Alueellinen neuvolasuunnitelma vahvistaa ammattilaisten yhteistyötä

– Tänään on kiva päivä, ei ole rokotuksia, terveydenhoitaja Taina Noponen juttelee kaksosille, jotka ovat saapuneet Heinolan neuvolaan tavanomaiseen tarkastukseen. Molemmat kulkevat kuuliaisesti äitinsä vanavedessä Noposen työhuoneeseen, jossa ensimmäisenä huomio kiinnittyy lelulaatikkoon. Kiva päivä ei selvästi jää pelkäksi lupaukseksi.

Kun lempeäkatseinen terveydenhoitaja on todennut asiakkaansa kaikin puolin ponteviksi ihmisenaluiksi, hän suuntaa seuraavaksi kotikäynnille tuoreen vauvaperheen luo.

– Parasta työssäni on perheiden kohtaaminen ja työn vaihtelevuus, 22 vuotta neuvolatyötä tehnyt Noponen kertoo.

– Ei ole kahta samanlaista päivää, lisäksi työ on itsenäistä ja monipuolista, hän jatkaa.

Suomalaisille neuvolakäynnit ovat itsestäänselvyys. Harvoin edes tulee ajatelleeksi, että neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Neuvolassa tavoitteena on muun muassa tunnistaa mahdollisimman varhaisen tuen tarpeet, antaa tukea sitä tarvitseville ja ehkäistä syrjäytymistä.

Samat tavoitteet sisältyvät edelleen uuteen alueelliseen neuvolasuunnitelmaan, jonka laki velvoittaa hyvinvointialueiden tehtäväksi.

Työväline eri toimijoiden yhteistyöhön

Tiivistettynä neuvolasuunnitelma on toimintaa kuvaava ja ohjaava asiakirja, tulosyksikköpäällikkö Niina Viholainen taustoittaa.

Uuden suunnitelman tavoitteena on kehittää yhtenevät hyvinvointipalvelut sekä luoda jatkuva ja sujuva yhteistyö eri sosiaali- ja terveysalojen toimijoiden välillä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.

Suunnitelmassa kehittämisen painopisteet ovat tulevissa näkymissä, sillä suomalaisten syntyvyys on laskussa. Painopistettä ollaan siirtämässä erityistä tukea tarvitseviin ja siihen, että heidät tunnistettaisiin hyvissä ajoin.

– Jos asiakastilanteessa esimerkiksi nähdään, että neuvolatyön rinnalle tarvitaan kuntoutusta, se onnistuu parhaiten sujuvalla yhteistyöllä, Viholainen toteaa.

– Teemme jo nyt yhteistyötä monien eri tahojen kanssa: perustason erityistyöntekijöiden, kuten psykologien, toimintaterapeuttien ja fysioterapeuttien kanssa sekä mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluiden, päiväkotien ja äitiyspoliklinikan kanssa. Toki yhteistyötä voisi aina lisätä ja kynnystä yhteistyöhön madaltaa, Taina Noponen komppaa.

Tulossa asiakastyytyväisyyskysely

Asiakkaalle neuvolasuunnitelma näkyy esimerkiksi asiakastyytyväisyyskyselynä, jonka pohjalta voidaan myöhemmin tehdä toimenpiteitä. Se näkyy myös ammattilaisten osaamisen vahvistumisena, sillä koulutuksiin on tarkoitus panostaa.

Suunnitelman toteutumista seurataan erilaisten mittarien, kuten asiakas- ja kotikäyntimäärien, erityisen tuen tarpeen käyntien ja tarkastuksista poisjäävien osuuksien avulla. Tulokset antavat tukea neuvolatyön arviointiin ja uudelleen organisointiin.

Alueellinen neuvolasuunnitelma on laadittu yhteistyössä lasten parissa toimivien vastuuhenkilöiden kanssa. Siihen sisältyy lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon kokonaisuus.

– Tämä ei ole vain neuvolapalveluiden tekemä, vaan valmistelussa ovat olleet mukana suun terveydenhuolto, varhaiskasvatus, Harjun terveys, Terveystalo, avoterveydenhuolto ja kuntoutus, Niina Viholainen täsmentää.