalalisää. Lisä siirtää perusteetta pienempien hyvinvointialueiden rahoitusta suurille, yliopistosairaalan sisältäville alueille, joilla on jo muutenkin paremmat edellytykset selvitä jatkuvassa kustannuspaineessa. Hyvinvointialueuudistus on tarpeellinen, mutta sen pitäisi olla myös alueiden kannalta tasapuolinen. Rahoituksen osalta tasapuolisuus ei nyt toteudu.

Hyvinvointialueiden rahoituksen on perustuttava väestörakenteeseen ja sairastavuuteen ja sen määräytymisessä on huomioitava myös edelläkävijöiden tähän asti tekemä työ.

Kristiina Hämäläinen, aluehallituksen puheenjohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Antti Niemi, talousjohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue 50 % ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä 50 %

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous pidetään maanantaina 12. päivänä syyskuuta 2022 klo 9.30 Sibeliustalossa osoitteessa Ankkurikatu 7, 15140 Lahti.

Lahdessa 6. päivänä syyskuuta 2022

Aluehallitus hyväksyi suunnittelukehyksen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarvion laadinnan pohjaksi.

– Valmistelun tavoitteena on ollut saavuttaa realistinen, mutta tavoitteellinen talousarviokehys huomioiden saatava valtionrahoitus ja toimintaan liittyvät kustannuspaineet, toteaa talousjohtaja Antti Niemi.  

Valtionrahoituksen taso Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle on elokuun lopun laskelman mukaisesti 834,6 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueiden rahoitus tulee pääosin valtiolta, minkä lisäksi siihen vaikuttavat esimerkiksi asiakasmaksut. Myös tulevat asiakasmaksut olivat aluehallituksen asialistalla. Aluehallitus päätyi esittämään aluevaltuustolle, että Päijät-Hämeen hyvinvointialueella perittäisiin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kulloinkin voimassa olevat valtioneuvoston vahvistamat enimmäismaksut, sillä niiden alentaminen syventäisi suunnittelukehyksen osoittamaa alijäämää vuodelle 2023.

Asiakasmaksulaki määrittelee maksuttomiksi osan palveluista, kuten perusterveydenhuollon hoitajavastaanotot tai raskaana olevien tutkimuksen, hoidon ja seurannan. Niiden lisäksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle esitettyjä poikkeuksia enimmäismaksuista ovat esimerkiksi maksuttomat ikääntyneiden ravitsemusterapiakäynnit sekä lapsiperheiden lyhytaikainen ja säännöllinen kotipalvelu.

Henkilöstö ja tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille valtakunnallisesti yhteneväisin käytännöin

Henkilöstö ja tehtävät siirtyvät kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueille valtakunnallisesti yhteneväisin käytännöin. Vuoden 2023 alusta alkaen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle siirtyvät sosiaali- ja terveyshuollon ja pelastustoimen henkilöstö ja tehtävät, samoin opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit. Lisäksi hyvinvointialueelle siirtyy tukihenkilöstöä, jonka tehtävistä vähintään puolet kohdistuu alueen kuntien sosiaali- tai terveyspalveluihin. Päijät-Hämeessä hyvinvointialueelle siirtyy yhteensä noin 7 500 työntekijää.

Aluehallitus päätti lähettää Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle valmistellun siirtosopimuksen ja -suunnitelman henkilöstöä luovuttavien organisaatioiden käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Lisäksi aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle niiden hyväksymistä.

Siirtosopimusta koskevat yhteistoimintamenettelyt henkilöstöä hyvinvointialueelle luovuttavissa organisaatioissa toteutetaan lokakuun aikana. Hyvinvointialueen eli vastaanottavan organisaation yhteistoimintamenettely toteutetaan alustavan aikataulun mukaan 22. marraskuuta.

Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle niin sanottuina vanhoina työntekijöinä

Henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ -tai virkasuhteeseen liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa. Myös määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen määräaikansa loppuun asti. Ketään ei irtisanota liikkeen luovutuksen vuoksi.

Hyvinvointialueen palvelustrategia muotoutuu syksyn aikana

Aluevaltuusto hyväksyi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategian kesäkuussa. Sitä täydentämään on valmisteilla palvelustrategia, jonka syksyn käsittelyaikataulu esiteltiin aluehallitukselle tänään. Palvelustrategiassa hyvinvointialue päättää sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteista ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuuden sekä kustannusvaikuttavuuden.

Päijät-Hämeen, Myrskylän ja Pukkilan asukkaille toteutetaan 5.-25.9.2022 Päihdetilannekysely. Päihdetilannekyselyllä kartoitetaan alueen asukkaiden havaintoja, kokemuksia ja näkemyksiä alkoholista, tupakka- ja nikotiinituotteista, huumausaineista ja rahapeleistä. Kyselyn tuloksia käytetään ehkäisevän päihdetyön suunnittelun ja tekemisen kehittämiseksi Päijät-Soten alueella ja kunnissa. Alueen asukkaat vastasivat kyselyyn edellisen kerran syksyllä 2019.

– Kysely on tärkeä työkalu ehkäisevän päihdetyön tueksi Päijät-Hämeessä. Jokainen näkemys ja idea on arvokas, ja toivommekin vastauksia mahdollisimman monelta alueen asukkaalta, sanoo ehkäisevän työn asiantuntija Anne-Marie Haavisto.

Kunnissa on suunniteltu erilaisia tapoja helpottaa kyselyyn vastaamista esimerkiksi tarjoamalla kirjastoissa, tapahtumissa tai vaikkapa senioreiden kokoontumisissa mahdollisuuksia vastata kyselyyn yhdessä ammattilaisen kanssa. Lisäksi alle 18-vuotiaita nuoria varten on ensimmäistä kertaa tehty omat kysymykset.

Kyselyn toteuttavat alueellisen ehkäisevän työn tekijät Sosiaalialan osaamiskeskus Versosta yhdessä kuntien ehkäisevän työn koordinaattorien kanssa. Tulokset raportoidaan kunta- ja aluekohtaisesti.
Kyselyyn vastataan nimettömästi eikä yksittäisiä vastaajia voida tunnistaa. Vastaavanlaisia kyselyjä toteutetaan muuallakin Suomessa.

Alueen kuntien verkkosivuilta löytyy tietoa paikoista, joissa kyselyyn voi vastata paperiversiona.

Verkossa kyselyyn pääsee vastaamaan osoitteessa: https://link.webropol.com/s/paihdekysely2022

Maksuttoman ehkäisyn yhteiskunnallinen merkityksellisyys ulottuu kauas. Kyse ei ole vain rahasta, siis abortteihin käytetyistä verorahoista tai taloudellisesti vielä vanhemmistaan riippuvaisen tytön viikkorahojen säästämisestä ehkäisypillereihin.

Kyse on laajan seksuaalikasvatuksen tarjoamisesta, yhdenvertaisuudesta, nuorista huolehtimisesta sekä turvallisen tilan olemassaolon varmistamisesta. Siitä, että olisi jossakin aina joku, jolle voi kertoa.

Maksuton ehkäisy on kaikille alle 25-vuotiaille nuorille, ilman alaikärajaa. Ryhmään kuuluvat myös he, jotka eivät käy koulussa, ole kirjoilla oppilaitoksessa, ovat työttömiä, jotka tekevät 0-tuntisopimuksella töitä, eivätkä kuulu työterveyden piiriin. Maksuttoman ehkäisyn ansiosta taloudellisesti riippuvaiset nuoret saavat oikeuden olla vastuussa itse omasta seksuaaliterveydestä. Maksuttoman ehkäisyn avulla vastaanotoille voidaan saada niin nuoria nuoria, ettei heillä ole mahdollisuutta omakustanteisesti käyttää ehkäisyä. Maksuttoman ehkäisyn ansiosta päätöksen voi nuori tehdä itse, terveydenhuollon ammattilaisen neuvontaa saaden, ei vanhempien mielipiteeseen perustuen.

Maksuttoman ehkäisyn kokonaisuudessa on raskauden ehkäisyn lisäksi paljon potentiaalia kokonaisvaltaisen seksuaaliterveyden edistämiseen. Ehkäisyn aloituksen vastaanottokäynnillä voidaan pituuden, painon ja veritulppariskin kartoittamisen lisäksi kysyä nuorelta hänen hyvinvoinnistaan. Miten parisuhteessa menee? Kokeeko nuori olonsa ympäristössään turvalliseksi? Tietääkö nuori mitkä omat rajat ovat, – ja osaako hän sanoittaa ne muille? Maksuttoman ehkäisyn kokeilussa tunnistetaan sukupuolen sekä seksuaalisuuden moninaisuus. Vastaanotolle on tervetullut, vaikkei nuorella olisi vielä valmiita vastauksia oman identiteetin kannalta tärkeisiin kysymyksiin.

Maksuttoman ehkäisyn kokonaisuudessa osallisuus perustuu siihen, että sen sijaan, että minä tai terveydenhoidon ammattilainen sanoo mitkä kysymykset ja teemat ovat tärkeitä ja olennaisia, sen tekevät he, joille palvelu on suunnattu ja joita asia eniten koskettaa. Osallistamalla on samalla tarkoitus löytää palvelusta aukkoja, jotka järjestelmässä ja toimintamalleissa tulee täyttää.  

Asiakasosallisuus on tässä kokeilussa käsitteenä hämäävä, sillä se viittaa asiakkaaseen, joka raskauden ehkäisyvälinettä käyttää. Raskauden ehkäisystä puhuttaessa olisi tärkeää muistaa, että ehkäisyvalmisteen käytön kohteena on aina myös seksuaalisen kanssakäymisen toinen osapuoli. Vaikka yleensä taakka ja vastuu ehkäisyvalmisteen käytöstä on kondomin käyttöä lukuun ottamatta sillä, joka voi tulla raskaaksi, olisi merkityksellistä luoda kulttuuria, jossa raskauden ehkäisy on aina yhteinen asia – oli kyse yksittäisistä kerroista tai parisuhteesta.

Siispä osallisuus ulottuu kaikkiin nuoriin sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Eli heihin, jotka voivat hyötyä seksikumppanin ehkäisyvalmisteen käytöstä, vaikkei itse sen käyttäjä esimerkiksi biologisten ominaisuuksien puolesta olekaan.  

Osallistamisen tarkoitus on tavoittaa ne ihmiset, jotka eivät muuten osallistuisi. Osallistaminen tarkoittaa siis sitä, että ihmiset ikään kuin ongitaan mukaan ja luodaan heille kanava tulla kuulluksi. Siitä on kyse nytkin.

Mitä vähemmän jotain ihmistä kiinnostaa, sitä tärkeämpää sanottavaa hänellä luultavasti olisi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta.

Osallistaminen on lisäksi huikea mahdollisuus opettaa nuoria terveydenhuollon ammattilaisen johdolla. Osallistaminen nivoo yhteen ammattilaisen näkemyksen, luotettavan tiedon sekä nuoren, jolla on usein arvokkaita kokemuksia ja mielipiteitä, – sellaisia, joita asian kanssa päivittäin työskentelevä ammattilainen ei ole osannut edes ajatella.

Jayla Tammiharju, kehittäjäasiakas, alle 25-vuotiaiden nuorten maksuttoman ehkäisyn kokeilu

Syksyn ensimmäisen Kumppanuusfoorumin aiheina olivat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestöyhteistyön malli sekä järjestöneuvottelukunnan nimeämiset. Päijät-Hämeen aluehallitus on päättänyt perustaa hyvinvointialueelle järjestöneuvottelukunnan ja hyväksynyt järjestöneuvottelukunnan asettamisen perusteet. Nimeämispyynnöt neuvottelukuntien jäseniksi toteutetaan syyskuun aikana.

Järjestöneuvottelukunta toimii alueellisena yhteistyöelimenä ja tiivistää osaltaan hyvinvointialueen monitoimijaista yhteistoimintaa, kumppanuutta ja ketterää kehittämistä Päijät-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Järjestöneuvottelukunta luo yhteistyön rakenteita ja toimintatapoja järjestöjen toiminnan ja palveluiden hyödyntämiseksi päijäthämäläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöneuvottelukunta perustaa työnsä tueksi kolme työryhmää: järjestöjen toimintaedellytykset, viestintä ja järjestöjen palvelutoiminta.

Järjestöneuvottelukuntaan nimetään 10 järjestöjäsentä, jäsenet hyvinvointialueelta, Päijät-Hämeen liitosta, oppilaitoksista, yrityksistä ja uskonnollisista yhteisöistä sekä heille varajäsenet. Järjestöneuvottelukunnan järjestöjäsenten nimeämispyynnöt pyydetään teemallisilta verkostoilta. Verkostojen teemat ovat lapset, nuoret ja perheet, ikäihmiset ja omaishoito, potilas- ja vammaistyö, mielenterveys ja päihdetyö, liikunta ja urheilu, työllisyys ja hanketoiminta, kylä- ja vapaaehtoistoiminta, kulttuuri ja harrastetoiminta, palvelutoiminta ja yhteiskunnallinen yrittäjyys sekä turvallisuus ja varautuminen. Järjestöneuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä työstää toimintasäännön hyvinvointialueen aluehallituksen päätettäväksi. Järjestöneuvottelukunnan toiminta pyritään käynnistämään vuoden 2022 aikana.

Kumppanuusfoorumin keskusteluissa nousi esille, että neuvottelukunnan järjestöjäsenen on keskeistä

  • tunnistaa toimijakenttä ja kerätä taustatietoa
  • pitää yhteyttä muihin järjestöihin
  • kuljettaa viestiä järjestöneuvottelukuntaan ja järjestöille
  • tarvitsee selkeät toimintaohjeet.

Kumppanuusfoorumissa esiteltiin myös hyvinvointialueen järjestöyhteistyön malli. Mallin työstämistä varten on tehty kyselyt kunnille ja järjestöille. Lisäksi taustalla on hyödynnetty kunnilta kerättyä tietoa kuntien yhdistysavustuksista ja muiden maakuntien avustusmalleja sekä käyty kuntien kanssa keskustelua avustusten jakautumisesta.

Hyvinvointialueen järjestöyhteistyön mallin tarkoituksena on

  • edistää hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyötä ja vuorovaikutusta
  • edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia
  • tiivistää neuvottelumahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.
  • lisätä järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja päijäthämäläisten hyvinvointia

Järjestöyhteistyön malli koostuu neljästä portaasta, jotka jaottelevat hyvinvointialueen järjestöyhteistyötä.

  1. Toiminnallinen yhteistyö
  2. Yhteistyösopimukset
  3. Kumppanuusavustukset
  4. Yhteiskehittäminen

Keskustelussa järjestöyhteistyön mallista nousi esille järjestöjen eri roolit: järjestöjen kansalaistoiminnan ja palvelutoiminnan erottaminen, kuntayhteistyön selkeyttäminen sekä kiinteä yhteistyön tarve ostopalveluihin.

Järjestöyhteistyön mallin hyväksymisen jälkeen alkaa avustussäännön työstäminen. Se käsitellään aluehallituksessa vuoden 2022 lopulla.

Seuraava Kumppanuusverkosto kokoontuu 13.10.2022 klo 14-16, jolloin aiheena on hyvinvointialueen palvelustrategia ja avustussääntö.

Kumppanuusfoorumin esitysmateriaali ladattavissa alta: